Siirry pääsisältöön

Tekstit

Virpi Alanen: Kunnes luut iloiset

Iloista kirjoitusta Kirjan kansi Timo Salo. Valokuva Ellen Karhulampi Virpi Alanen: Kunnes luut iloiset. Elämäntanssin kirjoitusta. Kansi Timo Salo. 66 s. Enostone, 2022. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. "Hitaasti kerrot lumenjälkeisen maailman, miten siellä kuollut tulppaani nousee eloon, kukkii aikansa, vetäytyy jälleen nupuksi, valmistautuu elämään yhä nuorempana ja nuorempana." Pulpahtelevaa, rytmikästä runoa ja värikästä kuvavirtaa. Uussanastoa, uuvuttavan puheliasta matkaa kohti sitä, mitä halutaan sanoa, ja sen jälkeen räjähtävän intensiivistä sanomista, joka välillä taittuu tyyneyteen. Lukiessa tulee tunne kuin kaikkein tärkein tapahtuisi pienessä. - Virpi Alasen runous on vahvasti omanlaistaan.  Kun sanon 'uuvuttavan puheliasta' se ei ole kielikuva. Kaltaiseni tiiviin ilmaisun ystävä hengästyy Alasen kuljetuksessa. Katse putoaa riveiltä vetämään henkeä ja palaa päätettyään edetä loppuun asti. Eikä riveille takaisin kiipeäminen oikeastaan ole vaikeaa, si...
Uusimmat tekstit

Suonna Kononen: Uncle Samsara

Pyörässä maailman - muistoja 80-luvulta Suonna Kononen: Uncle Samsara. 296 s. Kannet Juho Juntunen. Enostone, 2024. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. Kirjan kansi Juho Juntunen. Valokuva Ellen Karhulampi "Pian maailmalla koittaa parempi aika, 1990-luku. Siitä aiomme tehdä meidän vuosikymmenemme, kunhan ensin saamme koulun lusittua alta pois ja kunhan äiti päästää minut interrailille." "Eikö olekin ihmeellistä, miten hengenheimolaisten elämät leikkaavat toisiaan? Kyse voi olla muutamista vuosista tai yhdestä päivästä. Joku ihminen tuntuu kohdatessa siltä, että on tuntenut hänet aina, ehkä edellisessä elämässä onkin. Sitten polut taas erkanevat. Palata ei voi. Mutta muistot hahmoista jäävät elämään aika-avaruuden Caffe Reggioon." Suonna Konosen nostalgiantäyteisen nuoruuskuvauksen ajankohta sijoittuu hiukan omaa vastaavaa ikäkauttani myöhemmäksi. Silti kuopiolaisen nuoruuden kosketuspinta toimii ja sykkii.  Kyse on kolmesta ystävästä: Santtu, Jaakko ja Meri käyvä...

Olga Tokarczuk: Anna In maailman hautakammioissa

Sumerilainen manalamyytti uudelleen tulkittuna Kannen tekijän tiedot puuttuvat kirjasta. Valokuva Ellen Karhulampi  Olga Tokarczuk: Anna In maailman hautakammioissa. Puolankielinen alkuteos Anna In w grobowcach swiata, 2006. Kirja sisältää kirjailijan jälkisanat. Kääntäjä Tapani Kärkkäinen. 169 s. Särötär, 2024. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Sellaiset kuin Anna In, In Anna, näkevät kaiken elävänä - elävä on maailman jokainen pikku hammasratas, pieninkin esine; vain me, me vähäisimmät, emme osaa katsoa tuolla lailla. Me satumme katsomaan siten vain harvoin, ja silloinkin unohdamme kaiken nopeasti; siksi olemme kuolevaisia. Olemme syntymästä asti tottuneet elottomuuteen. Jos osaisimme nähdä maailman elävänä, alusta loppuun, emme osaisi kuolla, vaikka miten haluaisimme." Olga Tokarczuk on tarttunut todella arkaaiseen ilmaisuun ottaessaan sumerilaisen Inanna-myytin tarinalliseen käsittelyynsä. Nuolenpääkirjoituksella pienille savitauluille kirjoitettu ja hajaltaan sie...

Jeanette Winterson: Aikamyrsky

Steampunk-versio Liisasta Ihmemaassa Kirjan kansi Jenni Noponen. Valokuva Ellen Karhulampi Jeanette Winterson: Aikamyrsky. Alkuperäisteos Tanglewreck, 2006. Suomentanut Paula Korhonen. Kansi Jenni Noponen. 309 s. Gummerus, 2007. Kaikki alkaa siitä, kun kaksikerroksinen punainen bussi täynnä koululaisia katoaa eräänä kesäaamuna ylittäessään Waterloo Bridgeä Lontoon keskustassa. Sitä pidetään yleisesti ensimmäisenä aikamyrskynä tapahtumien sarjassa, johon liittyy yhä uusia katoamisia. Aika on muuttunut epävakaaksi ja epäilyksenä on, että ihminen on saastuttanut ja ylikäyttänyt tätäkin luonnonvaraa niin, että ajankulku vääristyy. Mutta oikeastaan katoamisia on tapahtunut jo vähän aiemminkin. 11-vuotiaan Silver-tytön astronomi-isä, äiti ja isosisko Buddleia ovat kadonneet junaonnettomuudessa jo neljä vuotta sitten.  Silver on jäänyt yksin Tuulenpesä-nimiseen vanhaan kotikartanoonsa. Mutta ei kauaksi aikaa. Kun tapausta ja Silverin kohtaloa on puitu mediassa, paikalle ilmaantuu surupuku...

Heikki Hietala: Tuhkat

Keski-ikäisen miehen rinkkaodysseia Kirjan kansi Emma Graves. Valokuva Ellen Karhulampi Heikki Hietala: Tuhkat. 319 s. Kannen design Emma Graves. Sitruuna Kustannus Oy 2023. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Tässä olikin kysymys, johon minulla ei ollut vastausta. Olin täällä siksi, että faijani sattui kuolemaan, en siksi, että tämä olisi lähtöpiste Afrikan tähteä vastaavalle reissupelille. Miksi ihmeessä lähtisin haahuilemaan ympäri Saksaa vain siitä riemusta, että joku seitsemästä H. Maierista saattaisi olla juuri se, jonka jälkeläinen olin itsekin suoraan alenevassa polvessa? Ja sekin otti kaaliin, että tiesin olevani faijan vihoviimeinen oljenkorsi, kun kukaan muu ei ollut matkalle suostunut." Isän ja pojan välit eivät ole olleet hyvät. Urakeskeinen syyttäjän virassa toimiva viisikymppinen poika Pekka Haarakoski ei kiirehdi isänsä soittaessa espanjalaisesta sairaalasta ja pyytäessä poikaansa tulemaan pian, koska olisi keskusteltavaa. Isä ennättää kuolla ennen kuin p...

Yu Miri: Uenon asema

Asunnottomien asema Kansi Eva Monchecourt. Valokuva Ellen Karhulampi Yu Miri: Uenon asema. Japaninkielinen alkuteos JR UENO-EKI KÓEN-CUCHI. , 2014. Suomentanut Raisa Porrasmaa. Kannet Eva Monchecourt. 152 s. Sammakko 2023. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Uenon aseman puiston puoleisesta uloskäynnistä poistuva matkustaja näki aina kodittomia istumassa suojatien toisella puolella neidonhiuspuiden alla. Siellä istuskellessani tunsin itseni pienenä orvoksi jääneeksi ainokaiseksi."   Jännittävää miten kirjavalinnoissa kirjojen temaattinen liittyminen toisiinsa joskus toteutuu ilman minkäänlaista ennakkosuunnittelua. Han Kangin Älä jätä hyvästejä -romaanin jälkeen luettavakseni tuli kirjaston varausjonon kautta Yu Mirin Uenon asema . Kirjaa lukiessani jonkinlainen tuttuuden tunne valtasi nopeasti mielen. Havahduin siihen, että kirjan kertoja on kuollut mies. Eivätkä yhtäläisyydet Han Kangin teoksen kanssa pääty tähän, sillä vasta tuossa vaiheessa takakansitekstiä lukies...

Markus Nummi: Käräjät

Totuuden appelsiinit Kirjan kansi Tuomo Parikka. Valokuva Ellen Karhulampi Markus Nummi: Käräjät. Kirjan kansi Tuomo Parikka. 575 s. Otava 2024.  Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Tarvajoki oli Karvosen mukaan kärsinyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kahdesta epidemian laajuisesta vitsauksesta. Toinen oli keuhkotauti ja toinen kommunismin basilli. Kumpaankin Karvonen ehdotti lääkkeeksi valistusta ja elinolojen parannusta." Eteläpohjalaisella Tarvajoen kylällä käydään vuonna 1938 erikoinen oikeudenkäynti, tai oikeastaan oikeudenkäyntien vyyhti. Kymmeniä paikkakuntalaisia syytetään sikiönlähdetykseen liittyvistä rikoksista. Osa syytetyistä ja todistajista kiinnittyy myös sattumalta toiseen samaan aikaan vireillä olevaan syytteeseen alaikäisen väkisinmakuusta. Kaikki on lähtenyt liikkeelle kylän opettajan Frans Nevan höperönä pidetyn vanhapiikasisaren Vilja-tädin puheista, jotka päätyvät Vaasasta paikalle lähetetyn lääninetsivä Iivosen korviin. Etsivä ei päästä Vilj...