Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2021.

Puhe toiseudesta voi olla toiseuttavaa: Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle

  Olli Löytty: Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle. 2021, Teos. 183 s. "Blasimin kaltaiset kirjailijat herkistävät pohtimaan kirjallisuuskäsitysten rajoituksia ja kansallisen katseen sokeita pisteitä." Turun yliopistossa vaikuttava kirjallisuudentutkija Olli Löytty pohtii kirjassaan, onko kansallinen kirjallisuuskäsitys puhjennut kupla. Vanhastaan yliopistoissa kirjallisuuden oppiaine jakaantuu kahteen: kotimaiseen kirjallisuuteen ja yleiseen kirjallisuuteen tai yleiseen kirjallisuustieteeseen, joista jälkimmäistä Satunnainen ohilukijakin on opiskellut. Suomenkielinen kirjallisuus nähdään usein sen omalla kentällä marginaalisena kirjallisuutena, jota sen vaalijoiden tulee puolustaa ulkomaisilta vaikutteilta, sanoo Löytty.  Esimerkiksi Suomen Kirjailijaliitto ottaa jäsenikseen vain suomeksi kirjoittavia kirjailijoita. Kansalliskirjallisuuksien tarkastelu on vanha traditio kirjallisuudenhistoriassa ja -tutkimuksessa länsimaissa. Löytty kiinnittää huomiota siihen, että u

Koko Hubara: Bechi

  Koko Hubara: Bechi. 2021, Otava. 205 s. Kolme äiti-tytär -suhdetta. Kolme erilaista tapaa yrittää suojata lasta siltä, mikä itselle on lähes ylivoimaista.  "Mutta äidit - he vasta voivatkin olla väärässä." Bechi on graduaan tekevä nuori helsinkiläinen nainen. Hänen äitinsä on Suomeen Israelista tullut jemeninjuutalainen, joka pakenee perheensä ahdistavuutta naimalla suomalaisen miehen. Hänestä tulee Suomessa kulttiasemassa oleva kirjailija, mutta hän haaveilee postikortissa näkemästään Pariisista eikä koskaan kohtaa tyttärensä katsetta.  Puuttuva tai liiallinen läheisyys, se mitä ei koskaan sanota tai kuulla, nousee äitien ja tyttärien väliin, tyttärien ja maailman väliin. Ja ennen muuta: tyttärien ja heidän oman minuutensa väliin. Muotokuva, jota sen kohde ja vastaanottaja ei avaa paketistaan. Kirja, jota sen kuvaama henkilö ei koskaan lue. Näillä toista kuvastavilla esineillä on teoksessa tärkeä roolinsa. Länsimainen psykologia kuvaa äidin usein peiliksi, joka rakkaudelli