Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella feel good merkityt tekstit.

Clare Pooley: Ikä on vain numero

Viihdytettävänä Clare Pooley: Ikä on vain numero. Alkuteos How to Age Disgracefully, 2024. Suomentanut Ulla Selkälä. Alkuperäispäällys Monique Aimee. 383 s. WSOY 2025. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Seniorikerhon ensimmäinen tunti oli ollut juuri niin hirveä kuin Daphne oli pelännyt. Pahempikin. Miksi yleinen oletus oli, että kun joukon toisilleen tuntemattomia ihmisiä heitti yhteen, ne tulisivat hyvin toimeen keskenään vain koska olivat suunnilleen samanikäisiä? Ehkä se toimi viisivuotiaille, mutta ei seitsemänkymppisille, joille oli karttunut aivan erilaisia elämänkokemuksia, paheita ja pinttyneitä mielipiteitä. Daphnelle oli tullut muutamassa minuutissa selväksi, ettei hänellä ollut kerrassaan mitään yhteistä yhdenkään 'kerhokaverinsa' kanssa. Ja suoraan sanottuna, se oli luojan lykky." Minua on hyvin vaikea viihdyttää. Haluan kyllä tulla viihdytetyksi, mutta inhoan liian yrittämisen tuntua, kun joku kirjailija sen ottaa tehtäväkseen. Inhoan myös kliseitä...

Chris Riddell: Ada Gootti ja hiiren haamu

Kirjavaa väkeä goottikartanossa Kansikuva kirjailija Chris Riddell. Valokuva Ellen Karhulampi Chris Riddell: Ada Gootti ja hiiren haamu. Alkuteos Goth Girl and the Ghost of a Mouse, 2013. Kansi ja kuvitus Chriss Riddell. Suomentantut Jaana Kapari-Jatta. Kirjaan liitteenä kuuluvan runomuotoisen pikkukirjan suomennos Kristiina Drews. 210 s. Gummerus 2015. Ada Gootti -sarja, osa 1. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Tämän kirjan alaviitteet on polkaissut alaraaja, jonka muuan kuuluisa kirjailija menetti Baden-Baden-Württemberg-Badenin taistelussa." Kuuluisan runoilijan lordi Gootin tytär Ada Gootti on mukava tuttavuus fantasian tyylilajissa. Hän elää kahden isänsä kanssa kolossaalisessa, lähestulkoon kaikkia maailman tyylejä edustavassa Kalmatollon kartanossa. Monenmoisen palveluskunnan ympäröimänä, tietenkin. Lordi suree edelleen rakasta vaimoaan, joka oli nuorallatanssija. Kaunis vaimo putosi kuolemaansa eräänä ukkosyönä tanssiessaan kartanon katolla. Koska Ada on kuin i...

Toshikazu Kawaguchi: Ennen kuin salaisuus paljastuu

Ennen kuin lukija kyllästyy Kirjan kansi Sanna-Reeta Meilahti. Valokuva Ellen Karhulampi Toshikazu Kawaguchi: Ennen kuin salaisuus paljastuu. Japaninkielinen alkuteos Kono uso ga barenai uchini, 2017. Suomennos Markus Juslin. Kannen suunnittelu Sanna-Reeta Meilahti. 208 s. Bazar Kustannus 2024. Kahvia ja aikamatkailua -sarja, osa 2. "Hopeapannun nokka oli äärimmäisen ohut, ja kahvi näytti kapealta viivalta. Ei kuulunut lorinaa, jota syntyy, kun kahvia kaadetaan isoaukkoisesta kahvikannusta. Kahvi siirtyi hopeapannusta vitivalkoiseen kahvikuppiin ääneti." Kahvia ja aikamatkailua -sarjan ensimmäisessä osassa kerrottiin pienestä tokiolaisella syrjäkujalla sijaitsevasta kahvilasta, jossa ajan kulkuun voi syntyä merkillisiä poikkeamia. Kahvilassa on tiettyjen ehtojen täyttyessä mahdollista matkustaa menneisyyteen, kun istuu yhdellä nimenomaisella kahvilan tuolilla ja juo aikamatkailua varten keitettyä kahvia, jonka tietty tarjoilija on keittänyt ja kaataa kuppiin. Sarjan toisessa ...

Heikki Hietala: Tuhkat

Keski-ikäisen miehen rinkkaodysseia Kirjan kansi Emma Graves. Valokuva Ellen Karhulampi Heikki Hietala: Tuhkat. 319 s. Kannen design Emma Graves. Sitruuna Kustannus Oy 2023. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Tässä olikin kysymys, johon minulla ei ollut vastausta. Olin täällä siksi, että faijani sattui kuolemaan, en siksi, että tämä olisi lähtöpiste Afrikan tähteä vastaavalle reissupelille. Miksi ihmeessä lähtisin haahuilemaan ympäri Saksaa vain siitä riemusta, että joku seitsemästä H. Maierista saattaisi olla juuri se, jonka jälkeläinen olin itsekin suoraan alenevassa polvessa? Ja sekin otti kaaliin, että tiesin olevani faijan vihoviimeinen oljenkorsi, kun kukaan muu ei ollut matkalle suostunut." Isän ja pojan välit eivät ole olleet hyvät. Urakeskeinen syyttäjän virassa toimiva viisikymppinen poika Pekka Haarakoski ei kiirehdi isänsä soittaessa espanjalaisesta sairaalasta ja pyytäessä poikaansa tulemaan pian, koska olisi keskusteltavaa. Isä ennättää kuolla ennen kuin p...

Jevhenija Kuznjetsova: Tikapuut

Sotaa ja posliinienkeleitä Kuva: Ellen Karhulampi. Kirjan kansi: Laura Noponen. Jevhenija Kuznjetsova: Tikapuut. Ukrainankielinen alkuteos Drabyna. Suomentanut Eero Balk. Kansi Laura Noponen. 204 s. Aula & Co, 2024. Arvostelukappale kustantajalta, kiitos. "Tolikista oli jostain syystä epämukavaa katsoa flipperiä. Se muistutti yhdessä vihreän jääkaapin kanssa häntä siitä unelmaelämästä, joka tuntui nyt saavuttamattomalta. Unelmat jääkoneesta, design-sisustuksesta ja omasta talosta. Ja nyt tästä talosta teki mieli paeta. Hän huomasi ajattelevansa, että häntä ei niinkään harmittanut se, että kaikki ei ollut mennyt suunnitelmien mukaan, vaan se, että nuo unelmat olivat olleet niin mitättömiä." Kun Tolik muutti Ukrainasta Espanjan Aurinkorannikolle hän ajatteli toteuttavansa unelmansa itsenäisestä elämästä, johon eivät kuulu asioihin sekaantuvat äiti, sisko ja suku. Hän oli juuri ennättänyt ostaa muokattavaksi sopivan talon vuorelta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Talo sai jää...

Ruth Hogan: Lauluja variksille

Harjoittelussa elämä ja hautausmaaopastukset Kuva: Ellen Karhulampi. Kirjan kansi: Laura Noponen. Ruth Hogan: Lauluja variksille. Englanninkielinen alkuteos: The Wisdom of Sally Red Shoes, 2017. Suomennos Susanna Tuomi-Giddings. Kannen suunnittelu Laura Noponen. 367 s. Bazar, 2020. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Historiallisen kuolinmuodin kommentoijat ovat väittäneet, että naisten pakottaminen surupuvun käyttöön oli heille hyödyksi, koska asusta näki heti, että sen käyttäjä oli menettänyt läheisen ja sai siten osakseen vertaistukea ja myötätuntoa. Ennen minä olin sitä mieltä, että he puhuvat taas kerran perättömiä. Jos nainen saa valita, lähteekö hän uudessa mekossa ja punaisissa piikkikoroissa tanssimaan jalkansa rakoille vai jääkö hän kutittavassa rumassa mustassa koltussa kotiin letittämään koruja kuolleen miehensä karvoista ja kirjomaan surureunaisia sohvansuojuksia, olen aika varma, että useimmat valitsisivat ensimmäisen vaihtoehdon kohottaakseen mielialaansa edes ...

Tarquin Hall: Vish Puri & kohtalokkaan voikanan tapaus

Herkut paikallisin maustein Kuva: Ellen Karhulampi. Kirjan kansi: Tuomo Parikka. Kuvassa mukana hindujumaluus Ganesha rukouskelloineen. Tarquin Hall: Vish Puri & kohtalokkaan voikanan tapaus. Suomennos Jaana Kapari-Jatta. Kannen suunnittelu Tuomo Parikka. 377 s. Gummerus, 2015. Kirja on oma ostos. Kunnianarvoisan Mitä yksityisimpien yksityisetsivien etsivän herra Vish Purin tutkimuksien seuraaminen on minulla edennyt sarjan suomennettujen osien viimeiseen kirjaani. Kaksi suomentamatonta kirjaa on vielä olemassa, mutta ilmeisestikin suomalainen kustantaja Gummerus on päättänyt lopettaa sarjan julkaisemisen neljään jo julkaistuun. Sarjan osia ei ole numeroitu, joten olen päässyt toteuttamaan luontaista taipumustani lukea sarjoja satunnaisessa järjestyksessä, viitsimättä tarkistaa niiden alkuperäistä ilmestymisjärjestystä. Vaikka kirjoissa on jonkin verran tapahtumien jatkumoa osasta toiseen, ne voikin hyvin lukea haluamassaan järjestyksessä.  Luin tätä itselleni sarjan viimeistä ...

Kaarina Griffiths: Meren syliin. Cornwall-mysteerit 1.

Idyllin takana Kuva: Ellen Karhulampi. Kirjan kansi: Anna Väänänen. Kaarina Griffiths: Meren syliin. Cornwall-mysteeri, osa 1. Kansi: Anna Väänänen. 399 s. Otava, 2023  Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Nätti paikka, mutta liikaa turisteja sesonkiaikaan, jos häneltä kysyttiin. Toivathan ne tietty rahaa, mutta kohta ei kylän raitilla pääsisi taas edes kunnolla kävelemään ilman että turistit keilaisivat kumoon. Ja oli täällä kornilaisiakin vähän liikaa - tuolla hullulla nimellä paikalliset tosiaan kutsuivat itseään. Kornilaiset, outoa porukkaa, ja luulivat olevansa parempia kuin muut. Sanoivat muualta muuttaneita emmeteiksi  - mitä se sitten ikinä tarkoittikaan. Ja kornilainen ei kuulemma voinut olla, jos ei ollut syntynyt Cornwallin kreivikunnassa." Cornwallissa asuva suomalaistaustainen Kaarina Griffiths  on sijoittanut dekkarinsa Cornwallin jylhiin ja maalauksellisiin maisemiin. Hänen päähenkilönsä, suomalainen Kaisla, on taiteilija, joka saatuaan apurahan vuokraa...

Martha Wells: Oikullinen protokolla. Murhabotin päiväkirjat 3.

Murhabotti kohtaa lemmikkibotin Kuva: Ellen Karhulampi. Kirjan kansi Samppa Ranta. Martha Wells: Oikullinen protokolla. Alkuteos Rogue Protocol, 2018. Suomentanut Mika Kivimäki. Kansi Samppa Ranta / Punavuoren Folio Oy. 203 s. Hertta Kustannus, 2024.  Kustantajan arvostelukappale, kiitokset. Lyhytkääminen ystävämme Murhabotti vaeltaa edelleen avaruudessa etsien todistusaineistoa aiemmin tapahtuneesta verilöylystä. Hän tietää olleensa tapahtumissa osallisena, vaikka kaikki asiaan liittyvät muistot on pyyhitty hänen muististaan. Tällä kertaa matka kohdistuu Milun autiolle maankaltaistamislaitokselle, jonka projekti on keskeytetty. Ensimmäinen ikävä yllätys sattuu jo matkalla, kun samalle tyhjänä matkustavaksi oletetulle Alukselle ilmaantuukin yllättäen kaksi turvallisuuskonsulttia. "Joka tapauksessa oli helpotus, kun Alus ilmoitti aloittavansa laskeutumisen Milulle. Kaksi minuuttia myöhemmin tajusin ylettyväni aseman kanavalle, mutta siellä ei ollut mitään. Tavallisesti kanavilla on...

Toshikazu Kawaguchi: Ennen kuin kahvi jäähtyy

Kahvin haikea tuoksu Kuva: Ellen Karhulampi Toshikazu Kawaguchi: Ennen kuin kahvi jäähtyy. Japaninkielinen alkuteos  Kohi ga Samenai Uchi ni. Suom. Markus Juslin. Kansi Sanna-Reeta Meilahti. 236 s. Bazar 2024. Kahvia ja aikamatkailua, osa 1. Kustantajan arvostelukappale, kiitos.      "Kahvila oli perustettu noin 140 vuotta sitten vuonna 1874, meijikaudella, ja pieniä parannuksia lukuun ottamatta sen sisustus oli lähes alkuperäinen. Niihin aikoihin öljylamput olivat yleistyneet. Virallisesti Japaniin avattiin ensimmäinen nykyisen kaltainen kahvila vuonna 1888, eli vasta 14 vuotta myöhemmin.      Kahvi rantautui Japaniin Edo-kaudella Tokugava Tsunayoshin aikaan. Ilmeisesti sen ajan japanilaiset eivät kuitenkaan pitäneet sen mausta eikä sitä juotu nautinnon vuoksi. Ja onhan kahvi kieltämättä pelkkää mustaa, kitkerää vettä, joten ymmärtäähän sen." Tokiossa eräällä sivukujalla on pieni kahvila, jonka nimi Funiculì Funiculà tuo mieleen lastenlaulun. Kahvilas...