Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2024.

Klassikkohaaste - Luigi Pirandello: Sitruunoita Sisiliasta ja Vino nenä

Kirjallinen Limoncello Spritz - kuplivaa ja kirpakkaa Luigi Pirandello: Sitruunoita Sisiliasta ja muita novelleja. Suomentanut ja jälkisanat kirjoittanut Leena Rantanen. 272 s. Kansi ? Like 2007. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos! Luigi Pirandello: Vino nenä. Italiankielinen alkuteos  Uno, nessuno e centomila, 1926. Suomentanut Juuso Kortelainen. 196 s. Kansi Kai Rentola. Impromptu Kustannus. 3. painos 2023. Arvostelukappale kustantajalta, kiitos! Kuva: Ellen Karhulampi Sitruunoita Sisiliasta "Kauhistuttavana leimahduksena minuun iski varmuus, että oven edessä seisova mies, nahkasalkku kainalossa, tuossa asunnossa asuva mies - en ollut minä, ei koskaan ollut minä." Teatterin uudistajana ja absurdin teatterin edelläkävijänä parhaiten tunnetun Luigi Pirandellon tuotannosta löytyy näytelmien ja romaanien lisäksi muun muassa lukuisa määrä novelleja. Leena Rantanen on erinomaisesti suomentanut niistä edustavan kokoelman, jonka yhteydessä hän myös avaa vuoden 1934 Nobel-kirja

Mudlum: Tätini Ellen

Täti ja aikakerrostumat Mudlum: Tätini Ellen. Virolainen alkuteos Mitte ainult minu tädi Ellen, 2020. Suomennos Heidi Iivari. Graafinen suunnittelu Asko Künnap. 220 s. Enostone Kustannus 2023. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. Kuva: Ellen Karhulampi "Voisin kuvailla yksityiskohtaisesti kaikkia vaatteita, jotka roikkuivat Ellenin kaapissa, kaikkia nappirasioiden nappeja, huivirasioiden huiveja ja kenkälaatikoiden kenkiä. Hansikaslaatikossa oli pitkät turkoosinsiniset nailonsormikkaat, valkoiset pehmeänahkaiset ja osittain verkkokuvioiset autonkuljettajan hanskat sekä valkoiset ihomaiset morsiuskäsineet, ostettu Ellenin ja Juhanin häihin. Niitä häitä ei koskaan tullut." Mudlumin tarinassa menneiden vuosikymmenten Viro herää henkiin. Paitsi että kirjailija kuvaa tätiään Elleniä, omaa äitiään ja itseään, hän kuvaa hämmentävällä yksityiskohtien runsaudella miten Virossa on asuttu, millaisia bussipysäkkejä Tallinnassa on ollut ja millaisia kioskeja tavaravalikoimineen pysäkkie

Hannu Harju: Kajava - pelätty, parjattu, palvottu

Kriitikon muotokuva Hannu Harju: Kajava - pelätty, parjattu, palvottu. 320 s. Kuvaliitteitä. Päällyksen kuva Kristian Runeberg, päällys: Tuula Mäkiä. Siltala 2023. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. Kuva: Ellen Karhulampi "Jukka Kajava oli kriitikkoinstituutio. Kajavan kritiikeistä keskusteltiin, teoksista puhuttiin niiden kautta, omia kokemuksia verrattiin niihin. Ne saivat ihmiset ostamaan lippuja esityksiin ja panemaan television päälle tietyn kehutun ohjelman alkaessa. Ja toisin päin. Jo varhain Kajava huomasi, että jotkut hänen lyttäämänsä esitykset ja ohjelmat keräsivät ennätysmäisesti katsojia." Mitä nimitystä sinä käytit Kajavasta? - Luultavasti se löytyy Hannu Harjun kirjoittaman elämäkerran takakannesta.  "Kamala Kajava. Kauhukakara. Makutuomari. Teatterin rakastaja. Moraalinvartija."... No, minulle hän oli alituisen opettavan asenteensa vuoksi kansankynttilä, ja kyllä tämäkin listalle mahtuu. Ihan kuka tahansa ei olisi voinut elämäkertaa Jukka Kajavas

Kamila Shamsie: Ystävistä parhain

Naiseuden ja ystävyyden rajat  Kamila Shamsie: Ystävistä parhain. Englanninkielinen alkuteos Best of Friends, 2022. Suomentanut Christina Sandu. 336 s. Kansi: Jenni Saari. Gummerus 2023 Kustantajan arvostelukappale, kiitos. "Maryam pohti, tunsiko Zahra saman heidän ollessaan yhdessä, tuon eheyden, jonka kaksi ihmistä voivat saavuttaa oltuaan parhaita kavereita nelivuotiaasta asti, heidän luonteenpiirteidensä kehityttyä toisiaan muokaten. Maryam veikkasi, että ei tuntenut. Zahra halusi elämältä asioita, joita Maryam ei ymmäränyt - asioita, jotka olivat olemassa kirjoissa ja Zahran omassa mielessä. Toisinaan Zahran ajatukset vaelsivat Maryamin luota kauas paikkoihin, joista Zahra ei yleensä kertonut, koska tiesi, ettei Maryam voisi seurata häntä niihin. Joskus Zahra sanoi sellaisia asioita kuin: 'luuletko, että kaikilla on jokin elämäntarkoitus vai keksimmekö me tarkoituksen, jotta emme tuntisi itseämme merkityksettömiksi?' Silloin Maryam ei ikinä tiennyt, mitä vastata."

Patrik Ouředník: Europeana - 20. vuosisadan lyhyt historia

Saako historian kauheuksille nauraa? Kuva: Ellen Karhulampi. Kirjan kansikuva: Louis Soutter: From the Planet to the Star, 1938. Patrik  Ouředník : Europeana - 20. vuosisadan lyhyt historia. Tsekinkielinen alkuteos  Europeana : stručné dějiny dvacátého věku , 2001. Suom. Eero Balk. 147 s. Siltala 2022. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. "Ja saksalaiset keksivät kaasun, englantilaiset keksivät panssarivaunut ja tiedemiehet keksivät isotoopin ja yleisen suhteellisuusteorian, jonka mukaan mikään ei ollut metafyysistä vaan suhteellista. Ja ensi kertaa lentokoneen nähdessään senegalilaissoturit luulivat sitä kesyksi linnuksi, ja muuan senegalilaissoturi viilteli kuolleista hevosista lihakimpaleita ja heitteli niitä mahdollisimman kauas itsestään houkutellakseen lentokoneet pois. Ja sotilaat pitivät vihreitä ja maastokuvioisia asepukuja, koska eivät halunneet vihollisen näkevän heitä, mikä oli modernia, koska aiemmissa sodissa sotilailla oli ollut hyvin värikkäät asepuvut, että heidä

Mia Myllymäki: Huomistarhuri

Toivon ja toivottomuuden siemenet Mia Myllymäki: Huomistarhuri. 536 s. Kansi: Jenni Noponen. Gummerus 2023. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. Kuva: Ellen Karhulampi. Taustalla oleva taideteos Kuusamon suurpetokeskuksen Juuso-karhun maalaus. "Olen pelännyt elämässäni monia asioita. Sotaa, ydinaseita, pandemiaa, ylipäätään asioita, joiden pysäyttämiseksi en ole voinut tehdä mitään. Ennen pakoa pelkäsin entisen työpaikkani säiliöalueella sijainneita myrkkykontteja, ennen tulipaloja pelkäsin hukkumista, lopulta pelkäsin elävältä jäätymistä ja sitten aloin pelätä tappamista, ja nyt... Pelkään, että toivo on turhaa ja kaikki on sittenkin tuhoon tuomittua." Mia Myllymäen neljäs romaani sijoittuu laskujeni mukaan noin 2000-luvun ensimmäisen vuosisadan jälkipuoliskolle. Tarkkaa ajoitusta ei kirjassa ole esitetty, ajankulun seuraaminen entisen maailman kalenterien mukaan on menettänyt kiinnostavuutensa useimmille kirjan todellisuudessa eläville ihmisille.  Ilmaston nopea kuumenemi

Iida Turpeinen: Elolliset

Löydetyt ja kadotetut lajit Iida Turpeinen: Elolliset.  Kansi: Safa Hovinen. 296 s.  S&S 2023.  Äänikirjan lukija Marcus Bäckman "-- pieni katkos hengitykseen, ja sitten lause jatkuu, mutta hetken se käy tässä, kaikennielevä, kevyt suru, kun katsomme tätä eläintä, jotain suurta ja lempeää, niin lopullisesti poissa." Iida Turpeisen Elolliset on saanut paitsi Finlandia-ehdokkuuden, myös poikkeuksellisen kiittävät arvostelut sekä kriitikoilta että blogimaailman arvioijilta. Pääkaupungin kirjastoissa teosta jonottaa parhaillaan runsas 4000 lukijaa. Kirjan ensimmäiset painokset myytiin loppuun nopeasti. Myös kirjan käännösoikeudet on jo myyty useisiin Euroopan maihin, kertoi HS 12.10.2023 . Tällaiseen kirjaan lukija tarttuu jännittyneenä ja suurin odotuksin. Minulle tämä ihmisen aiheuttamaa lajikatoa ja sen yhtä esimerkkiä, stellerinmerilehmää, käsittelevä esikoisteos on yksi viime vuoden merkkitapauksista. Sellaisen siitä tekee erityisesti aiheen polttava ajankohtaisuus ja h