Siirry pääsisältöön

Robert Seethaler: Kokonainen elämä

Mies ja luonnonvoimat



Robert Seethaler: Kokonainen elämä. (Alkuteos: Ein Ganzes Leben, 2014) Suomennos Raimo Salminen. 130 s. Kansi Sanna-Reeta Meilahti. Aula & Co 2020.  

Andreas Egger elää elämänsä pääosin Itävallan Alppien pienessä kylässä. Hän saapuu sinne poikasena kaulassaan kuolleen äitinsä jättämän pienen perinnön sisältävä nahkapussi, jonka luovuttaa hänet huollettavakseen ottavalle perheelle. Ja hän poistuu sieltä vain lähteäkseen sotaan. Hänen kohdallaan toinen maailmansota kestää useita vuosia venäläisessä vankilassa vielä päättymisensä jälkeenkin.

Sota näyttäytyy hiukan luonnonvoiman kaltaisena tapahtumana Eggerin elämässä eikä hän pohdi sitä tai sen aiheuttamia kärsimyksiä kovinkaan paljoa. Ei sen enempää kuin lumivyöryjäkään.

Egger ei paljon puhele, mutta tekee sitäkin enemmän. Hänen elämänsä on jo lapsena kovan työn täyttämää. Hänet kotiinsa työntekijäksi ottanut isäntä pieksee häntä ja vammauttaa hänet loppuiäkseen. Pahasta ontumisestaan huolimatta Egger tuntee vuoriston kuin omat taskunsa ja hänestä tulee väkivahva luottotyöntekijä kylään saapuvalle rautatieyhtiölle.

Rautatie vuorten yli valmistuu ja maailma muuttuu Eggerin n. 80 vuoden elinaikana. Vuoristoseudun muutos sähkön, rautatien, television ja muiden jokaisen elämään vaikuttavien keksintöjen seurauksena piirtyy kirjassa harvoin ja valituin vedoin. 

Pieniä onnen tuokioita mahtuu Eggerin muutoin karuun elämään. Hän löytää ihmeekseen rakkauden ja myös suurenmoisen tavan ilmentää sitä. Hän saa viettää vaimonsa kanssa lyhyen, onnellisen ajan ennen tämän menettämistä. Vastoinkäymistensä jälkeen hän jatkaa elämäänsä katkeroitumatta. Ajan oloon hänestä tulee kylässä outona pidetty maakuopassa elävä vanha mies, eräänlainen reliikki.

Robert Seethalerin pienoisromaanissaan kertoma Eggerin elämäntarina on paljas ja vailla turhia selityksiä kuin vuoristoseutu, josta se on kasvanut. Tarinan sisältämät elämänvaiheet eivät ole mitenkään epätavallisia kuvaamallaan ajanjaksolla Itävallan tai Euroopan historiassa. Kuitenkin lukija seuraa tarinaa jännittyneenä, myötäeläen ja ihmetellen, tajuten kuvattuun elämään sisältyvän suuruuden ja myös sen, kuinka helposti siinä kuvatun kaltainen inhimillinen arvokkuus jää iäksi unohduksiin.

Arvokkuus on nimen omaan se Andreas Eggerin ominaisuus, joka romaanista välittyy. Minusta se tuntuu olevan jonkinlaista sukua John Williamsin Stonerin itsestään melua pitämättömälle arvokkuudelle. Elämänvaiheille, jotka nykyhetken hedonistisesti maailmaan suhtautuville ihmisille näyttäytyvät äärimmäisen karuina ja vaatimattomina ja joissa syntyy ihmisiä, jotka eivät ensisijaisesti kysele ja laske, mitä elämä heille antaa, vaan antavat itse sen mitä elämä tuntuu vaativan, tuntematta tai ainakaan ilmaisematta osattomuutta.

Tällainen suhtautuminen elämään on nykyihmiselle lähes mystiikkaa lähenevän erikoista, ja siihen ehkä perustuu myös kirjan vaikeasti määriteltävä viehätys. 

Seethalerilta on julkaistu suomeksi aikaisemmin romaani Tupakkakauppias. Hän on Berliinissä asuva itävaltalaissyntyinen näyttelijä ja kirjailija, jonka romaanit ovat olleet suurmenestyksiä saksalaisella kielialueella. Kokonainen elämä oli Saksan Man Booker-ehdokas ja se on käännetty liki 40 kielelle. Raimo Salmisen käännös on nautittavan eleetön ja sujuva.


Muualla:


Maailmankirjat - Käännöskirjallisuuden verkkolehti. Risto Niemi-Pynttäri 1.7.2020




Helmet-lukuhaasteessa 2023 
voisin sijoittaa kirjan kohtiin:

5. Kirjassa ollaan maan alla
11. Kirjailijan nimessä on yhtä monta kirjainta kuin sinun nimessäsi (15)
30. Kirja on ollut ehdokkaana kirjallisuuspalkinnon saajaksi
33. Kirja, jonka voit lukea kerralla alusta loppuun
37. Kirja kertoo elämäntavasta, jota ei enää ole
39. Kirja, josta sait vinkin mediasta tai sosiaalisesta mediasta (kiitos vinkin antajalle!)


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Iida Turpeinen: Elolliset

Löydetyt ja kadotetut lajit Iida Turpeinen: Elolliset.  Kansi: Safa Hovinen. 296 s.  S&S 2023.  Äänikirjan lukija Marcus Bäckman "-- pieni katkos hengitykseen, ja sitten lause jatkuu, mutta hetken se käy tässä, kaikennielevä, kevyt suru, kun katsomme tätä eläintä, jotain suurta ja lempeää, niin lopullisesti poissa." Iida Turpeisen Elolliset on saanut paitsi Finlandia-ehdokkuuden, myös poikkeuksellisen kiittävät arvostelut sekä kriitikoilta että blogimaailman arvioijilta. Pääkaupungin kirjastoissa teosta jonottaa parhaillaan runsas 4000 lukijaa. Kirjan ensimmäiset painokset myytiin loppuun nopeasti. Myös kirjan käännösoikeudet on jo myyty useisiin Euroopan maihin, kertoi HS 12.10.2023 . Tällaiseen kirjaan lukija tarttuu jännittyneenä ja suurin odotuksin. Minulle tämä ihmisen aiheuttamaa lajikatoa ja sen yhtä esimerkkiä, stellerinmerilehmää, käsittelevä esikoisteos on yksi viime vuoden merkkitapauksista. Sellaisen siitä tekee erityisesti aiheen polttava ajankohtaisuus ja h

Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa. Väärässä olemisen historia

Lepytyslahjoja kuolleelle äidille Kuva: Ellen Karhulampi Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa. Väärässä olemisen historia. 267 s. Kansi Jenni Saari, Sorry Jenny Visuals. Kannen valokuva: Finna, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Siltala, 2023. Arvostelukappale kustantajalta, kiitos! "Uhraa itsesi tulevalle hyvälle. Kiskaise taakka niskaasi joutuin, sinun se pitää kantaa. Suloista on ies niskassa hilautua pitkin elämän kelirikkoista tietä. On menty päin kultaista kaupunkia ja tiiliseinää. On seisty kiireellä korkean vuoren, ikuisuusnäkymien edessä ja montun reunalla. Joka kerta kun piikkilankaa on alettu vetää, on vaistolla päädytty väärälle puolen ja hävinneiden joukkoihin, on syöty piikkimurikkaa ja ruohoa. Väärässä oleminen. Yksin seisominen. Maailman akselin jylystä huumautuminen, Tuonelanmeren napapyörteisiin joutuminen, Kinahmin kurimuksen kurkussa kieppuminen, pimeyteen paiskautuminen. Raivo. Epäoikeudenmukaisuus. Väkivalta." Sirpa Kähkösen uusin teos 36 uurnaa hiljentää min

Mudlum: Tätini Ellen

Täti ja aikakerrostumat Mudlum: Tätini Ellen. Virolainen alkuteos Mitte ainult minu tädi Ellen, 2020. Suomennos Heidi Iivari. Graafinen suunnittelu Asko Künnap. 220 s. Enostone Kustannus 2023. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. Kuva: Ellen Karhulampi "Voisin kuvailla yksityiskohtaisesti kaikkia vaatteita, jotka roikkuivat Ellenin kaapissa, kaikkia nappirasioiden nappeja, huivirasioiden huiveja ja kenkälaatikoiden kenkiä. Hansikaslaatikossa oli pitkät turkoosinsiniset nailonsormikkaat, valkoiset pehmeänahkaiset ja osittain verkkokuvioiset autonkuljettajan hanskat sekä valkoiset ihomaiset morsiuskäsineet, ostettu Ellenin ja Juhanin häihin. Niitä häitä ei koskaan tullut." Mudlumin tarinassa menneiden vuosikymmenten Viro herää henkiin. Paitsi että kirjailija kuvaa tätiään Elleniä, omaa äitiään ja itseään, hän kuvaa hämmentävällä yksityiskohtien runsaudella miten Virossa on asuttu, millaisia bussipysäkkejä Tallinnassa on ollut ja millaisia kioskeja tavaravalikoimineen pysäkkie