Siirry pääsisältöön

Tekstit

Katja Meriluoto: Puun avaruudesta

Pienintä kirjoitusta Kansi Iiris Kallunki. Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi Katja Meriluoto: Puun avaruudesta. Kansi Iiris Kallunki. 69 s. Aviador 2025. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "-- Pihka vierähtää puun hitaana kyyneleenä, kaikilla jaloillani, peitinsiivilläni pyristelen kuusen hehkuvaa laavavirtaa vastaan. Aika pysähtyy vuoteen, jona niistä ei pidetä vielä lukua. Puren kaarnakilpeä, nilaa, nakerran siihen viestini sinulle, minä, puun avaruudesta, pienistä pienin, tähtikirjaaja." Katja Meriluodon (1975 -) runokokoelma puhuu luonnon pienimpien äänillä vertautuen siihen, mikä on suurinta ja ikuiseksi kuvittelemaamme: tähdet, vuodenajat. Kuusi muodostaa oman avaruutensa, jossa elämä piileksii eri muodoissaan, tähtikirjaaja, pieni kuoriainen jättää viestiään ja suunnistaa loputtomissa pimeissä käytävissä. "-- kaarnan alla kesät ovat pitkiä ja kylmiä. Sataa alhaalta ylös, kaarnan alla kaikki tapahtuu nurin. --" Näkökulmien ja perspektiivien vaihdoksilla...
Uusimmat tekstit

Suonna Kononen: Kadonneen humppakuution arvoitus

Basistista yksityisetsiväksi Kirjan kansi Juho Juntunen. Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi Suonna Kononen: Kadonneen humppakuution arvoitus. 188 s. Kansi Juho Juntunen. Harry Harakan tutkimuksia 1. Aviador 2026 Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Ravintolan perälle justeeratulla esiintymislavalla soitti muutaman valkoisen spotin valaisemana yhtye. Laulava rumpali takoi rytmiä kasvot nuottitelineen ja puomitelineeseen kiinnitetyn mikrofonin suuntaan kiinnittyneinä. Kosketinsoittaja oli hautautunut ylisuuren kioskin taakse - eihän tässä tosiaankaan minkään progebändi Savusaunan keikalla oltu, vähempikin laitemäärä olisi humppaurkurille riittänyt. Basisti hoiti eleettömästi tonttiaan Turkin-lomalla ostetussa ruskeassa nahkatakissaan, aurinkolasit silmillään. Pohjoiskarjalaisen tanssimusiikin tuntija olisi tunnistanut näkemänsä välittömästi - keikalla oli laulavan rumpalin Kake Karvosen elämäntyö Trio Revanssi --" Suonna Konosen uuden dekkarisarjan avaus sopii välipalaksi n...

Monika Fagerholm: Den amerikanska flickan / Amerikkalainen tyttö

Sisar Yö ja Sisar Päivä      Kirjan kansi Linn Henrichson Monika Fagerholm: Den amerikanska flickan. 489 s. Söderström 2004. Äänikirjan lukija Monika Fagerholm. Suomennos nimellä Amerikkalainen tyttö. Suomentanut Liisa Ryömä. Teos 2010. "Look what they've done to my song, ma!" "'Ingen kände min ros i världen utom jag.' Hon hade pratat så, med underlika ord. Hon hade varit en främling där, i Trakten. Den amerikanska flickan . Och han, han hade älskat henne." Monika Fagerholmin (1961 -) raikas kerronta avaa saaristolaiskuntaan sijoittuvan tarinan kertomalla lasten ja nuorten keskinäisistä suhteista. Seudulla kasvaneiden joukkoon ilmaantuu 60-luvun lopussa "amerikkalainen tyttö" Eddie, laululintu, joka poikkeaa muista heti alkuunsa. Ja heti alkuunsa tiedetään, että tarina ei pääty hyvin. Ihmissuhteet muodostavat verkostoja ja kerrostumia, joissa kolmen ja kahden henkilön kytkennät liittyvät toisiinsa vaihtelevin tavoin. Kolmesta tulee kaksi ja ka...

Oksana Vasjakina: Ruusu

Keskustelua kuoleman kanssa Kirjan kansi Piia Leino. Valokuva Ellen Karhulampi Oksana Vasjakina: Ruusu. Venäjänkielinen alkuteos Po 3 a. Suomentanut Riku Toivola. Kirjan kansi Piia Aho. Kannen suunnittelussa on käytetty fragmenttia Hermanus Numanin etsauksesta "Ruusu". Noin 1754-1825. 208 s. Otava 2026. Otavan kirjasto 330. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos.   "Vihasin näitä naisia, vihani oli hiljaista, mutta oikeutettua. Koska he vihasivat toisiaan. Viha oli yksi harvoista sallituista tunteista, joita naisia kohtaan sai tuntea. Heitä sai vihata mistä tahansa ja kaikesta, mitä heillä oli: kauneudesta, ruumiista, riidanhalusta ja värittömyydestä." Oksana Vasjakina  (1989 -) kertoi ensimmäisessä romaanissaan suhteestaan äitiinsä, toisessa isäänsä, ja nyt, kolmannessa, äitinsä siskoon Svetlanaan. Svetlana sairastaa tuberkuloosia, jonka aiheuttajaa kirjassa esitettyjen tietojen mukaan kantaa elimistössään kolmannes venäläisistä. Hän elää kuin ikuisessa teini-ikäis...

Jamaica Kincaid: Puutarhani (kirja)

Puutarhan juuret Kirjan kansi Elina Warsta. Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi Jamaica Kincaid: Puutarhani (kirja). Alkuteos (My) Garden Book. Suomentaneet Kaijamari Sivill ja Helka Sivill. Kansi Elina Warsta. 288 s. S&S 2024. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Kerran kutsuin illalliselle erään miehen, miehen joka tietää paljon maisemista ja siitä, kuinka muokata niitä muodikkailla tavoilla. Hän ei pitänyt siitä, miten olin rakentanut puutarhani ja sanoi, että minun kannattaisi kaataa puut. On varsin todennäköistä, etten enää kutsu häntä vieraaksi talooni, mutta en ole vielä kertonut sitä hänelle. Kun hän oli lähtenyt, kävin kierroksella pyytämässä puilta anteeksi. Minusta tällainen puilta anteeksi pyytäminen ei ole naurettavaa, ei ollenkaan." Kun antigualais-yhdysvaltalainen Jamaica Kincaid (1949 -) kirjoittaa puutarhasta, tekstissä leikkaavat toisiaan kasvitieteen ja puutarhanhoidon lisäksi mm valloitusten historia ja kolonisaatio, identiteettipolitiikka ja kultt...

Safae el Khannoussi: Oroppa

Ovi Eurooppaan Kirjan kansi Jussi Karjalainen. Valokuva Ellen Karhulampi Safae el Khannoussi: Oroppa. Hollanninkielinen alkuteos Oroppa, 2024.   Suomennos Mari Janatuinen. Kannen suunnittelu Jussi Karjalainen. 311 s. Otavan kirjasto 327.  Otava, 2026.   Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Johan on päivä herätä jälleen henkiin, Salomé Abergel ajatteli. Mutta mikähän päivä nyt edes oli? Hän kohottautui vaivalloisesti jalkeille. Hän veti verhot auki, avasi parvekkeen ovet ja vilkaisi ulos: kattoterasseja, ruokoaitojen suojaamia parvekkeita, pyykkiä naruilla kuivumassa talojen välissä. Amsterdamissa hän ei enää ollut, mutta missä sitten?" Marokkolais-hollantilaisen Safae el Khannoussin  (1994 -) esikoisromaani Oroppa oli luonut minulle jo vahvoja ennakko-odotuksia ennen kuin sain kirjan käsiini ja luettavakseni. Kirja herätti ilmestymisvuonnaan 2024 sekä Hollannissa että kansainvälisesti kohua ja ihastusta kuvatessaan eurooppalaisuutta siirtolaisten näkökulmasta. Ta...

Ágota Kristóf: Iso vihko - Kaksoset-trilogia, osa 1

Isoäidin talossa Ágota Kristóf: Iso vihko. Alkuteos Le Grande Cahier , 1986. Suomentanut Anna Nordman. Kannen suunnittelu Tuomo Parikka. Tammi 2022. Ensimmäinen suomenkielinen laitos ilmestyi 1988. Keltainen kirjasto 531. Kaksoset-trilogian 1. osa. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Isoäidin talo on viiden minuutin kävelymatkan päässä Pienen Kaupungin laitimmaisista taloista. Sen takana on vain pölyinen tie, jonka puomi vähän matkan päässä katkaisee. Kauemmas on pääsy kielletty, siellä on sotilas vartiossa. Hänellä on konepistooli ja kiikari, sateella hän suojautuu vahtikojuun. Me tiedämme, että puomin toisella puolella, puiden kätkössä, on salainen sotilastukikohta ja tukikohdan takana raja ja toinen maa." Kaksoset Lucas ja Claus saapuvat itkevän äitinsä kanssa Suuresta Kaupungista isoäidin talolle. Äiti jättää heidät ja laatikollisen vaatteita isoäidille, jota pojat eivät tunne ennestään ollenkaan. Äiti haluaa lastensa säilyvän elossa sodasta ja vetoaa omaan äitiinsä,...