Siirry pääsisältöön

Robert Seethaler: Kokonainen elämä

Mies ja luonnonvoimat



Robert Seethaler: Kokonainen elämä. (Alkuteos: Ein Ganzes Leben, 2014) Suomennos Raimo Salminen. 130 s. Kansi Sanna-Reeta Meilahti. Aula & Co 2020.  

Andreas Egger elää elämänsä pääosin Itävallan Alppien pienessä kylässä. Hän saapuu sinne poikasena kaulassaan kuolleen äitinsä jättämän pienen perinnön sisältävä nahkapussi, jonka luovuttaa hänet huollettavakseen ottavalle perheelle. Ja hän poistuu sieltä vain lähteäkseen sotaan. Hänen kohdallaan toinen maailmansota kestää useita vuosia venäläisessä vankilassa vielä päättymisensä jälkeenkin.

Sota näyttäytyy hiukan luonnonvoiman kaltaisena tapahtumana Eggerin elämässä eikä hän pohdi sitä tai sen aiheuttamia kärsimyksiä kovinkaan paljoa. Ei sen enempää kuin lumivyöryjäkään.

Egger ei paljon puhele, mutta tekee sitäkin enemmän. Hänen elämänsä on jo lapsena kovan työn täyttämää. Hänet kotiinsa työntekijäksi ottanut isäntä pieksee häntä ja vammauttaa hänet loppuiäkseen. Pahasta ontumisestaan huolimatta Egger tuntee vuoriston kuin omat taskunsa ja hänestä tulee väkivahva luottotyöntekijä kylään saapuvalle rautatieyhtiölle.

Rautatie vuorten yli valmistuu ja maailma muuttuu Eggerin n. 80 vuoden elinaikana. Vuoristoseudun muutos sähkön, rautatien, television ja muiden kaikkien elämään vaikuttavien keksintöjen seurauksena piirtyy kirjassa harvoin ja valituin vedoin. 

Pieniä onnen tuokioita mahtuu Eggerin muutoin karuun elämään. Hän löytää ihmeekseen rakkauden ja myös suurenmoisen tavan ilmentää sitä. Hän saa viettää vaimonsa kanssa lyhyen, onnellisen ajan ennen tämän menettämistä. Vastoinkäymistensä jälkeen hän jatkaa elämäänsä katkeroitumatta. Ajan oloon hänestä tulee kylässä outona pidetty maakuopassa elävä vanha mies, eräänlainen reliikki.

Robert Seethalerin pienoisromaanissaan kertoma Eggerin elämäntarina on paljas ja vailla turhia selityksiä kuin vuoristoseutu, josta se on kasvanut. Tarinan sisältämät elämänvaiheet eivät ole mitenkään epätavallisia kuvaamallaan ajanjaksolla Itävallan tai Euroopan historiassa. Kuitenkin lukija seuraa tarinaa jännittyneenä, myötäeläen ja ihmetellen, tajuten kuvattuun elämään sisältyvän suuruuden ja myös sen, kuinka helposti siinä kuvatun kaltainen inhimillinen arvokkuus jää iäksi unohduksiin.

Arvokkuus on nimen omaan se Andreas Eggerin ominaisuus, joka romaanista välittyy. Minusta se tuntuu olevan jonkinlaista sukua John Williamsin Stonerin itsestään melua pitämättömälle arvokkuudelle. Elämänvaiheille, jotka nykyhetken hedonistisesti maailmaan suhtautuville ihmisille näyttäytyvät äärimmäisen karuina ja vaatimattomina ja joissa syntyy ihmisiä, jotka eivät ensisijaisesti kysele ja laske, mitä elämä heille antaa, vaan antavat itse sen mitä elämä tuntuu vaativan, tuntematta tai ainakaan ilmaisematta osattomuutta.

Tällainen suhtautuminen elämään on nykyihmiselle lähes mystiikkaa lähenevän erikoista, ja siihen ehkä perustuu myös kirjan vaikeasti määriteltävä viehätys. 

Seethalerilta on julkaistu suomeksi aikaisemmin romaani Tupakkakauppias. Hän on Berliinissä asuva itävaltalaissyntyinen näyttelijä ja kirjailija, jonka romaanit ovat olleet suurmenestyksiä saksalaisella kielialueella. Kokonainen elämä oli Saksan Man Booker-ehdokas ja se on käännetty liki 40 kielelle. Raimo Salmisen käännös on nautittavan eleetön ja sujuva.


Muualla:


Maailmankirjat - Käännöskirjallisuuden verkkolehti. Risto Niemi-Pynttäri 1.7.2020




Helmet-lukuhaasteessa 2023 
voisin sijoittaa kirjan kohtiin:

5. Kirjassa ollaan maan alla
11. Kirjailijan nimessä on yhtä monta kirjainta kuin sinun nimessäsi (15)
30. Kirja on ollut ehdokkaana kirjallisuuspalkinnon saajaksi
33. Kirja, jonka voit lukea kerralla alusta loppuun
37. Kirja kertoo elämäntavasta, jota ei enää ole
39. Kirja, josta sait vinkin mediasta tai sosiaalisesta mediasta (kiitos vinkin antajalle!)


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansitaide - Helmet-lukuhaasteen 2022 paras kansitaide

Mieltäni vaivaa kysymys: arvostavatkohan kustantajat kansitaiteilijoitaan riittävästi? Ja kirjallisuuden kenttä ylipäätään? Kannen tekijän tietoja ei nimittäin ole kovin helppo löytää. Aika usein ne puuttuvat kirjan kannesta ja myöskin kirjan nimiösivun kääntöpuolen tiedoista. Kirjastot eivät nekään ole erityisen kunnostautuneita tässä asiassa: kansitaiteilijan tietoja ei ole helppoa löytää kirjastoluetteloista, ja useimmiten ne puuttuvat kokonaan. Kuitenkin juuri kansi on se, joka lukijan kirjalle ensiksi nappaa. Jo ennen kuin tiedämme mitään kirjasta tai kirjailijasta, näemme kannen ja päättelemme siitä kirjan lajityypin ja tyylin, usein jotain kohderyhmästäkin, ihan ilman tietoista ponnistelua. Lukiessa palaamme useaan kertaan katsomaan kansikuvaa ja syventämään vaikutelmiamme siitä ja kirjasta. Kun olen pyrkinyt saamaan  blogipostauksiini mukaan kannen tekijän tiedot, olen usein saanut metsästellä niitä. Jos ne löytyvätkin jostain osasta kirjan kantta, niitä ei välttämättä ole kirj

Helmet-lukuhaaste 2022 - mietteitä luetuista kirjoista

© Bettina Baldassari Lukuhaasteeseen osallistuminen on taas ollut hauskaa ja monin tavoin antoisaa. Kirjallisuusvinkit ja keskustelut, joista olen saanut nauttia haasteeseen osallistuvien FB-ryhmässä, ovat ilahduttaneet joka päivää ja antaneet virikkeitä lukemiseen. Suuri kiitos muiden lukijoiden vinkeistä, samoin kuin haasteen tekijöille inspiroivasta haasteesta!  Haasteen toteuttajana olen aika lailla täsmälukija. Nautin mahdollisimman hyvin haastekohtiin sopivien kirjojen etsiskelystä, vaikkakin valitsemani kirjat saattavat kyllä vaihtaa paikkoja myöhemmin ja voin tulkita joitakin kohtia laveasti, joskus myös ironisesti. Tietenkin luen myös kirjoja, joista en etukäteen tiedä, mihin kohtaan ne sopisivat. Kaikki listani kirjat ovat olleet omalla tavallaan hyviä, monet suorastaan loistavia ja unohtumattomia. Niitä lukemiani, joista en ole pystynyt löytämään tarpeeksi hyvää, en ole ottanut mukaan haasteeseen enkä myöskään blogiini. Tämän vuoden haasteessa on mukana ennätyspaljon kevyemp

Klassikko - Albert Camus: Sivullinen - 80 vuotta

Albert Camus: Sivullinen. Ranskankielinen alkuteos: L'Étranger, 1942. Suomennos Kalle Salo. 135 s. Otava Kompassisarja, 1970. 3. p. (Myöhempiä painoksia on olemassa.) Olisin tahtonut yrittää selittää hänelle ystävällisesti, melkein sydämeni pohjasta, että en milloinkaan ollut osannut tosissani mitään katua. Olin aina kokonaan kiinni siinä, mitä parhaillaan tapahtui, tässä päivässä tai huomisessa. Mutta siinä tilassa, mihin minut oli saatettu, en tietenkään voinut puhua kenellekään sellaiseen sävyyn. Minulla ei ollut oikeutta näyttää olevani sydämellinen, omaavani hyvää tahtoa. Ja koetin taas kuunnella, sillä yleinen syyttäjä rupesi puhumaan minun sielustani. Albert Camus'n pienoisromaani Sivullinen on jättänyt lähtemättömän jäljen maailmankirjallisuuteen. Sen ilmestymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta ja suomennoksen ilmestymisestä 75 vuotta. Kirja ei ole juoniromaani. Juoni on yksinkertainen, ja se kerrotaan pääpiirteissään jo kirjan takakannessa: Algerissa asuva nu