Satunnainen ohilukija

Täti ja aikakerrostumat Mudlum: Tätini Ellen. Virolainen alkuteos Mitte ainult minu tädi Ellen, 2020. Suomennos Heidi Iivari. Graafinen suunnittelu Asko Künnap. 220 s. Enostone Kustannus 2023. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. Kuva: Ellen Karhulampi "Voisin kuvailla yksityiskohtaisesti kaikkia vaatteita, jotka roikkuivat Ellenin kaapissa, kaikkia nappirasioiden nappeja, huivirasioiden huiveja ja kenkälaatikoiden kenkiä. Hansikaslaatikossa oli pitkät turkoosinsiniset nailonsormikkaat, valkoiset pehmeänahkaiset ja osittain verkkokuvioiset autonkuljettajan hanskat sekä valkoiset ihomaiset morsiuskäsineet, ostettu Ellenin ja Juhanin häihin. Niitä häitä ei koskaan tullut." Mudlumin tarinassa menneiden vuosikymmenten Viro herää henkiin. Paitsi että kirjailija kuvaa tätiään Elleniä, omaa äitiään ja itseään, hän kuvaa hämmentävällä yksityiskohtien runsaudella miten Virossa on asuttu, millaisia bussipysäkkejä Tallinnassa on ollut ja millaisia kioskeja tavaravalikoimineen pysäkkie...

Peloton ihmismieleen katsoja Nicci French: Murheellinen maanantai (Blue Monday, 2011) Suomentanut Raimo Salokangas. 330 s. Kannen kuva Ari Andersin / Vastavalo.net. Blue Moon 2020. Viikonpäiväsarja, osa 1. "-- Se oli Lontoo. Rakennettu rakenteiden päällä oleville rakenteille, kaikkien vuorollaan unohdettujen --  Oliko se kirous, että kaupunki kätki niin suuren osan menneisyyttään, vai oliko se ainoa keino jolla kaupunki pystyi selviämään? Joskus hän oli uneksinut Lontoosta, jossa rakennukset ja sillat ja kadut olisi revitty ja kaivettu niin, että Thamesiin laskevat muinaiset joet voitaisiin avata uudestaan taivasalle. Mutta mitä mieltä siinä olisi? Ne olivat todennäköisesti onnellisempia sellaisina kuin olivat, piilossa, huomaamattomina, salaperäisinä." Nicci French on pseudonyymi, jonka takaa löytyy dekkareita kirjoittava lontoolainen journalistipariskunta Nicci Gerrard ja Sean French . Ns. viikonpäiväsarjan ensimmäinen osa Murheellinen maanantai avaa lupaavasti psykologis...