Jevhenija Kuznjetsova: Kysykää Mialta

Naisia ja kurpitsoita

Jevhenija Kuznjetsova: Kysykää Mialta (ukrainankielinen alkuteos: Спитайте Мієчку 2021). 217 s. Suomentanut Eero Balk. Kansi Laura Noponen. Aula & Co 2022. Äänikirjan lukija: Mimosa Willamo. 

"Mia oli täällä päättämässä, miten mennä elämässä eteenpäin. Suojassa ei saanut ideoita vaan varmuuden, että niitä vielä joskus tulisi. Täällä saattoi läpitunkematonta ryteikköä karsiessaan jopa hyväksyä ideoiden puutteen.

- Kauhea kuvitella, mitä tekevät ihmiset, joilla ei ole rakennusta villissä vatukossa, sanoi Lilia."

Kesä Ukrainan maaseudulla ennen sotaa. Vanha talo, jonka sen ympärillä rehottava kasvillisuus on nielaisemassa sisäänsä. Sataa vuotta lähenevä isoäiti Teodora on muuttanut taloon nuorikkona ja raatanut talon rakennuksilla, viljelyksillä ja miehensä perustaman omenatarhan parissa, mutta elää nyt siellä kahdestaan nimettömän kissansa kanssa. Sitten tulevat kesävieraat yksi toisensa perästä. 

Kolmikymppiset sisarukset Mia ja Lilia tietävät, että isoäidin luona voi astua hetkeksi syrjään elämästään, ottaa taukoa. Molemmat tarvitsevat kypsyttelyaikaa päätöksille, jotka heidän on tehtävä. Sitten paikalle saapuu myös heidän vanhempi serkkunsa Marta Intian seikkailultaan, tukevasti raskaana. Vähitellen vanhan talon vetovoima kiskoo puoleensa myös muita henkilöitä niin, että talossa on paikalla ensin yhä kasvava naisten yhteisö, sitten lopulta enimmillään yli kymmenen hengen sekalainen seurue naisia, heidän entisiä tai nykyisiä miehiään ja nykyisiä tai tulevia lapsiaan sekä muita sukulaisia tai sellaisiksi pyrkiviä.

Kesäinen luonto ja villiintynyt puutarha ympäröivät kaikkia tapahtumia ja ulottuvat sisälle taloonkin äänineen, tuoksuineen, valoineen ja sateineen. Naiset alkavat viljellä kurpitsoita ja pohtivat, mitä isoisän koko kylää varten perustamalle yli-ikäiselle omenatarhalle pitäisi tehdä. Ulkona korkeassa heinikossa olevan pöydän ääressä syödään, keskustellaan ja juodaan teetä. Kesäiset tunnelmat ovat kirjassa käsinkosketeltavan läsnäolevia, ne sekoittuvat tapahtumien keskiössä olevien sisarusten lapsuudenmuistoihin ja elämänpohdintoihin tavalla, jossa on mukana sekä kaipausta että juurevuutta.

Isoäidin korkean iän vuoksi ilmassa leijuu myös aavistus edessä olevista hyvästeistä. Yksi aikakausi on päättymäisillään, sen viimeisistä hetkistä nautitaan yhdessä. Lukijan mielessä tämä haikeus yhdistyy myös tietoon Ukrainan tämänhetkisestä kohtalosta.

Tarina on ennen muuta lämmin ja toiveikas kuvaus kolmen tai neljänkin sukupolven naisista ja heidän elämäntoiveistaan ja epäröinneistään ja heidän välisestään rakkaudesta ja toveruudesta. Jevhenina Kuznjetsova kuvaa henkilöitään lempeällä huumorilla ja myötätunnolla eikä kaihda tunnelmointia siellä, missä sille on otolliset olosuhteet. 

Kirja oli Euroopan Unionin kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana vuonna 2022 ja sai kunniamaininnan. Se oli myös BBC News Ukraine Books of the Year -ehdokas vuonna 2021. Eero Balkin käännös on vivahteikas ja mukaansa tempaava, joskin ajoittain minua vaivasivat erityisesti tekstin pronominien horjuvat viittaussuhteet ja muut pienet kauneusvirheet, jotka olisi voitu torjua paremmalla oikoluvulla.

Kuuntelin kirjan Mimosa Willamon herkullisesti lukemana äänikirjana. Laura Noponen on tehnyt kirjan tunnelmaa hyvin kuvittavan kannen.

 

Muualla:

Kirjarikas elämäni -blogi 13.11.2022

Helmet-lukuhaasteessa 2023 kirjan voi sijoittaa ainakin kohtiin:

2. Kirja kertoo lapsesta ja isovanhemmasta

30. Kirja on ollut ehdokkaana kirjallisuuspalkinnon saajaksi

34. Kirja kertoo Ukrainasta

35. Kirjassa tehdään työtä, joka on sinulle tuttua (puutarhanhoito)

40. Kirjassa hylätään jotain