Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella Laura Noponen merkityt tekstit.

Jevhenija Kuznjetsova: Tikapuut

Sotaa ja posliinienkeleitä Kuva: Ellen Karhulampi. Kirjan kansi: Laura Noponen. Jevhenija Kuznjetsova: Tikapuut. Ukrainankielinen alkuteos Drabyna. Suomentanut Eero Balk. Kansi Laura Noponen. 204 s. Aula & Co, 2024. Arvostelukappale kustantajalta, kiitos. "Tolikista oli jostain syystä epämukavaa katsoa flipperiä. Se muistutti yhdessä vihreän jääkaapin kanssa häntä siitä unelmaelämästä, joka tuntui nyt saavuttamattomalta. Unelmat jääkoneesta, design-sisustuksesta ja omasta talosta. Ja nyt tästä talosta teki mieli paeta. Hän huomasi ajattelevansa, että häntä ei niinkään harmittanut se, että kaikki ei ollut mennyt suunnitelmien mukaan, vaan se, että nuo unelmat olivat olleet niin mitättömiä." Kun Tolik muutti Ukrainasta Espanjan Aurinkorannikolle hän ajatteli toteuttavansa unelmansa itsenäisestä elämästä, johon eivät kuulu asioihin sekaantuvat äiti, sisko ja suku. Hän oli juuri ennättänyt ostaa muokattavaksi sopivan talon vuorelta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Talo sai jää...

Ruth Hogan: Lauluja variksille

Harjoittelussa elämä ja hautausmaaopastukset Kuva: Ellen Karhulampi. Kirjan kansi: Laura Noponen. Ruth Hogan: Lauluja variksille. Englanninkielinen alkuteos: The Wisdom of Sally Red Shoes, 2017. Suomennos Susanna Tuomi-Giddings. Kannen suunnittelu Laura Noponen. 367 s. Bazar, 2020. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Historiallisen kuolinmuodin kommentoijat ovat väittäneet, että naisten pakottaminen surupuvun käyttöön oli heille hyödyksi, koska asusta näki heti, että sen käyttäjä oli menettänyt läheisen ja sai siten osakseen vertaistukea ja myötätuntoa. Ennen minä olin sitä mieltä, että he puhuvat taas kerran perättömiä. Jos nainen saa valita, lähteekö hän uudessa mekossa ja punaisissa piikkikoroissa tanssimaan jalkansa rakoille vai jääkö hän kutittavassa rumassa mustassa koltussa kotiin letittämään koruja kuolleen miehensä karvoista ja kirjomaan surureunaisia sohvansuojuksia, olen aika varma, että useimmat valitsisivat ensimmäisen vaihtoehdon kohottaakseen mielialaansa edes ...

Guillaume Musso: Tyttö ja yö

Tyttö, joka katosi  Guillaume Musso: Tyttö ja yö. (Ranskankielinen alkuteos La jeune fille et la nuit, 2018) Suomentanut Anna Nurminen. Kansi Laura Noponen. 357 s. Siltala 2023. Kirjaston kirja. " - Mutta juuri sehän on kirjailijan etuoikeus, eikö totta? Kirjoittaa tarinoita uhmatakseen todellisuutta. Ei ainoastaan parannellakseen todellisuutta vaan kamppaillakseen sen kanssa sen omalla maaperällä. Tutkia todellisuutta, jotta voisi paremmin kumota sen. Tuntea todellisuus kauttaaltaan, jotta voisi asettaa sitä vastaan toisenlaisen maailman. - Keksittekö itse tämän pikku saarnan? - En tietenkään, lainaan teitä . Otatte asian esiin joka toisessa haastattelussanne..." Guillaume Musson , Ranskan myydyimmäksi sanotun kirjailijan, ensimmäinen suomennettu teos  Tyttö ja yö  oli synnyttänyt jo ennen kirjaan tarttumistani myönteisiä ennakko-odotuksia kuulemieni kehujen perusteella. Lukukokemukseni kuitenkin ylitti odotukset: Musso kirjoittaa älykästä psykologista jännitystä, joka p...

Vappu Kannas: Kimalaisten kirja

Kenelle runoilijan perintö kuuluu? Vappu Kannas: Kimalaisten kirja. 382 s. Kannen suunnittelu Laura Noponen. S&S Kustannus 2023. Arvostelukappale kustantajalta, kiitos. Kuva: Ellen Karhulampi "Ei tarvitse olla Huone - Kummitellakseen - Ei tarvitse olla Talo - Aivot täynnä Käytäviä - ylittäen - Aineellisen P aikan - " (Emily Dickinson, suom. V appu K ann as) Tartuin Vappu Kannaksen Kimalaisten kirjaan hieman samoin tuntein kuin aikaisemmin Johanna Venhon Syyskirjaan : itselleni hyvin läheisen kirjailijan henkilöhahmosta kirjoitettu tarina on aina vaarassa muodostua suureksi pettymykseksi. Salaperäinen, erakoitunut ja runoilijana paljon aikaansa edellä ollut  Emily Dickinson on ollut vuosikymmeniä yksi lempirunoilijoistani. Hänen tuotantonsa raikkaus ja rohkea omalakisuus ovat ilahduttaneet ja rohkaisseet minua läpi vuosien ja myös monien kipeiden elämäntapahtumien. Mieluiten olen tutustunut hänen henkilöönsä vain hänen runojensa ja julkaistujen kirjeidensä välityksellä....

Robert Thorogood: Thamesjoen murhat, osa 1

Ristisanoja ja murhavihjeitä Robert Thorogood: Thamesjoen murhat (Alkuteos The Marlow Murder Club,  2021). Thamesjoen murhat -sarja, osa 1. Suomentanut Hilkka Pekkanen. 335 s. Kansi Laura Noponen. Siltala 2022.  "Saattaisi herättää huomiota, jos kaksi vanhaa naista marssisi ympäri Marlowia tikkaat mukanaan." "Niin kai. Mitä me sitten voisimme tehdä?" Judith ei keksinyt mitään. Vähään aikaan. "Yksi asia meillä on puolellamme." "Mikä sitten?" "Olemme näkymättömiä." "Mitä tarkoitat?" "Juuri sitä mitä sanoin. Olemme vanhoja naisia. Kukaan ei kiinnitä huomiota naisiin, jotka ovat täyttäneet neljäkymmentä." Kun aloitin   Robert Thorogoodin dekkarisarjan lukemisen sen kakkososasta Kuolema kylässä , kaipailin lukiessani hieman päähenkilöiden syvempää esittelyä. Kaipaamani löytyikin, ei mitenkään yllättävästi, sarjan ykkösosasta, joka saattelee lukijan kolmen naisen ystävysporukan elämäntilanteisiin ja siihen, miksi murhien ...

Jevhenija Kuznjetsova: Kysykää Mialta

Naisia ja kurpitsoita Jevhenija Kuznjetsova: Kysykää Mialta (ukrainankielinen alkuteos: Спитайте Мієчку 2 021). 217 s. Suomentanut Eero Balk. Kansi Laura Noponen. Aula & Co 2022. Äänikirjan lukija: Mimosa Willamo.  "Mia oli täällä päättämässä, miten mennä elämässä eteenpäin. Suojassa ei saanut ideoita vaan varmuuden, että niitä vielä joskus tulisi. Täällä saattoi läpitunkematonta ryteikköä karsiessaan jopa hyväksyä ideoiden puutteen. - Kauhea kuvitella, mitä tekevät ihmiset, joilla ei ole rakennusta villissä vatukossa, sanoi Lilia." Kesä Ukrainan maaseudulla ennen sotaa. Vanha talo, jonka sen ympärillä rehottava kasvillisuus on nielaisemassa sisäänsä. Sataa vuotta lähenevä isoäiti Teodora on muuttanut taloon nuorikkona ja raatanut talon rakennuksilla, viljelyksillä ja miehensä perustaman omenatarhan parissa, mutta elää nyt siellä kahdestaan nimettömän kissansa kanssa. Sitten tulevat kesävieraat yksi toisensa perästä.  Kolmikymppiset sisarukset Mia ja Lilia tietä...

Benedict Wells: Yksinäisyyden jälkeen

Benedict Wells: Yksinäisyyden jälkeen (Alkuteos:  Vom Ende Der Einsamkeit, 2016) . Aula & Co. 2021. 321 s. Suom. Raimo Salminen. Kansi: Laura Noponen. Äänikirjan lukija: Markus Niemi. Kovin usein ei enää tapahdu niin, että vanhat muistikuvat tarraavat kiinni minuun, mutta silloin kun tapahtuu, voin joka kerta vain hämmästellä, kuinka muistelun valo saa jotkin hetket loistamaan. Sveitsiläis-saksalaisen Benedict Wellsin maailmanmenestystä saavuttaneessa romaanissa on kyse ennen kaikkea muistoista. Päähenkilö Jules Moreau makaa sairaalassa moottoripyöräonnettomuuden jälkeen, kun muistot alkavat kirkastua hänen mielessään. Lapsuuden nopeat hetket ja sen traaginen päätös. Varhaisnuoruus ja nuoruus internaatissa, etääntyminen sisaruksista. Elämänvalintojen epäonnistuminen, huoli sisaresta, joka ei säästele kynttiläänsä. Ilonaiheena tutustuminen Alvaan, outoon tyttöön, joka lukee lakkaamatta, ja josta tulee Julesin paras ystävä. Tarina etenee kronologista vuosijanaa 1980-luvulta 2010-...