Tove Janssonin jalanjälkiä
 |
| Kirjan kansi Taittopalvelu Yliveto Oy. Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi |
Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos.
"Tällaisen teoksen kirjoittaja on yhdenlainen hemuli, joka kerää Janssonin teoksista ja elämästä paikkoja kokoelmaansa ja järjestelee niitä luokittelujärjestelmiensä mukaan - tässä tapauksessa maantieteen. Palojen irrottelu ei tee oikeutta teosten kokonaisuudelle, joten voi toivoa teoksen herättävän halun tarttua Janssonin teoksiin ja tekemään niistä omia tulkintoja."
Jyväskyläläinen historian tutkija Juha Järvelä on julkaissut teoksia, joiden kuvatoimituksesta hän on myös vastannut. Helsingin historiaa käsitellään Häviävää Helsinkiä -teoksessa, joka koostuu Toivo Tarvaksen 1900-luvun alkua kuvaavista novelleista ja Järvelän pääasiassa Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmista valitsemista kuvista. Huonosti hirtetty sisältää puolestaan Tarvaksen 1630-luvulle sijoittuvia novelleja, joissa käsitellään nykyisen Vanhankaupungin alueelle sijoittuvaa silloista Helsinkiä. Tulenkantajat - Taiteilijat ja kaupunki kertoo myös runsaalla kuva-aineistolla Tulenkantajien suhteesta Helsinkiin. Mika Waltarin ja Komisario Palmu -kirjojen Helsinki ovat saaneet Järvelältä samanlaisen kuvauksen.
Kirjojen aihepiirit kertovat Järvelän laajasta kiinnostuksesta paikallis- ja kulttuurihistoriaan. Ne avaavat rikkaita näkymiä ja kerrostumia Helsingin historiaan ja nykyisyyteen.
Tove Janssonin Helsinki on kaupunginosittain järjestetty, lapsuuden maisemista alkava katselmus paikkoihin, jotka ovat olleet Tove Janssonille merkityksellisiä ja joihin hän on ehkä myös jättänyt oman jälkensä. Järvelä kutsuu kirjalla kaupunkikävelyretkelle ja muistuttaa, että kronologiaa on vaikea toteuttaa kaupunkikävelyn puitteissa, jollei sitten ole valmis laajoihin siksak-liikkeisiin kaupungin sisällä.
Tove Janssonin tytönkasvot näkyvät hänen isänsä Viktor Janssonin veistoksissa kaupungilla. Myös Tove Jansson itse on tehnyt julkisia taideteoksia. Niistä osa on nykyisin HAMin pysyvässä Tove Jansson -näyttelyssä. Tässä mielessä kirjailijan ja taiteilijan jättämä jälki kaupunkiin voi olla hyvinkin konkreettinen. Katuosoitteiden mukaan otsikoidussa kirjassa on myös paljon kohteita, joissa Janssonin jälki on olla osa talon tai paikan historiaa. Usein tiet myös risteävät muiden tunnettujen henkilöiden kanssa ja näistäkin kohtaamisista kirja kertoo.
Järvelä on tehnyt teosta varten monipuolista taustatyötä. Hän siteeraa Janssonin teoksia, niiden vastaanottoa, haastatteluja ja kirjeenvaihtoa, joissa kosketellaan teoksen paikkoja. Kustakin kohteesta kerrotaan myös sen kokonaishistoria perustamisineen ja muutoksineen.
Janssonin elämästä teos tarjoaa valikoituja, maantieteellisiin sijainteihin liittyviä paloja, kuten alussa lupaakin. Elämäntapahtumat, anekdootit ja sitaatit tuotannosta elävöittävät kirjaa, mutta eivät lähde rönsyilemään liikaa. Moni tämän teoksen lukija tunteneekin taiteilijan elämäntarinan ainakin pääpiirteittäin, mutta tästä teoksesta löytyy varmasti yllättäviä yksityiskohtia.
"'Maakauppiaat Huom! NAPPIA ostatte Helsingissä halvimmalla hinnalla Julius Janssonilta Vladimirinkatu 1.', muistutti ilmoitus Uusi Suometar -lehdessä 10.9.1891. Ilmoitus olisi voinut kuulostaa hyvältä vaikka muumiteosten nappihullujen Hosulin ja Sosulin korvissa. Asialla olikin Tove Janssonin isoisä Julius Jansson, joka oli perustanut liikkeensä samana vuonna."
Kirjassa on huolellisesti toimitettu lähdeluettelo, joka toimii myös osoitteenmukaisesti. Kirja toimii hienosti lähdeteoksena sekä Helsingin että Tove Janssonin faneille.
"Hautausmaalla voi hyvin kulkea Tove Janssonin hengessä. Hän piti hautausmailla kävelemisestä ja tutustui mielellään vierailla paikkakunnilla ensimmäiseksi hautausmaahan. Hietaniemi oli Janssonille tuttu jo siitä, että sinne oli haudattu hänen isänsä sukua. Vaikka Viktor Jansson oli vieraantunut porvarillisina pitämistään sukulaisista, hän vei joka joulu haudoille seppeleen. Kerran jouluaattona sukulaisia oli samaan aikaan paikalla, mikä johti kiivaaseen sananvaihtoon. Faffan oli kotiin palatessaan innostunut: kerrankin sai puhua suunsa puhtaaksi."
Janssoni(e)n boheemishenkinen elämä hahmottuu kirjan myötä osaksi kaupunkikuvaa ja sen vuosikymmenien historiaa. Janssonin ihailijoille se tarjoaa mahdollisuuden suunnitella mukavia kävelylenkkejä tai sitten vain harrastaa nojatuolimatkailua.
Muualla:
Helena Pilke: Kulttuurikävely Katajanokalta Punavuoreen Tove Janssonin seurassa. Agricola-verkko, Suomen historiallinen seura.
Helmet-lukuhaasteessa 2025
kirja tietenkin itsestään selvästi sopii etenkin kohtaan
32. liittyy jotenkin Tove Janssoniin
Muita kohtia:
7. Hyvän mielen kirja
11. 2020-luvulla julkaistu tietokirja
31. päähenkilölle ura on tärkeä
34. tunnettu rakennus (useita)
45. isä ja tytär
Kommentit
Lähetä kommentti