Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella yhteiskuntakuvaus merkityt tekstit.

Arundhati Roy: Äärimmäisen onnen ministeriö

Kun sota on ihmisen sisällä Kirjan kansi Mayank Austen Soofi. Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi Arundhati Roy: Äärimmäisen onnen ministeriö. Alkuperäisteos The Ministry of Utmost Happiness. Suomentanut Hanna Tarkka. Kansi Mayank Austen Soofi. 478 s. Otava 2017. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Maagisella hetkellä, auringon mentyä mailleen, mutta valon ei, lukemattomat lentävätkoirat irrottautuvat vanhan hautausmaan banianpuista ja leijuvat kaupungin yli kuin savu. Kun lepakot lähtevät, varikset tulevat kotiin. Niiden paluun synnyttämä pauhu ei peitä kokonaan hiljaisuutta, jonka jättivät jälkeensä kadonneet varpuset ja vanhat valkoselkäiset korppikotkat - vainajien vartijat yli sadan miljoonan vuoden ajalta, maan kamaralta pois pyyhkäistyt." Arundhati Royn muistelmateosta kirjastosta odotellessani tartuin vihdoin vuosikausia lukulistoillani olleeseen Royn romaaniin  Äärimmäisen onnen ministeriö. Tätä romaania edelsi Joutavuuksien jumala;  se löytyy kirjahyll...

Safae el Khannoussi: Oroppa

Ovi Eurooppaan Kirjan kansi Jussi Karjalainen. Valokuva Ellen Karhulampi Safae el Khannoussi: Oroppa. Hollanninkielinen alkuteos Oroppa, 2024.   Suomennos Mari Janatuinen. Kannen suunnittelu Jussi Karjalainen. 311 s. Otavan kirjasto 327.  Otava, 2026.   Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Johan on päivä herätä jälleen henkiin, Salomé Abergel ajatteli. Mutta mikähän päivä nyt edes oli? Hän kohottautui vaivalloisesti jalkeille. Hän veti verhot auki, avasi parvekkeen ovet ja vilkaisi ulos: kattoterasseja, ruokoaitojen suojaamia parvekkeita, pyykkiä naruilla kuivumassa talojen välissä. Amsterdamissa hän ei enää ollut, mutta missä sitten?" Marokkolais-hollantilaisen Safae el Khannoussin  (1994 -) esikoisromaani Oroppa oli luonut minulle jo vahvoja ennakko-odotuksia ennen kuin sain kirjan käsiini ja luettavakseni. Kirja herätti ilmestymisvuonnaan 2024 sekä Hollannissa että kansainvälisesti kohua ja ihastusta kuvatessaan eurooppalaisuutta siirtolaisten näkökulmasta. Ta...

Karin Smirnoff: Sokerikäärme

Musta lapsuus Karin Smirnoff: Sokerikäärme. Alkuteos Sockerormen, 2021. Suomentanut Outi Menna. Kansi Jenni Saari. 288 s. Tammi 2024. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos.      "Lapsia lapsia lapsia.     Kristian Miika ja Agnes. Ihana pikku Agnes.     Frank Leide tuntee itsensä rikkaaksi. Hän istuu penkillä asuntonsa edustalla ja lukee Aftonbladetia. Pitää lehteä kasvojensa edessä ja vilkuilee sen takaa leikkipuistoon. Aikuisten silmälläpito on tärkeää." Idylliset lapsuuskuvaukset eivät ole Karin Smirnoffin alaa. Hänen Jana Kippo -trilogiansa kuvasi pohjoisruotsalaisen perheen kaksoslapsia, Janaa ja Broria, jotka hitsautuivat epätavallisen kiinteään psyykkiseen suhteeseen keskenään vastauksena lapsuutensa väkivallalle ja kaltoinkohtelulle. Sokerikäärmeen päähenkilö Agnes on äitinsä hyljeksimä, jopa vihaama, lapsi, jonka äiti yrittää näännyttää nälkään vauvana, koska ei olisi halunnut lasta.  Lapsi saapuu estämään äidin maailmanvalloitusta, äiti...

Johannes Anyuru: Ixelles

On toinen taivas ja maa Kirjan kansi Elina Warsta. Valokuva Ellen Karhulampi Johannes Anyuru: Ixelles. Ruotsinkielinen alkuteos Ixelles, 2022. Suomentanut Outi Menna. Kansi Elina Warsta. 431 s. S&S 2024.  Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos.      "Jonain päivänä ihmiset sanoisivat, että jokin Miossa kuoli silloin kun hänen paras kaverinsa Denis ammuttiin, ja he ymmärtäisivät, että hän oli salaisesti alkanut jättää hyvästejä 2070:lle tavalla, jolla hän katsoi kiipeilytelineitä ja talojen betonijulkisivuja ja jolla hän sanoi hyvää yötä pikkusiskolleen ja antoi liioitellun isoja alennuksia tabuista ja ruohosta. Kaikki ihmettelisivät, minne he olivat lähteneet. Mio ja Ruth. Mikäli Ruth haluaisi tulla mukaan.     Ihan kohta. Tänä syksynä." Ruth toimii agentuurissa, jonka toimialalla ei ole nimeä. Hänestä  piti alun perin tulla runoilija. Nyt hän kirjoittaa työkseen todellisuutta uusiksi, vaikuttaa julkiseen mielipiteeseen erilaisten hankkeiden osalta...

Auli Leskinen: Talo Andien juurella

Lapsisotilas ja hänen äitinsä Kuva: Ellen Karhulampi. Kirjan kansi Antti Ruokonen. Auli Leskinen: Talo Andien juurella. Päällys Antti Ruokonen. Päällyksen kuvat Arcangel ja iStock. 295 s. WSOY 2023. "Cumuntan naistentaloon saapuvat uudet naiset herättivät myötätuntoista uteliaisuutta sen asukkaissa, mutta kaduilla heitä katsottiin säälien ja penseästi. Onnen hylkäämät poloparat. He saapuivat kengät puhki kuluneina, sade ja tuuli kasvoillaan, leningit repaleisina ja kankaan värit pois palaneina. Monet olivat kerjänneet henkensä pitimiksi ja varastaneet paljon. Osa oli leskiä tai muuten vain yksin jääneitä." Auli Leskisen romaani Talo Andien juurella ajoittuu vuoteen 2015, aikaan, joka edelsi seuraavana vuonna Kolumbiassa solmittua rauhansopimusta, jonka maan ensimmäinen vasemmistolainen valtionjohto solmi maassa vielä jäljellä olleiden sissiliikkeiden kanssa. Ajankohta oli kaoottinen ja hyvin väkivaltainen, kuten Kolumbian historia pitkän aikaa ennen sitäkin. Auli Leskinen lu...

Zadie Smith: Risteymiä

Paikka maailmassa Zadie Smith: Risteymiä. Alkuteos NW, 2012. Suomennos Irmeli Ruuska. 349 s. WSOY 2013. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "-- Brentin vuokra-asunnot.  En halua, että se nimi lukee talossa, jossa asun. Kun kuljen sen kyltin ohi, minusta tuntuu että uh  - se on nöyryyttävää. Jos meillä on joskus pieni poika, haluan että hän saa elää - elää ylpeänä - jossain omistusasunnossa. Juuri niin! Tämä ruohikko ei ole minun ruohikkoni! Tuo puu ei ole minun puuni! Sirottelimme isäsi tuon puun juurelle, vaikka emme edes omista sitä. Herra Hanwell-parka! Sydämeni särkyy. Hän oli sinun isäsi! Siksihän minä istun joka ilta läppärin ääressä, yritän parhaani - siellä kun on puhtaat markkinat, vähät ihonväristä, siitä onko sujuva kielitaito, onko oikeanlainen korkeakoulututkinto tai muuta roskaa. -- Mutta joka tapauksessa: mulle ei sovi lojua laareillani ja elää almuilla, ei kiinnosta. Olen afrikkalainen. Minulla on kohtalonmäärä. Rakastan sinua ja rakastan sitä mihin me yhd...

Claire Keegan: Nämä pienet asiat

Joulukertomus Kuva: Ellen Karhulampi. Kirjan kannen tekijä puuttuu kustantajan verkkotiedoista. Claire Keegan: Nämä pienet asiat. Alkuteos Small things like these, 2021. Suomentanut Kristiina Rikman. 116 s. Tammi 2023. Tammen keltainen kirjasto. Äänikirjan lukija Jukka Pitkänen Hiilikauppias lähestyy postikorttimaisen kaunista, lumista luostarinäkymää juuri joulun alla. Luostarin yhteydessä toimii koulukoti, jossa olevat tytöt saavat koulutuksen. Näin sanottiin. Toisaalta sanottiin myös, että koulukodissa olevilla tytöillä oli huono maine ja he joutuivat raatamaan yötä päivää. Sanottiin, että luostari oli ensikoti, johon sukulaiset lähettivät raskaaksi tulleet tytöt, ja syntyneet lapset annettiin maksua vastaan ulkomaille adoptoitaviksi, luostari tienasi näin rahaa.  Luostarin yhteydessä olevalla pesulalla oli hyvä maine, kaikki sinne lähetetty pyykki palasi takaisin tahrattomana.  Yhtä tahrattomalta luostari ei näytä hiilikauppias Bill Furlongin silmissä, kun hän toimittaa si...

Kamila Shamsie: Ystävistä parhain

Naiseuden ja ystävyyden rajat  Kamila Shamsie: Ystävistä parhain. Englanninkielinen alkuteos Best of Friends, 2022. Suomentanut Christina Sandu. 336 s. Kansi: Jenni Saari. Gummerus 2023 Kustantajan arvostelukappale, kiitos. "Maryam pohti, tunsiko Zahra saman heidän ollessaan yhdessä, tuon eheyden, jonka kaksi ihmistä voivat saavuttaa oltuaan parhaita kavereita nelivuotiaasta asti, heidän luonteenpiirteidensä kehityttyä toisiaan muokaten. Maryam veikkasi, että ei tuntenut. Zahra halusi elämältä asioita, joita Maryam ei ymmäränyt - asioita, jotka olivat olemassa kirjoissa ja Zahran omassa mielessä. Toisinaan Zahran ajatukset vaelsivat Maryamin luota kauas paikkoihin, joista Zahra ei yleensä kertonut, koska tiesi, ettei Maryam voisi seurata häntä niihin. Joskus Zahra sanoi sellaisia asioita kuin: 'luuletko, että kaikilla on jokin elämäntarkoitus vai keksimmekö me tarkoituksen, jotta emme tuntisi itseämme merkityksettömiksi?' Silloin Maryam ei ikinä tiennyt, mitä vastata....