Satunnainen ohilukija

Louhen synty Kirjan kansi Jussi Kaakinen. Valokuva Ellen Karhulampi Emmi Itäranta: Lumenlaulaja. Graafinen suunnittelu Jussi Kaakinen. 410 s. Teos 2025. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. "Katselin, miten Synnytär käveli vastasyntyneessä maailmassa ja kultainen kimallus aaltojen alla osui hänen silmiinsä, kutsui häntä lähemmäs. Hän kurkotti kätensä mereen ja sulki sormensa hohtavan kiven ympärille: sen pintaan oli tarttunut auringonvaloa . Synnytär muovasi kivestä käsissään saaren. Sen karuun louhikkomaahan hän pudotti pisaran maitoa rinnoiltaan, ja pisara alkoi versoa kalliosta. Maanalaisessa pimeydessä se työnsi juurensa syvälle maan sydämeen asti, ja maan päälle se kasvatti korkean varren, pylvään, joka kiertyi ympäri yhdessä auringon kanssa. Pylvään pintaa peittivät kirjavat kuviot kuin linnunmunaa tai käärmeen suomuista ihoa." Pohjolan matriarkaalinen kylä on vauras. Siellä naiset käyttävät taikavoimaansa kylän yhteiseksi hyödyksi ja turvaksi ja miehet käyvät kauppaa,...

Kuun varjoissa Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet. 381 s. Kannen kuva Jussi Kaakinen. Teos 2020.  Kuva: Ellen Karhulampi "Kannamme sisällämme jokaista kotia, niitäkin, joita ei enää ole, jotta meillä olisi jotain, minne paeta." Tulevaisuuden ainesosia ovat mennyt, nykyisyys ja ripaus jotain uutta. Vain ripaus. Näin on Emmi Itärannan rakentamassa avaruussiirtokuntien maailmassa. Tulevaisuudessa on kaikista kosmisiin mittasuhteisiin ulottuvista muutoksista huolimatta enemmän tuttua kuin vierasta. Tämä pätee sekä teknologiaan että ihmisten elämäntapaan. Maa-planeetan lähes täydellisen saastumisen jälkeen sinne ovat jääneet loukkuun ne onnettomat, joilla ei ole pääsyä uusiin maata kiertäville tekokuille tai Marsiin Maan esikuvan mukaan rakennettuihin siirtokuntiin. Myrkkyjen ja paahtavan helteen ja muiden sään ääri-ilmiöiden riivaamassa Maassa olosuhteet ihmiselle ovat karut, siirtokunnissa siedettävämmät, vaikkakin niiden ekosysteemit ovat keinotekoisesti rakennettuja ja haavoitt...