Satunnainen ohilukija

Äiti Marfan puutarhassa Kirjan kansi Jonna Nisu. Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi Katja Meriluoto: Mehiläisen paino. 66 s. Kansi Jonna Nisu. Aviador 2023. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. Katja Meriluodon (1975-) esikoisrunokokoelmassa minuus hakee muotoaan suhteessa luontoon ja vuodenkiertoon. Äiti Marfa puuhailee puutarhassaan rohkeana ja kauasnäkevänä, tuo ämpärillisen perunoita. Äiti Marfa on hyvissä väleissä Päivän kanssa, mutta runon minä ei tule toimeen taivaankappaleiden kanssa. "Pieni rohkea mehiläinen, lennä hakemaan sieluni takaisin." Lopulta minä on laidun, sydämen paikalla mehiläinen ja yhteinen laulu, laitumen ääni, tekemässä pedon kanssa diiliä. Minä leikkii muuttumisleikkiä ja on alkumeren eläin, luinen palapeli, jota taksonomia rauhoittaa ihmisenä ollessaan. "Muutan muotoa, elän saman elämän monta kertaa, toukkana kellun kennostossa,  kasvatan siivet ja lennän häikäisevään aamuun. Muutan muotoa, pyörre, sadan vetenä mereen ja laitumelle, nousen...

Näkeminen Kansi Anna-Mari Tenhunen ja Eeva Karhu. Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi Ali Smith: Syksy. Alkuteos Autumn , 2016. Suomennos Kristiina Drews. Kannen suunnittelu Anna-Mari Tenhunen. Kannen kuva Eeva Karhu. 272 s. Ympäristöystävällinen paperi FSC. Kosmos 2022. Vuodenaikakvartetti 1. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos.      "Päivät ovat ihmeen leutoja. Kesä ei tunnu jääneen vielä kovin kauas taakse, ei oikeastaan, paitsi että päivästä lohkeaa vaivihkaa palanen, hämärän pitsi hiipii yhä lähemmäs kosteine helmoineen, kasvit käpertyvät tyynesti itseensä ja kaiken keskellä riippuvat hämähäkinseitteihin tiivistyneet pisarat."     Ali Smithin (1962 -) vuodenaikakvartetti alkaa syksystä. 101-vuotias Daniel nukkuu nukkumistaan hoitokodissa. Henkilökunta sanoo, että pitkät unijaksot enteilevät kuolemaa. Hänen vierellään Elisabeth, kolmissakymmenissä, lukee ja muistelee tapaamistaan lapsuuden naapurinsa kanssa. Daniel ja Elisabeth olivat ystäviä niin kuin ei...

Pienintä kirjoitusta Kansi Iiris Kallunki. Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi Katja Meriluoto: Puun avaruudesta. Kansi Iiris Kallunki. 69 s. Aviador 2025. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "-- Pihka vierähtää puun hitaana kyyneleenä, kaikilla jaloillani, peitinsiivilläni pyristelen kuusen hehkuvaa laavavirtaa vastaan. Aika pysähtyy vuoteen, jona niistä ei pidetä vielä lukua. Puren kaarnakilpeä, nilaa, nakerran siihen viestini sinulle, minä, puun avaruudesta, pienistä pienin, tähtikirjaaja." Katja Meriluodon (1975 -) runokokoelma puhuu luonnon pienimpien äänillä vertautuen siihen, mikä on suurinta ja ikuiseksi kuvittelemaamme: tähdet, vuodenajat. Kuusi muodostaa oman avaruutensa, jossa elämä piileksii eri muodoissaan, tähtikirjaaja, pieni kuoriainen jättää viestiään ja suunnistaa loputtomissa pimeissä käytävissä. "-- kaarnan alla kesät ovat pitkiä ja kylmiä. Sataa alhaalta ylös, kaarnan alla kaikki tapahtuu nurin. --" Näkökulmien ja perspektiivien vaihdoksilla...

Basistista yksityisetsiväksi Kirjan kansi Juho Juntunen. Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi Suonna Kononen: Kadonneen humppakuution arvoitus. 188 s. Kansi Juho Juntunen. Harry Harakan tutkimuksia 1. Aviador 2026 Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Ravintolan perälle justeeratulla esiintymislavalla soitti muutaman valkoisen spotin valaisemana yhtye. Laulava rumpali takoi rytmiä kasvot nuottitelineen ja puomitelineeseen kiinnitetyn mikrofonin suuntaan kiinnittyneinä. Kosketinsoittaja oli hautautunut ylisuuren kioskin taakse - eihän tässä tosiaankaan minkään progebändi Savusaunan keikalla oltu, vähempikin laitemäärä olisi humppaurkurille riittänyt. Basisti hoiti eleettömästi tonttiaan Turkin-lomalla ostetussa ruskeassa nahkatakissaan, aurinkolasit silmillään. Pohjoiskarjalaisen tanssimusiikin tuntija olisi tunnistanut näkemänsä välittömästi - keikalla oli laulavan rumpalin Kake Karvosen elämäntyö Trio Revanssi --" Suonna Konosen uuden dekkarisarjan avaus sopii välipalaksi n...

Sisar Yö ja Sisar Päivä      Kirjan kansi Linn Henrichson Monika Fagerholm: Den amerikanska flickan. 489 s. Söderström 2004. Äänikirjan lukija Monika Fagerholm. Suomennos nimellä Amerikkalainen tyttö. Suomentanut Liisa Ryömä. Teos 2010. "Look what they've done to my song, ma!" "'Ingen kände min ros i världen utom jag.' Hon hade pratat så, med underlika ord. Hon hade varit en främling där, i Trakten. Den amerikanska flickan . Och han, han hade älskat henne." Monika Fagerholmin (1961 -) raikas kerronta avaa saaristolaiskuntaan sijoittuvan tarinan kertomalla lasten ja nuorten keskinäisistä suhteista. Seudulla kasvaneiden joukkoon ilmaantuu 60-luvun lopussa "amerikkalainen tyttö" Eddie, laululintu, joka poikkeaa muista heti alkuunsa. Ja heti alkuunsa tiedetään, että tarina ei pääty hyvin. Ihmissuhteet muodostavat verkostoja ja kerrostumia, joissa kolmen ja kahden henkilön kytkennät liittyvät toisiinsa vaihtelevin tavoin. Kolmesta tulee kaksi ja ka...

Keskustelua kuoleman kanssa Kirjan kansi Piia Leino. Valokuva Ellen Karhulampi Oksana Vasjakina: Ruusu. Venäjänkielinen alkuteos Po 3 a. Suomentanut Riku Toivola. Kirjan kansi Piia Aho. Kannen suunnittelussa on käytetty fragmenttia Hermanus Numanin etsauksesta "Ruusu". Noin 1754-1825. 208 s. Otava 2026. Otavan kirjasto 330. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos.   "Vihasin näitä naisia, vihani oli hiljaista, mutta oikeutettua. Koska he vihasivat toisiaan. Viha oli yksi harvoista sallituista tunteista, joita naisia kohtaan sai tuntea. Heitä sai vihata mistä tahansa ja kaikesta, mitä heillä oli: kauneudesta, ruumiista, riidanhalusta ja värittömyydestä." Oksana Vasjakina  (1989 -) kertoi ensimmäisessä romaanissaan suhteestaan äitiinsä, toisessa isäänsä, ja nyt, kolmannessa, äitinsä siskoon Svetlanaan. Svetlana sairastaa tuberkuloosia, jonka aiheuttajaa kirjassa esitettyjen tietojen mukaan kantaa elimistössään kolmannes venäläisistä. Hän elää kuin ikuisessa teini-ikäis...