Satunnainen ohilukija

Isoäidin talossa Ágota Kristóf: Iso vihko. Alkuteos Le Grande Cahier , 1986. Suomentanut Anna Nordman. Kannen suunnittelu Tuomo Parikka. Tammi 2022. Ensimmäinen suomenkielinen laitos ilmestyi 1988. Keltainen kirjasto 531. Kaksoset-trilogian 1. osa. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Isoäidin talo on viiden minuutin kävelymatkan päässä Pienen Kaupungin laitimmaisista taloista. Sen takana on vain pölyinen tie, jonka puomi vähän matkan päässä katkaisee. Kauemmas on pääsy kielletty, siellä on sotilas vartiossa. Hänellä on konepistooli ja kiikari, sateella hän suojautuu vahtikojuun. Me tiedämme, että puomin toisella puolella, puiden kätkössä, on salainen sotilastukikohta ja tukikohdan takana raja ja toinen maa." Kaksoset Lucas ja Claus saapuvat itkevän äitinsä kanssa Suuresta Kaupungista isoäidin talolle. Äiti jättää heidät ja laatikollisen vaatteita isoäidille, jota pojat eivät tunne ennestään ollenkaan. Äiti haluaa lastensa säilyvän elossa sodasta ja vetoaa omaan äitiinsä,...

Mikä on totta? Ágota Kristóf: Todiste. Alkuteos La Preuve , 1988. Suomentanut Ville Keynäs. Kannen suunnittelu Tuomo Parikka. 192 s. Tammi, 2023. Keltainen kirjasto 537. Kaksoset-trilogian 2. osa. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. " - Saavuin eilen. Ensimmäiseksi menin katsomaan isoäidin taloa, mutta sitä ei enää ole. Sen paikalla on urheilukenttä. Tulin tänne siksi, että minun lapsuudessani tässä oli kirjakauppa. Tulimme usein tänne ostamaan paperia ja kyniä. Muistan vielä kauppiaankin. Kalpea, lihava mies. Hänet minä toivoin löytäväni täältä." Lucas palaa isoäidin talolle kaksoisveljensä ylitettyä salaa rajan. Hän elää talossa yksin, kunnes ottaa suojiinsa Yasminen, vammautuneen pojan yksin synnyttäneen äidin. Lucas kasvattaa poikaa kuin omaa lastaan. Edellisestä osasta ovat mukana myös mm kirjakauppias Victor ja puoluesihteeri Peter N., kumpikin tärkeässä roolissa. Lucas odottaa kaiken aikaa veljeään takaisin. Veljen lähtö on hänelle kuin oman ruumiin silpoutuminen, ...

Mitään löydettävää ei ole Agota Kristóf: Kolmas valhe. Alkuteos Le Troisième Mensonge , 1991. Käännös Ville Keynäs. Kannen suunnittelu Tuomo Parikka. 163 s. Tammi 2023. Keltainen kirjasto 542. Kaksoset-trilogia, 3. osa. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Ja se, joka nukkui pienen huoneen toisessa sängyssä, hengitti kanssani samassa tahdissa, veli jonka nimen luulen edelleen tietäväni, kuoliko hän, oliko häntä koskaan olemassa?" Päähenkilö on pidätettynä, koska hänen paperinsa eivät ole kunnossa. Hänellä ei ylipäätään ole mitään virallisia papereita:  "Vain ne paperiarkit, joita ostan kirjakaupasta." Päähenkilön, tai päähenkilöiden, tarina on uusi versio aikaisemmissa osissa kerrotuista tarinoista. Mies on viettänyt lapsuutensa vammautuneille lapsille tarkoitetussa laitoksessa, vailla mitään kontaktia perheeseensä. Nyt, puoli vuosisataa myöhemmin, hän on sairas ja tietää kuolevansa pian. Hän palaa entiseen kotikaupunkiinsa ja majoittuu hotelliin. Salaperäinen k...

Euroopan marginaalissa Kirjan kansi Timo Numminen. Valokuva Ellen Karhulampi Ville-Juhani Sutinen: Reunamerkintöjä - kadonnutta Eurooppaa etsimässä. 351 s. Kansi Timo Numminen. Kuvitus: tekijän valokuvia, vanhoja postikorttikuvia. Avain 2025. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Galitsian myytti on Euroopan reunamerkintä, marginaaliin jäänyt mutta ratkaisevan tärkeä huomio." Galitsia on maa-alue itäisessä Keski-Euroopassa. Sen yli ovat sotilassaappaat marssineet monet kerrat sen historian kuluessa. Nykyisin osa siitä kuuluu Ukrainaan, osa Puolaan. Minulle seutu on entuudestaan tuttua vain Krakovassa käynnin kautta, mutta Ville-Juhani Sutisen kirja avaa alueen historiaa ja nykyisyyttä niin kirjailijan omien kokemusten kuin monipuolisen kirjallisuudenkin kautta. Sutinen tähdentää, ettei hänen kiinnostuksensa kohdistu pelkästään tuohon Euroopan rajaseutuun itsessään vaan erityisesti Galitsiasta ja sen katoamisesta syntyneeseen myyttiin, jonka ulottuvuuksia tehdään tutuksi k...

Tähtisilmä  Kirjan kansi Miika Immonen. Valokuva Ellen Karhulampi László Krasznahorkai: Vastarinnan melankolia. (Unkarinkielinen alkuteos Az ellenállás melankóliája, 1989.) Suomennos Minnamari Pitkänen. Kannen suunnittelu Miika Immonen. 367 s. Teos, Baabel-sarja 2022. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Oikeastaan tilanne ei tullut yllätyksenä enää kenellekään, vaikuttivathan vallitsevat olosuhteet tietysti rautatieliikenteeseen siinä missä mihin tahansa muuhunkin: totuttu järjestys muuttui kyseenalaiseksi, hallitsemattomasti leviävä sekasorto sekoitti jokapäiväiset rutiinit, tulevaisuus kävi salakavalaksi, menneisyys puolestaan mahdottomaksi muistaa, arkitoiminta ennalta-arvaamattomaksi, aina alistumiseen saakka, kun sitä pystyy jo kuvittelemaan mielessään, miten yksikään ovi ei enää aukene ja vehnä kasvaa maan sisään, olivathan ainoastaan vahingot havaittavissa, syyn jäädessä täysin selittämättömäksi, niin että ainoa asia mitä sitä saattoi tehdä oli tarrautua sitkeästi kaik...

Maahanmuuttajia Pariisissa R ue du Chat-qui-pêche nykyisin.   Kuvan käyttöoikeus  Kmlz   CC BY-SA 3.0 Jolán Foldes: Kalastavan kissan katu. Unkarinkielinen alkuteos  A halászó macska utcája. Suomennos Maijaliisa Auterinen. 2. p. Otava, 1937. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos! "Onko koti-ikävä tosiaan vaipunut uneen? Koti-ikävä ei milloinkaan nukahda. Se voi tyyntyä, rauhoittua, painua sielun pohjavirtoihin, siellä se loiskii ja solisee kuin maanalainen joki. Oletko milloinkaan asunut puron lähettyvillä? Oletko milloinkaan elänyt talossa, jossa dynamo on käynnissä? Silloin tiedät, että korva tottuu solinaan, tottuu talon rytmilliseen vavahteluun. Totut siihen niin, että lopulta et kuule sitä lainkaan. Elät vain edelleen, teet työsi, nouset ja menet nukkumaan, seuraat päivän viheliäistä kulkua etkä huomaa sydämesi syvää ja ankaraa sykintää." Jevhenija Kuznjetsovan Tikapuut -romaanin lukeminen sai minut muistelemaan kauan sitten lukemaani kirjaa, joka myös kertoi m...