Satunnainen ohilukija

      Karin Smirnoff:  Jag for ner till bror (2018). Lähdin veljen luo. Tammi 2021. 294 s. Suom. Outi Menna.  Smirnoffin kirjan alkuasetelma muistuttaa vähän Juhani Karilan Pienen hauen pyydystys -kirjaa. Päähenkilö, nuorehko nainen, matkustaa hyvin pitkän ajan jälkeen entiselle, syrjäiselle kotiseudulleen Västerbottenin Smalångerin kylään. Siihen yhtäläisyydet melkein päättyvätkin, sillä siinä, missä Karilan tarina alkaa tästä kehkeytyä ja laveta kohti mielikuvituksellista seikkailua, Smirnoffin tarina kapenee ja tarkentuu kohti tuskallisia muistoja lapsuuden tapahtumista.  Henkilöiden keskustelut kuitenkin sukeutuvat samaan malliin sekä Karilalla että Smirnoffilla. Lauseet ovat yksisanaisia, keskeytyvät; ääneen lausuttuihin kysymyksiin ei tule vastauksia, mutta joskus niitä tulee lausumattomiin kysymyksiin. Kun Karilan syrjäseutujen outoudesta nouseva huumori on veijariromaanimaista ja kansanperinteen fantasiamaailmoista nousevaa, Smirnoffin huumori on sysisynkkää kuten myös tarin

Ragnar Jónasson: Pimeys. Tammi 2021. 238 s. Islanninkielinen alkuteos Dimma 2015. Suom. Vilja-Tuulia Huotarinen Jónassonin ensimmäinen suomennettu dekkari avaa reykjavikilaisesta poliisista Hulda Hermannsdóttirista kertovan kolmiosaisen sarjan. Huldan tarina alkaa kiertyä auki lopusta käsin, sillä tässä ensimmäisessä kirjassa Hulda on juuri jäämässä eläkkeelle. Myöhemmät kaksi osaa sijoittuvat ajassa taaksepäin kohti Huldan nuoruutta.  Rakenne haastaa mielenkiintoisella tavalla dekkarin perusidean kerronnasta, jonka pääasia on loppuratkaisu. Ensimmäisen osan luettuaan lukija jo tietää Huldan poliisintyön päätöspisteen ja hänen elämänsä tragediat, joten lukemisessa suurin kiinnostus ei voi kohdistua niihin jatko-osissa. Jónassonin rikosromaanit ovat saaneet ylistävän vastaanoton kansainvälisesti, joten odotukset kirjaan tarttuessani olivat kovat. Nordic Noir'in menestys maailmalla selittänee osan kirjojen saamasta suosiosta. Ja Islannin dramaattinen luonto on kuin luotu synkkien tar

Balli Kaur Jaswal: Eroottisia tarinoita punjabilaisille leskille. Sitruuna 2021. 354 s. Alkuteos: Erotic stories for Punjabi widows (2017). Suom. Inka Parpola Hanif Kureishin The Buddha of Suburbia / Esikaupunkien buddha siirrettynä naissukupuolen edesottamuksiin ja 2000-luvulle? Vähän tämän suuntaiset olivat odotukseni, kun tartuin Balli Kaur Jaswalin kirjaan ennakkotietojen pohjalta. Asetelmissa onkin kieltämättä samankaltaisuutta, ainakin toisen polven siirtolaisten humoristisessa kuvauksessa. Jaswalin kynä piirtää Lontoon punjabilaistaustaisten naisten elämänpiiriä. Päähenkilö Nikki pestautuu sikhiyhteisön yhteisötoimintaan naisten kirjoittajakurssin vetäjäksi. Vastoin hänen odotuksiaan käy ilmi, etteivät kurssin osallistujat osaa lukea tai kirjoittaa sen enempää omalla kielellään kuin englanniksikaan. He kaikki ovat leskiä, jotka ovat kuristumaisillaan elinalansa kapeuteen Southallin sikhiyhteisössä.  Naiset päätyvät kuitenkin kertomaan toisilleen tarinoita, ja mistäpä muusta vanh

Maritta Lintunen: Takapiru: novelleja. WSOY 2016. 219 s. Maritta Lintunen kirjoittaa rakenteeltaan klassisia novelleja, jotka kiristyvät kohti yllättävää loppuratkaisuaan kuin jännityskertomukset, jollaisina kirjan tarinoista joitakin voi hyvin lukeakin. Takapiru on temaattisesti harvinaisen koherentti novellikokoelma. Tarinoita yhdistää se, että jokaiseen niistä kuuluu joku, joka toimii tai näyttää toimivan taka-alalta käsin: vetelee lankoja tai toimii tapahtumien liikkeellepanijana. Takapiru siis. Kyseessä voi olla matkalla vastaan tullut nälkiintynyt koira, entinen seurustelukumppani tai huomaamattomaksi jäänyt ihailija, lahjakkaan nuoren säveltäjäkyvyn opettaja, isoisän kasvatuslaitoskaveri. Lopulta kaikki kiertyy tämän taustahahmon ympärille, hän tai suhde häneen aikaansaa tapahtumat.  Novellit rakentuvat taitavasti, varmana kerrontana, jossa ei ole turhia yksityiskohtia. Henkilöistä ja heidän ympäristöstään piirtyy selkeä kuva muutamien valittujen elementtien pohjalta. Tekstit

Liisa Näsi: Eilispäivä ei kuole - Spekulatiivisen fiktion novellikokoelma. Basam Books 2019. 177 s.  Esikoiskirjan novellien maailma yllättää. Painajaismainen tai sadunomainen todellisuuden osa valtaa niissä alaa, kunnes vähitellen täyttää koko näyttämön. Näsin teksti ironisoi ja tuottaa hyperbolista todellisuuskuvausta nykyhetken ja kuvitellun tulevaisuuden elämänpiiristä.  Ikuisen unen parfyymia vanhuksille, kapitalistidodoja, metsän maahisasukkien loputtomia kauneusleikkauksia ihmiseksi muuttumista varten, entinen kettutyttö sivettikissojen kasvattajana pakkosyöttämässä kissoille kahvinpapuja luksuskahvin valmistamiseksi kissojen ulosteista... Personal shopperit auttavat asiakkaat valitsemaan kaikkein kalleimmat ja ylellisimmät valtion luomutuotteet. Työllistäminen vaatii jokaisen panosta valtiollisten sloganien mukaan, ja panos on kuluttaminen. "Samaan aikaan toisaalla" luonto iskee takaisin. Norsumatriarkan muisti ja kosto ulottuvat yli kuoleman. Lapset havaitsevat näkym

  Rachel Cusk: Ääriviivat. S&S 2018. 203 s. Suom. Kaisa Kattelus.                           Alkuteos Outline 2014.                     Siirtymä. S&S 2019. 218 s. Suom. Kaisa Kattelus.                           Alkuteos Transit 2017.                     Kunnia. S&S 2020. 203 s. Suom. Kaisa Kattelus.                          Alkuteos Kudos 2018. Rachel Cusk in Ääriviivat -trilogian ensimmäisessä Ääriviivat -nimisessä osassa päähenkilö, nainen, joka on kirjailija ja kirjoittamisen opettaja, matkustaa Ateenaan opettamaan kirjoittajakurssilla. Matkalla lentokoneessa hän tutustuu vierustoverinaan istuvaan mieheen ja tapaa tätä myös Ateenassa. Siirtymä -osassa kirjailija muuttaa poikiensa kanssa avioeron jälkeen takaisin Lontooseen, jossa on asunut aikaisemminkin. Hän ostaa surkeassa kunnossa olevan asunnon ja remontoi sitä, opettaa kirjoittamista ja vierailee kirjailijatapahtumissa. Kunnia -osassa kirjailija esiintyy kansainvälisessä kirjailijakonferenssissa. Päähenkilön elämänt