Satunnainen ohilukija

Jukka Viikilä: Taivaallinen vastaanotto. Otava 2021. 379 s. "Jos romaanikirjailija pelaa unohduksella - luottaa siis siihen, ettei lukija muista kaikkea, ja luo näin avaruuden tunnun - runoilija tekee saman vaikeaselkoisuudella: kun runo ei parhaillakaan tulkintavälineillä aukea kaikilta osin, avaraa tilaa jää ymmärryksen takapihoille. Tämä avara on kirjallisuus itse."  "Sen sijaan että sanoisi moninainen tai runsas, tulisi sanoa minimalistinen maksimaalisella hajonnalla." Jukka Viikilän uusin teos ei hevillä alistu määriteltäväksi. Se on pohdintaa kirjoittamisesta ja kirjallisuudesta rakenteineen, kirjallisuusinstituutiosta ja siinä menestymisestä, Finlandia-palkinnosta, paksuista romaaneista, unohdetuista kirjailijoista, lukijoiden toiveista ja kirjoittamisen strategioista. Tämän lisäksi tutkiskellaan mm sydänteknologian historiaa, musiikkia, elokuvaa, talousindeksejä, McIntosh-vahvistimien valmistamista New Yorkissa, ylellisyyskelloja, erilaisia huumeita, seksiko

Hanna Brotherus: Ainoa kotini. WSOY 2021. 329 s. Äänikirjan lukija: Hanna Brotherus.   "Niin kauan kuin katson sukuni kuvaa etäältä, muut ihmiset näyttäytyvät niminä ja titteleinä. Tullessani lähemmäs näen, että jokainen on jonkun tyttö tai poika. Katson heitä ja itseäni kuin lintuparvea. En ole oksalla, vaan oksa on sisälläni ja sen ympärillä on lihani, vereni. Kova juurakko painaa olemassaoloni ydintä ja haluan ravistaa sen irti." 52-vuotias kirjailija ja koreografi-tanssija matkustaa Pariisiin muutamaksi viikoksi käydäkseen mielessään läpi suhdettaan itseensä ja perheeseensä. Matka on hänen ensimmäinen yksin tekemänsä matka. Ylipäätään kyseessä on ensimmäinen hänen täysin yksinään viettämänsä aika. Pariisiin hänet vie vanha valokuva, jossa hänen äitinsä on Pariisissa yhdessä oman äitinsä kanssa. Hän käy läpi suhdettaan vanhempiinsa ja sisaruksiinsa, tuntemuksiaan puuttuvasta rakkaudesta ja perheenjäsenten kyvyttömyydestä olla toisilleen läsnä, mutta myös hyviä asioita ja m

Hassan Blasim: Kelloja ja vieraita. Bazar 2021. 200 s. Suomentanut Sampsa Peltonen. Arabiaksi kirjoittava, suomalainen Hassan Blasim on armoitettu tarinankertoja. Hänen tarinansa ovat täynnä tarinoita, jotka poikivat yhä uusia tarinoita, kuten erityisesti hänen edellinen kirjansa Allah99  kertomusgalleriallaan osoitti.  Blasimin uusin kirja koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä ollaan Mosulissa, kellokirkoksi kutsutussa dominikaaniveljeskunnan 1800-luvulla perustamassa kirkossa, jossa nyt toimii Isiksen kuulustelukeskus. Päähenkilöinä ovat Isisin joukkojen muonittaja ja hänen apupoikansa, vielä alaikäinen jesidinuorukainen, jonka Isis on ryöstänyt lapsena. Vanha mies kertoo pojalle iltaisin tarinoita kirkon historiasta rauhoittaakseen pojan mieltä tämän näkemien tapahtumien aiheuttamilta öisiltä painajaisilta. Blasim kuvaa Irakin todellisuutta, jossa silmitön väkivalta on vaarassa leimahtaa milloin tahansa kidutukseksi ja kuolemaksi.  Toisessa osassa pakolainen saapuu pohjoiseen onnel

  Johanna Sinisalo: Ukkoshuilu. Otava 2021. 440 s.  "Onko meille jo näytetty voimaa ilman että olemme tienneet sen olevan voimannäyttö? Kivi odottaa. Hiekka odottaa. Vesi odottaa. Ne odottavat kärsivällisinä. Hiekka muistaa, kivi muistaa, vesi muistaa. Salama lyö. Tuli muovaa vedestä olennon, maasta esineen. Olemme sään lapsia. Veden, kiven ja hiekan lapsia." Sinisalo on jälleen tarttunut kuumaan aiheeseen. Hänen syksyn uutuutena ilmestynyt kirjansa käsittelee ilmastoa ja säätä. Sinisalon tuotannosta tutut tarinan rakennusainekset ovat läsnä: myyttinen taso, runsaat tietosisällöt ja digitaalikanavien käyttö. Ja arkeen tunkeutuva outous ja pelko. Tällä kertaa kaikki alkaa raamatullisesta ajasta. Kuulemme uuden, mukaansa tempaavan version Raamatun ehkä kaunokirjallisesti mielenkiintoisimmasta kertomuksesta, Joonan tarinasta.  Aikansa liikemiehen ja  Jahven  sivutoimisen profeetan Yonahin käsiin joutuu ihmeellinen esine, kivimäinen ukkoshuilu, johon puhaltamalla vanha nainen aav

Christy Lefteri: Aleppon mehiläistarhuri. S&S 2021. 382 s. Alkuteos The Beekeeper of Aleppo 2019. Suomentanut Leena Ojalatva. Mitä ihmisestä jää, kun hän on menettänyt kaiken ja maailma on sortunut hänen ympärillään? Tämä on Christy Lefterin kirjan lähtötilanne. Tästä alkaa pariskunnan vaarallinen pakomatka raunioina olevasta Alepposta ja Syyriasta. Tarina, johon sekoittuu unen- tai fantasianomaisia elementtejä, etenee useammalla aikatasolla: pakomatkalle sijoittuvassa nykyisyydessä ja sitä leikkaavina muistoina. Nuri on mehiläistarhuri vailla mehiläisiään ja Afra on sokeutunut taiteilija. He lähtevät yrittämään matkaa kohti Englantia, jonne aikaisemmin lähtenyt sukulaisperhe on päätynyt. Heidän henkensä on matkan aikana vaarassa useamman kerran, mutta vielä useammin on vaarassa heidän elämänuskonsa, kun he liittyvät vuonna 2015 liikkeelle lähteneisiin epätoivoisiin pakolaisvirtoihin. Kirjailija Christy Lefterillä, joka on syntynyt Englannissa, on itsellään vanhempiensa kautta pako