Satunnainen ohilukija

  Kuva: Ellen Karhulampi Paul Harding: Kilkuttajat (Alkuteos: Tinkers, 2009). ntamo 2021. 183 s. Suomentaja: Vesa Pynttäri. Sisältää kääntäjän kirjoittamat Jälkisanat. Ulkoasu ja kansi: Göran de Kopior. -- ehkä isäni katoaminen tapahtui siksi, että hän tajusi asioiden olevan näin: Hyvä tavaton, minut on tehty planeetoista ja puusta, timanteista ja appelsiininkuorista, nyt ja silloin, tässä ja siellä, rauta minun veressäni oli muinoin roomalainen auranterä, nylkekää päänahkani ja nähkää, miten kalloani peittää kaiverrus entisaikain merimieheltä, joka ei olisi ikinä edes voinut kuvitella työstävänsä minun kalloani -- Ensivaikutelma Paul Hardingin romaanista on sen omintakeinen tyyli ja rytmitys - kertojan aistittavissa oleva puheääni ja hengitys. Havainnot, aistimukset ja muistot sekoittuvat niin, että muistojen havainnot nousevat vahvimmiksi, puhkaisevat tekstin kalvon ja levittäytyvät lukijan ympärille kaikkiin aisteihin. Mies, George, tekee kuolemaa. Hän muistelee elämäänsä, isää...

Jukka Viikilä: Taivaallinen vastaanotto. Otava 2021. 379 s. "Jos romaanikirjailija pelaa unohduksella - luottaa siis siihen, ettei lukija muista kaikkea, ja luo näin avaruuden tunnun - runoilija tekee saman vaikeaselkoisuudella: kun runo ei parhaillakaan tulkintavälineillä aukea kaikilta osin, avaraa tilaa jää ymmärryksen takapihoille. Tämä avara on kirjallisuus itse."  "Sen sijaan että sanoisi moninainen tai runsas, tulisi sanoa minimalistinen maksimaalisella hajonnalla." Jukka Viikilän uusin teos ei hevillä alistu määriteltäväksi. Se on pohdintaa kirjoittamisesta ja kirjallisuudesta rakenteineen, kirjallisuusinstituutiosta ja siinä menestymisestä, Finlandia-palkinnosta, paksuista romaaneista, unohdetuista kirjailijoista, lukijoiden toiveista ja kirjoittamisen strategioista. Tämän lisäksi tutkiskellaan mm sydänteknologian historiaa, musiikkia, elokuvaa, talousindeksejä, McIntosh-vahvistimien valmistamista New Yorkissa, ylellisyyskelloja, erilaisia huumeita, seksiko...