Satunnainen ohilukija

Rikosten selvitystä runsaan juomalistan painikkeeksi Kirjan kansi? Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi Tess Gerritsen: Kesävieraat. Alkuteos The Summer Guests, 2025. Suomentanut Ilkka Rekiaro. 334 s. Otava 2025. Martiniklubi osa 2 Kansi? Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Hän käänsi lehteä lukeakseen kolmannelta sivulta paikalliset poliisiuutiset. Hän tiesi ne lukemattakin, tiesi suunnilleen kaikkien menneen viikon liikennesakkojen yksityiskohdat ja kaikki hätäpuhelut.     Cory, James, Boston MA: ylinopeus      Simpson, Richard, Purity ME: vanhentunut katsastustarra      Allen, Jonathan, Augusta Me: juopumus yleisellä paikalla      Wiedemann, Scott, Albany NY: virtsaaminen yleisellä paikalla     Kaiken kaikkiaan tyypillinen heinäkuun viikko ---" Yhdysvaltojen Mainen osavaltion pikkukaupunki nimeltään Purity. Vuosikymmeniä hiljaiseloa, johon tuovat väriä lähinnä vain kaupungin kesäisin kansoittavat kesävieraat useimmit...

Hullua tekstiä Kirjan kannen suunnittelu Anna Makkonen. Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi Flann O'Brien: Hullu kuningas puussa. Alkuteos At-Swim-Two-Birds, 1939. Käännös Kristiina Drews. Alkupuhe Jyrki Vainonen (nimiölehdellä virheellisesti (?) Jyrki Valtonen). Kannen suunnittelu Anna Makkonen. 309 s. Aula & Co 2026.  Kustantajan arvostelukappale, kiitos. 1980-luvulla luin merkillisen romaanin nimeltään Kolmas konstaapeli . Se kutkutteli nauruhermoja ja ihastutti kerronnallaan. Romaani oli julkaistu vasta tekijänsä Flann O'Brienin (Brian O'Nolan 1911-1966) kuoleman jälkeen ja suomeksi sen käännöksen oli taiteillut Kristiina Drews . Näin kauan piti odottaa, että samalta kirjailijalta saatiin toinenkin teos suomeksi. Onneksi tämän uudenkin käännöksen on tehnyt osaava ja kielen vivahteiden ja kulttuuriviitteiden asiantunteva tulkitsija Drews. Merkillinen olisi oikeastaan aika lievä ilmaisu O'Brienin juuri käännetystä metafiktiivisestä romaanista, joka pyörittelee irl...

Painavia kysymyksiä Kirjan kansi Ville Tietäväinen. Kuva kirjasta Ellen Karhulampi Johanna Sinisalo: Joutsenlaulu. 463 s. Kansi Ville Tietäväinen. Otava 2025. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Napsautan waldosormellani yhteyspainiketta. Kuulen kevyen naksahduksen ja Arenan ääniyhteysvalo muuttuu vihreästä punaiseksi, kun mikkini ja kuulokkeeni kytkeytyvät eri kaistalle.     "Hei, sielu", sanon.     " Haluatko nimittää minua sieluksi? sanoo tuttu, miellyttävä, androgyyninen koneääni.     Minua huvittaa. Näköjään annan tällä keikalla kaikelle ja kaikille nimiä, ja itsehän AI sitä ehdotti.     "Kyllä, haluan nimittää sinua Sieluksi." Tulevaisuuteen sijoittuvan tarinan päähenkilöitä ovat Jane, joka toimii etätyönä avatarkuskina ja Melokuhle eli Melo, joka on Janen yhdysvaltalaisen työnantajayrityksen Avatararenan eettisen jaoston työntekijä. He ovat jo tutustuneet pelaajayhteisössä nimeltä Oortin pilven heimot, mutta tutustuvat "elokehossa" J...

Helmet-lukuhaaste 2026  Lee White: The Book Gardener kirjasta Illumination: The Art of Lee White  Lukuhaaste yllytti jälleen lukemaan ja venyttämään omien mieltymysten rajoja.  Yhteenvetoa lukuhaasteen saaliista, joka oli 50 hyvää kirjaa. Jos katsotaan tarkemmin saalistani, tänä vuonna minua ovat kiinnostaneet useampien kirjojen voimalla aiheina varikset, eläinten älykkyys, puutarhat ja jäkälätutkijat. Viimeksi mainittu kyllä yllätti itsenikin, minkä vuoksi tämä epätodennäköinen sattuma romaaniaihepiireissä juuri onkin mainittava. Jäkälätutkijoita tavataan vastikään kuolleen Cristina Carlsonin kirjassa William N. Päiväkirja ja Laura Porolan  romaanissa  Yövilkka. Sama sattuma on lahjoittanut minulle myös jäkäläkalenterin täksi vuodeksi. Ehkä maailmankaikkeus haluaa sanoa minulle jotakin jäkäliin liittyvää? Osittain tieto-, osittain kaunokirjallisuuteen laskettavissa olevista kirjoista erottautuvat tänä vuonna japanilaisia perinteitä kuvaavat kirjat, joista toi...

Yltäkylläisyyden puutostauti Screenshot äänikirjapalvelusta. Nina Lykke: Ei, ei ja vielä kerran ei. Alkuteos Nei og atter nei, 2016. Suomentanut Sanna Manninen. Gummerus 2019. Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn " Aina pitää varautua pahimpaan . Tämä käsky oli juurtunut Ingridissä niin syvälle, etteivät siihen tepsineet järki eikä logiikka eivätkä myöskään hypnoosi tai psykoterapia, joita hän oli myös kokeillut. Ja aivan kuten hänen vanhempansa olivat kuolleet hänen maatessaan sängyssä, ihmisiä kuoli nytkin jatkuvalla syötöllä hänen maatessaan sängyssä, ja joka aamu hän luki katastrofeista ja onnettomuuksista, jotka olivat tapahtuneet yön aikana ja joiden estämiseksi hän ei ollut sormeaan liikauttanut." Keskiluokkainen elämäntapa saa eteensä peilin Nina Lykken  (1965 -) romaanissa. Hyvin toimeentulevat, mutta silti jonkin epämääräisen asian puuttumisesta kärsivät ihmiset näyttelevät pääroolia tarinassa, he vain eivät oikein tiedä, mikä se puuttuva asia on. Ingrid ja Jan ova...