Äiti Marfan puutarhassa Kirjan kansi Jonna Nisu. Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi Katja Meriluoto: Mehiläisen paino. 66 s. Kansi Jonna Nisu. Aviador 2023. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. Katja Meriluodon (1975-) esikoisrunokokoelmassa minuus hakee muotoaan suhteessa luontoon ja vuodenkiertoon. Äiti Marfa puuhailee puutarhassaan rohkeana ja kauasnäkevänä, tuo ämpärillisen perunoita. Äiti Marfa on hyvissä väleissä Päivän kanssa, mutta runon minä ei tule toimeen taivaankappaleiden kanssa. "Pieni rohkea mehiläinen, lennä hakemaan sieluni takaisin." Lopulta minä on laidun, sydämen paikalla mehiläinen ja yhteinen laulu, laitumen ääni, tekemässä pedon kanssa diiliä. Minä leikkii muuttumisleikkiä ja on alkumeren eläin, luinen palapeli, jota taksonomia rauhoittaa ihmisenä ollessaan. "Muutan muotoa, elän saman elämän monta kertaa, toukkana kellun kennostossa, kasvatan siivet ja lennän häikäisevään aamuun. Muutan muotoa, pyörre, sadan vetenä mereen ja laitumelle, nousen...
Näkeminen Kansi Anna-Mari Tenhunen ja Eeva Karhu. Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi Ali Smith: Syksy. Alkuteos Autumn , 2016. Suomennos Kristiina Drews. Kannen suunnittelu Anna-Mari Tenhunen. Kannen kuva Eeva Karhu. 272 s. Ympäristöystävällinen paperi FSC. Kosmos 2022. Vuodenaikakvartetti 1. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Päivät ovat ihmeen leutoja. Kesä ei tunnu jääneen vielä kovin kauas taakse, ei oikeastaan, paitsi että päivästä lohkeaa vaivihkaa palanen, hämärän pitsi hiipii yhä lähemmäs kosteine helmoineen, kasvit käpertyvät tyynesti itseensä ja kaiken keskellä riippuvat hämähäkinseitteihin tiivistyneet pisarat." Ali Smithin (1962 -) vuodenaikakvartetti alkaa syksystä. 101-vuotias Daniel nukkuu nukkumistaan hoitokodissa. Henkilökunta sanoo, että pitkät unijaksot enteilevät kuolemaa. Hänen vierellään Elisabeth, kolmissakymmenissä, lukee ja muistelee tapaamistaan lapsuuden naapurinsa kanssa. Daniel ja Elisabeth olivat ystäviä niin kuin ei...