Elämän pituinen matka Roomaan Kannen tekijän tiedot puuttuvat kirjasta. Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi Viivi Luik: Varjoteatteri. Vironkielinen alkuteos Varjuteater, 2010. Suomentanut Anja Salokannel. Kansi ? 264 s. Tammi, 2011. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Vanhat ajatuksensa voi löytää vielä vuosien ja vuosikymmentenkin jälkeen, kun menee takaisin samaan paikkaan, jossa on ne ajatellut. Vasta sitten kun ne paikat ja seudut ovat kadonneet maan päältä, katoavat myös niihin liittyvät ajatukset. Siitä syystä valloitetuissa maissa hävitetäänkin ensin kaikki entinen, hajotetaan maan tasalle ja rakennetaan uudelleen. Ajatuskin katoaa, kun ei ole enää jäljellä paikkaa, jossa se on ajateltu." Viivi Luiken (1946 -) jo 1960-luvulta alkaneessa tuotannossa Varjoteatteri edustaa omaelämäkerrallista kerrontaa, jonka romaanimuotoa kirjailija on kuitenkin itse korostanut. Teoksessa hän kertoo elämästään vertauskuvallisesti matkana Roomaan, ja Rooma saa hänelle kirjassa monia...
Turvassa Petri Tamminen: Piiloutujan maa. 125 s. Kansi ? Otava 2002. Äänikirjan lukijat: Antti Virmavirta, Helena Juntunen "Lapsuuden piiloa me etsimme kun etsimme hyvää asuntoa, hyvää kahvilaa, hyvää tilaa olla. Etsimme sitä vaatekomeroa, johon vetäydyimme, kun meitä oli loukattu. Sen piilon tunnelman me muistamme aina. Sitä valaistusta me ikävöimme, samanlaista kuin Jeesus-lapsella Marian kohdussa, jonne maailman valo immenkalvon läpi kuulsi." Petri Tamminen (1966 -) katselee jälleen maailmaa omaperäisestä näkökulmasta; tällä kertaa novellikokoelman aiheena ovat erilaiset piilopaikat elämän ylitsehyökyvältä voimalta ja vaatimuksilta. Vintti, lentokentän vessa, ihmisjoukot, koti, metsä, teollisuusalue tai joku muu laitos, kirjasto, museo, hotelli, antikvariaatti ja ties mitkä paikat voivat olla potentiaalisia piilopaikkoja, ja piiloja tarvitaan erityisesti sodan, yhden yön hairahduksen tai muun minäkuvaa horjuttavan tapahtuman jälkeen. Myös tilanteissa, joissa piiloon ei pää...