Satunnainen ohilukija

Nainen kuplassaan Kirjan kansi Laurenz Bick. Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi Marlen Haushofer: Väggen. Alkuteos Die Wand, 1963. Käännös ruotsiksi Rebecca Kjellberg. 255 s. Kansi Laurenz Bick. Jälkisanat Rebecca Kjellberg. Thorén & Lindskog 2014. Lahja ystävältä, kiitos. Suomennettu nimellä Seinä. "På grund av väggen var jag tvungen att börja ett helt nytt liv, men det som verkligen är viktigt för mig är samma saker som tidigare: födelse, död, årstider, växtlighet och förfall. Väggen är något som varken är levande eller dött; om sanningen ska fram bryr jag mig inte, och därför drömmer jag inte heller om den." Marlen Haushoferin (1920-1970) kulttiromaanin maineessa oleva Seinä vangitsee lukijansa seuraamaan naisen ja hänen kissansa, koiransa ja lehmänsä arkista elämää vuorilla. Kirja ottaa lukijansa yksinkertaisella, luonnonläheisellä ja arkisella kielellä; muistiinpanot, "selvitys", jota päähenkilö kirjoittaa, pitävät lukijan mielenkiinnon yllä hämmästyttävä...

Valkoinen ja musta mieli Kannen ulkoasu Matti Jalava. Valokuva Ellen Karhulampi Stefan Zweig: Shakkitarina. Alkuteos Schachnovelle, 1942. Suomentanut Marja Wich. Kannen kuva Janne Mustonen, kannen ja ulkoasun suunnittelu Matti Jalava. Käännöksen shakkiasiantuntijat Aulikki ja Thomas Ristoja. 78 s. Germania kustannus 2017. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. Stefan Zweigin taidokkaalla pienoisromaanilla Shakkitarina on kulttiromaanin maine. Se julkaistiin kirjailijan kuoleman jälkeen Buenos Airesissa (jonne New Yorkista suuntautuvaa laivamatkaa romaani kuvaa) vain 300 kappaleen painoksena vuonna 1942. Sitten sen  julkaisi ruotsalainen kustannusyhtiö. Sen jälkeen siitä on tehty monia käännöksiä ja otettu lukuisia painoksia. Suomeksi romaani ilmestyi ensimmäisen kerran 1951 Aina Oksalan kääntämänä. Lukemani uudempi käännös on vuodelta 2017 ja sen on tehnyt Marja Wich (romaanin kannessa kääntäjän nimi virheellisessä muodossa). Romaanista on olemassa myös elokuva- ja näytelmä...

Euroopan marginaalissa Kirjan kansi Timo Numminen. Valokuva Ellen Karhulampi Ville-Juhani Sutinen: Reunamerkintöjä - kadonnutta Eurooppaa etsimässä. 351 s. Kansi Timo Numminen. Kuvitus: tekijän valokuvia, vanhoja postikorttikuvia. Avain 2025. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Galitsian myytti on Euroopan reunamerkintä, marginaaliin jäänyt mutta ratkaisevan tärkeä huomio." Galitsia on maa-alue itäisessä Keski-Euroopassa. Sen yli ovat sotilassaappaat marssineet monet kerrat sen historian kuluessa. Nykyisin osa siitä kuuluu Ukrainaan, osa Puolaan. Minulle seutu on entuudestaan tuttua vain Krakovassa käynnin kautta, mutta Ville-Juhani Sutisen  (1980 -) kirja avaa alueen historiaa ja nykyisyyttä niin kirjailijan omien kokemusten kuin monipuolisen kirjallisuudenkin kautta. Sutinen tähdentää, ettei hänen kiinnostuksensa kohdistu pelkästään tuohon Euroopan rajaseutuun itsessään vaan erityisesti Galitsiasta ja sen katoamisesta syntyneeseen myyttiin, jonka ulottuvuuksia tehdään ...

Viimeiset soinnut Kuva: Ellen Karhulampi. Kirjan kansi: Håkan Liljemärker. Robert Seethaler: Sista satsen. (Originalets titel Der Letzte Satz) Översättning från tyska Linda Östergaard. Omslag Håkan Liljemärker. 111 s.  Ersatz, 2021.  Lahja ystävältä, kiitos. "Mahler tänkte på denna tid med stilla förundran. Så ung han hade varit. Det kändes som om ett helt liv hade passerat sedan dess. Man slår an en ton och det förtsätter därefter att vibrera i rummet. Och bär samtidigt redan slutet inom sig." Robert Seethalerin pienoisromaani Kokonainen elämä täytti minut suurella ihastuksella. Kirjailija kuvasi pitkän ajanjakson keskieurooppalaista historiaa erään vaatimattomasti eläneen ja kovaa työtä ikänsä tehneen itävaltalaisen miehen näkökulmasta. Kirjassa oli mieleenpainuvinta se arvokkuus, joka sen päähenkilöstä välittyi kaikessa hänen elämänsä karuudessakin. Siksi onkin mielenkiintoista lukea Seethalerin toinen teos Der Letzte Satz, Sista satsen tuon aikaisemmin luetun teoksen ri...

Mies ja luonnonvoimat Robert Seethaler: Kokonainen elämä. (Alkuteos: Ein Ganzes Leben, 2014) Suomennos Raimo Salminen. 130 s.  Kansi Sanna-Reeta Meilahti.  Aula & Co 2020.   Andreas Egger elää elämänsä pääosin Itävallan Alppien pienessä kylässä. Hän saapuu sinne poikasena kaulassaan kuolleen äitinsä jättämän pienen perinnön sisältävä nahkapussi, jonka luovuttaa hänet huollettavakseen ottavalle perheelle. Ja hän poistuu sieltä vain lähteäkseen sotaan. Hänen kohdallaan toinen maailmansota kestää useita vuosia venäläisessä vankilassa vielä päättymisensä jälkeenkin. Sota näyttäytyy hiukan luonnonvoiman kaltaisena tapahtumana Eggerin elämässä eikä hän pohdi sitä tai sen aiheuttamia kärsimyksiä kovinkaan paljoa. Ei sen enempää kuin lumivyöryjäkään. Egger ei paljon puhele, mutta tekee sitäkin enemmän. Hänen elämänsä on jo lapsena kovan työn täyttämää. Hänet kotiinsa työntekijäksi ottanut isäntä pieksee häntä ja vammauttaa hänet loppuiäkseen. Pahasta ontumisestaan huolim...