Siirry pääsisältöön

Tekstit

Anna-Maria Eilittä: Tämäkin hämärä katoaa

Anna-Maria Eilittä: Tämäkin hämärä katoaa. Atena 2022. 256 s. Kansi: Anna Makkonen. Äänikirjan lukija: Elsa Saisio. En ole varma siitä, mitä suuri rakkaus on. Mutta ehkä se on sitä, että haluaa tarttua toisen käteen, vaikka se ei olisi enää lämmin. Anna-Maria Eilittä n esikoisromaani Kun olen poissa liikkui sillä huokoisella ja hengittävällä vyöhykkeellä, jolla elämä ja kuolema ovat yhtä aikaa läsnä. Niin tekee myös hänen toinen romaaninsa. Silti kirjailija ei millään muotoa toista itseään. Romaani on kolmen ihmisen kertomus elämästään ja läheisistään. Heidän tarinansa risteävät kaiken aikaa, sillä he ovat puolisot Vuokko ja Eino sekä heidän tyttärensä Lotta. Vuokko ja Eino ovat jo yli kahdeksankymppisiä ja heidän elämänsä pohjoisessa on rauhallista, pienten, mutta heidän merkityksellisiksi havaitsemiensa hetkien täyttämää. Lotan elämä miehensä ja kahden lapsensa kanssa Helsingissä taas täyttyy kilpailusta ja suorittamisesta. Kumpikin puolisoista on ekonomi ja työskentelee meklarina.
Uusimmat tekstit

Tiina Paju: Uutisista hyvää iltaa

Tiina Paju: Uutisista hyvää iltaa - Korona-aikaa uutistoimituksen nurkasta nähtynä. Mustavalkoinen sarjakuva. Suuri Kurpitsa 2022. 52 s.  Tiina Paju on Suomen tunnetuimpia sarjakuvataiteilijoita. Lähes kaikki suomalaiset tuntevat hänen yhdessä Sari Luhtasen kanssa tekemänsä rakastetun Maisa ja Kaarina -sarjakuvan. Työpari käsikirjoittaja Luhtanen ja piirtäjä Paju on palkittu pitkään jatkuneesta yhteistyöstään Maisan ja Kaarinan tekijöinä Suomen sarjakuvaseuran myöntämällä Puupäähattu-palkinnolla. Myös graafikkona, kuvittajana ja visuaalisena toimittajana työskentelevä Paju julkaisee nyt ensimmäisen itse käsikirjoittamansa albumin.  Albumissa näyttäytyy varmaotteinen kertoja ja - vähän harvinaisempaa herkkua - myös dokumentoija. Teos sisältää päiväkirjamaisia muistiinpanoja työstä ja kotielämästä koronan yllättäessä ja pitkittyessä. Albumi koostuu stripeistä, joista muodostuu stripistä toiseen ketjuttuva täyspitkä tarina. Sarjakuva ilmestyi alun perin verkossa omalla sivustollaan. Alb

Martta Kaukonen: Terapiassa

  Martta Kaukonen: Terapiassa. WSOY 2021. 407 s. Kansi: Perttu Lämsä. Psykoanalyyttinen teoria olisi ollut kovin erilainen, jos minä olisin maannut naisia vihanneen kokainistin sohvalla Wienissä 1800-luvulla. Psykologisointia kerrakseen tarjoaa elokuvakriitikko Martta Kaukosen esikoisromaani Terapiassa. Nuori sarjamurhaaja Ira aloittaa terapian naisten oikeuksien puolustajana tunnetun julkkisterapeutin kanssa tavoitteenaan Vapaudut vankilasta -kortti, eli terapeutin myötätuntoon vetoamalla saatava todistus alentuneesta syyntakeisuudesta. Hän on alkanut pelätä jäävänsä kiinni. Kaukonen punoo jännitystä taitavasti, samalla levittäen ja liudentaen trillerin genrekaavaa henkilöiden pitkillä itsetutkiskeluilla. Terapeutti Clarissa ja hänen miehensä Pekka, vakavasti häiriintynyt Ira sekä terapeutista henkilöjuttua valtakunnan ykkösaviisiin tekevä Arto käyvät kukin omaan tapaansa yksinpuhelua tai tekevät tunnustustaan.  Jos inhoat keittiöpsykologiaa, tämä ei ole kirja, johon kannattaa tarttua

Ohi - Kirjoituksia kuolemasta ja sen vierestä

  Ohi - Kirjoituksia kuolemasta ja sen vierestä. Toim. Carmen Baltzar ja Aurora Lemma. Kirjoittajat: Niillas Holmberg, Maryan Abdulkarim, Teo Ala-Ruona, Saara Hannus, Warda Ahmed, Laura Eklund-Nhaga, Ndéla Faye, Maija Butters, Olga Palo, Iida Sofia Hirvonen. WSOY 2022. 212 s.  Ihminen, joka saa antaa eteenpäin, ei väistele Tuonen katsetta.           (Niillas Holmberg)     Kauniit kesäpäivät ja -yöt ovat vaihteeksi kuluneet enemmän luonnosta kuin kirjoista nauttien viime viikkoina. Kesken ollut esseekokoelma on silti ollut hyvää seuraa, sillä siitä on voinut lukea esseen silloin, toisen tällöin, kiirehtimättä. Mikä opettaisi enemmän kiireetöntä elämästä nautiskelua kuin kuoleman ajatteleminen? Huomaan kaivanneeni senkaltaista pohdiskelua, mitä toimittajien Carmen Baltzarin ja Aurora Lemman kutsumat, eri elämänaloja edustavat kirjoittajat tässä kirjassa harjoittavat. Kuoleman yhteisölliset ja yhteiskunnalliset merkitykset voivat olla yhtä moninaisia kuin ne yksilölliset merkityksetkin, j

Ljudmila Ulitskaja: Sielun ruumis

Ljudmila Ulitskaja: Sielun ruumis (Alkuteos: Rasskazy o tele dusi, 2019) Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2021.  129 s. Suomennos: Arja Pikkupeura.  Kannen suunnittelu ja kannen kuva: Kirsikka Mänty.  e-kirja Kaipaan fraktaalia, vaan sitä ei / ole. / Kaikki, myös tämä säe, on / frontaalia. / Ei näyttämöllä näy runoilijaa / Sali vaimeni silti. / Esirippu putoaa. Kammio musta. / Onko siellä joku? Vai ketäänkö / ei?   Ljudmila Ulitskajan novellikokoelman arvoituksellinen nimi Sielun ruumis kuvaa hyvin kokoelman sisältöä: tekstit hakeutuvat intensiivisesti siihen kohtaan, missä ihminen siirtyy ruumiistaan johonkin uuteen olomuotoon, josta on ehkä jo saanut elämänsä aikana pieniä viitteitä. Joskus tästä tapahtumasta jää jäljelle vain tyhjä kohta läheisten ihmeteltäväksi, joskus näkökulma pysyy pois lähtevässä ja avaa hänen kokemustaan. Arja Pikkupeuran käännös on sujuvaa, nautittavaa kieltä. Kirja jakaantuu kahteen osaan, ensimmäisen nimi on Ystävättäriä, toisen Sielun ruumiista. Kummankin nove

Ann Patchett: Hollantilainen talo

  Ann Patchett: Hollantilainen talo (Alkuteos: The Dutch House, 2019) WSOY, 2021. Suomennos: Laura Jänisniemi. 343 s. Kannen maalaus: Noah Saterstrom. Äänikirjan lukija: Santeri Kinnunen Kuolevatko talot koskaan suruun? Olin melko varma, että Hollantilainen talo osoittautuisi pettymykseksi, kuten usein kirjat, joista on kuullut etukäteen paljon kehuja. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kirja teki vaikutuksen hyvänä lukuromaanina, jonka lopettaminen oli hiukan haikeaa. Tarina, joka pitää sisällään kuvaamansa perheen kolmen sukupolven elämänvaiheet, on ensi sijassa kertomus Philadelphiassa sijaitsevasta talosta, jossa perhe asuu osan elämästään ja on sitä seuraavan ajan pääsemättömissä taloon liittyvistä muistoistaan. Talo on kaunis, tai hirveä, riippuen siitä kenen näkökulmasta on kyse. Se on arvokas arkkitehtoninen helmi tai pröystäilevä ja liian suuri tavallisen perheen taloksi. Juonen keskiössä ovat veli ja sisar, Danny ja Maeve, joiden isä antaa talon lahjaksi nuorelle vaimolleen. Tal

Pierre Lemaitre: Kyykäärme

Pierre Lemaitre: Kyykäärme (Alkuteos Le serpent majuscule, 2021)  Minerva 2022. Suomentaja: Kaila Holma. 286 s. Kannen kuva: iStock ja Shutterstock. Kansi: Taittopalvelu Yliveto Oy. Vauhtia tai vaarallista menoa ja veritöitä ei ainakaan puutu Pierre Lemaitren hirtehisestä romaanista. Jos on ammatiltaan palkkamurhaaja, eläkkeelle jäämistä edeltävä aika saattaa osoittautua hankalaksi. Ainakin, mikäli kognitiiviset kyvyt uhkaavat jo heiketä merkittävästi. Näin käy kirjan päähenkilölle, 63-vuotiaalle Mathilde Perrinille, jonka uran loppuaikaa unohtelut, väärinkäsitykset ja virheelliset tulkinnat alkavat leimata siinä määrin, että työnantaja alkaa pohtia hänestä eroon pääsemistä. Päätös ei ole ihan helppo kolmenkymmenen moitteettoman uravuoden jälkeen. Lemaitre kertoo kirjan alkusanoissa kirjoittaneensa kirjan jo 80-luvun puolivälissä. Se jäi kuitenkin tuolloin pöytälaatikkoon, ja hän palasi siihen vasta nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, tajutessaan jättäneensä jännärien kirjoittamisen hyvästei