Satunnainen ohilukija

Haalistuneet lapset Kansi Sanna-Reeta Meilahti. Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi Marisha Rasi-Koskinen: Mykkien lintujen museo. Kannen suunnittelu Sanna-Reeta Meilahti. 437 s. WSOY 2026. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "On muutakin. On uni. Veronika on nähnyt unta Martasta. Unessa Veronika etsii Marttaa Takaristin kyläkoulun ylimmän kerroksen perimmäisessä huoneessa olevasta lasivitriinistä. Mikä on ihan tyhmää, koska yläkerrassa ei ollut vitriiniä. Se on silti hyvin todentuntuista. Se miten Martta räpistelee lasin takana, pitää kummallista ääntä. Aukoo suutaan. Pudottelee sulkia." Kun tyylilaji on kauhu, harvoin tulee ensimmäiseksi mieleen luonnehtia kirjaa tyylikkääksi. Marisha Rasi-Koskisen (1975-) uusimman kirjan kohdalla tyylikäs lajityyppinsä edustaja on kuitenkin juuri sopiva ilmaus. Tyylikkyys tässä tarkoittaa, että lajityypin luonteenomaiset ilmiöt tunnetaan hyvin ja ne haastetaan sopivasti, jännitys rakentuu tuntemattoman herättämille peloille, mutta sen l...

Maagien maailma Siiri Enoranta: Tuhatkuolevan kirous. Kansi Riikka Turkulainen. 443 s. WSOY 2018. Äänikirjan lukija Kati Tammensola. Kesto 16t 55min. "Vaikka emme tanssineet ja taikoneetkaan, meidän tapamme juhlia jokakesäisiä pimennysjaksoja oli lähellä vanhan kansan tapaa, noitien ja shamaanien, tulen tapaa. Suurin osa loimuloiskelaisista rukoili kuu- ja muujumalia, he juhlivat laillamme nuotioiden valossa ja osallistuivat Lepytykseen. Mutta oli niitäkin perheitä, jotka vuorasivat talonsa luonnottomasti fosoralla ja sulkeutuivat lukittujen ovien taakse melkein koko pimennysjakson ajaksi, pistivät päänsä ulos vain, kun aurinko aamulla varmasti paistaa porotti.     'Pikilapset näkee teidän tulet ja hiipii teidän kimppuun ja polttaa teidät karrelle', Meea oli valistanut minua kerran, kun olimme vertailleet perheidemme erilaisia juhlaperinteitä." Pau on hiukan kateellinen, kun isoveli Tristin saa kutsun Magia-akatemian pääsykokeisiin. Tilanne tasoittuu, kun hänkin aikan...

Steampunk-versio Liisasta Ihmemaassa Kirjan kansi Jenni Noponen. Valokuva Ellen Karhulampi Jeanette Winterson: Aikamyrsky. Alkuperäisteos Tanglewreck, 2006. Suomentanut Paula Korhonen. Kansi Jenni Noponen. 309 s. Gummerus, 2007. Kaikki alkaa siitä, kun kaksikerroksinen punainen bussi täynnä koululaisia katoaa eräänä kesäaamuna ylittäessään Waterloo Bridgeä Lontoon keskustassa. Sitä pidetään yleisesti ensimmäisenä aikamyrskynä tapahtumien sarjassa, johon liittyy yhä uusia katoamisia. Aika on muuttunut epävakaaksi ja epäilyksenä on, että ihminen on saastuttanut ja ylikäyttänyt tätäkin luonnonvaraa niin, että ajankulku vääristyy. Mutta oikeastaan katoamisia on tapahtunut jo vähän aiemminkin. 11-vuotiaan Silver-tytön astronomi-isä, äiti ja isosisko Buddleia ovat kadonneet junaonnettomuudessa jo neljä vuotta sitten.  Silver on jäänyt yksin Tuulenpesä-nimiseen vanhaan kotikartanoonsa. Mutta ei kauaksi aikaa. Kun tapausta ja Silverin kohtaloa on puitu mediassa, paikalle ilmaantuu surupuku...

Kuoleman kosketus Kirjan kansi: Karin Niemi Magdalena Hai: Sarvijumala. 163 s. Kansi ja vinjettikuva Karin Niemi. Otava 2023. E-arvostelukappale: Kirjamaa "Peurakummajainen, sarvijumala, seisoo Lehtojen keittiössä. Se piirtyy varjona vasten ikkunan valkoista valoa. Se haisee mullalle ja madoille, sen olemus hohkaa kellarin kylmyyttä. Mun rinnan ympärillä tuntuu olevan vanne, joka kiristyy." Lauri herää sairaalassa tuhoisan kolarin jälkeen. Hänellä on vain kaoottisia muistikuvia onnettomuudesta ja paluu elämään on tuskallinen. Äiti on kuollut ja isä tajuttomana teho-osastolla. Äidin sisar Vanessa tulee Laurin kanssa samanikäisen teinipoikansa Nikon kanssa noutamaan Laurin heille toipumaan. Perhe, johon kuuluu myös isä Juho ja 12-vuotias tytär Tiuku, asuu maalla ja on Laurille hyvin tuttu, sillä Vanessa ja Laurin äiti ovat olleet sisaruksina läheisiä. Vaikka ympäristö on tuttu ja turvallinen ei kaikki ole kuitenkaan kohdallaan. Laurin on kysyttävä lääkärikäynnillään, voivatko h...

Utopian tyttäret Siiri Enoranta, Maailmantyttäret. 390 s. Päällys Riikka Turkulainen. WSOY 2022.  Siiri Enoranta: Maailmantyttäret. Kansi Riikka Turkulainen, kuvan keramiikkatyö Katja Tukiainen. Kuva: Ellen Karhulampi. "-- Sukujen historiat ovat tärkeitä, koska menneisyyden muistaminen ylipäätään on tärkeää, mutta kaiken kamaluuden keskellä siinä oli hyvääkin, että Romahduksessa kaikki meni uusiksi. Olen iloinen, ettei enää ole olemassa omistusoikeutta maa-alueisiin tai sitä, miksi sitä kutsuttiin, isänmaallisuutta . Kaikki me olemme pakolaisten jälkeläisiä. Minä: Ja meidät on tehty tarinoista." Utopian kirjoittaminen on vaikeaa. Paitsi että täytyy keksiä ihanteellisesti toimiva yhteiskunta teknologioineen ja yhteiskuntamalleineen - ihanteellinen kaikille - täytyy myös ratkaista kerronnan ongelma, joka syntyy siitä, ettei tyytyväisyyden vuossa kelluskelusta synny helposti tarinaa. Siiri Enorannan Maailmankoti on lähes satumainen utopiayhteiskunta 2100-luvulla. Siellä mitä ihm...

Marisha Rasi-Koskinen: Pudonneet. Piirrokset Ulriikka Kalliojärvi. Kansi Sanna-Reeta Meilahti. WSOY 2022. 416 s.  Kuva: Ellen Karhulampi Luovaa taukoa lukemisesta on tullut pidettyä kuukauden verran. Kirja, joka vetäisi imuunsa oli tämä uutuus. Turnaround on umpikuja pienessä englantilaisessa kaupungissa. Elias perii sieltä talon biologiselta isältään, josta ei tiedä mitään. Kun hän matkustaa kesälomalla ensimmäistä kertaa yksin ulkomaille katsomaan taloaan, hänestä tulee osa kadun ja sen ihmisten elämää. Kadunpätkä yhdistää siellä olevien nuorten kohtaloita. Eliaksella on roolipelinsä, Ianilla musiikkinsa. Tyttö, joka haluaa itseään kutsuttavan K:ksi, puolestaan ilmaantuu kadulle ja etsii jotakuta. Oikeastaan kyse on tilasta ja siellä tapahtuvista asioista. Valinnoista ja pienistä, ihmisestä itsestään riippumattomista tapahtumista ja niiden seurauksista. Muutoksista todellisuudessa. Mitä jos todellisuuksia on luvuton määrä? Jos jokaisesta elämän tilanteesta, jossa tapahtuu valinta...

Helmi Krohn: Meri matkustaa. Koulutyttökertomus. Runsaasti kuvitettu. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1934. 112 s. Helmi Krohn (1871-1967) ei ole kovin näkyvä hahmo suomalaisen kirjallisuuden historiassa nykylukijan näkökulmasta. Hänet muistetaan ehkä lähinnä monista klassikkokäännöksistään ja lasten Hipsuvarvas-kirjoistaan. Tämän lisäksi hän on kirjoittanut muitakin satuja, enimmäkseen jo unohtuneita nuortenkirjoja, romaaneja ja elämäkertoja ja toiminut sekä kustannustoimittajana että kirjallisuuskriitikkona ja päätoimittajana lastenlehti Pääskysessä sekä kulttuurilehti Valvojassa. Luonteeltaan hän on siis nykypäivän lukijalle enemmänkin kirjallisuuden harmaa eminenssi kuin kirjallinen tähti. Toisin kuin sisarensa Aino Kallas (1878-1956). Helmet-lukuhaasteessa on tänä vuonna kohta, joka edellyttää kahden samaan perheeseen tai sukuun kuuluvan kirjailijan teosten lukemista. Tämä muistutti mieleeni Krohnin perheen sisarukset. Jonkin aikaa asiaa tutkittuani ja mieleistäni lueskeltavaa sekä Hel...

  TJ Klune: Talo taivaansinisellä merellä. (Alkuteos The House in the Cerulean sea, 2020) Karisto, 2021. 446 s. Suomennos: Mika Kivimäki. Kansi: Sakari Tiikkaja. Äänikirjan lukija: Paavo Kääriäinen. "Aseman vierellä näkyvä kyltti kiinnitti hänen huomionsa. Siinä näkyi puistossa eväsretkellä oleva perhe. Aurinko paistoi. He istuivat ruudullisella huovalla, ja heidän väliinsä asetettu punottu kori oli auki ja tulvi juustoja, rypäleitä ja voileipiä, joista oli leikattu reunat. Äiti nauroi. Isä hymyili. Poika ja tyttö tuijottivat ihailevasti vanhempiaan. // Heidän yläpuolellaan oli kyltti, jossa luki: PIDÄ PERHEESI TURVASSA! JOS NÄET JOTAKIN, ILMOITA SIITÄ!" Maagisen Nuorison Huolenpito-Osaston sosiaalityöntekijä Linus Baker saapuu  tekemään nelosluokan salaisuustason arviota Marsyasin saarella sijaitsevan orpokodin lapsista.  Syyt käsittämättömän korkeaan salaisuustasoon selviävät, kun hän saapuu saarelle ja tapaa siellä olevat lapset. He ovat kykyineen ja kaikkine ominaisuu...