Maagien maailma
Siiri Enoranta: Tuhatkuolevan kirous. Kansi Riikka Turkulainen. 443 s. WSOY 2018.
Äänikirjan lukija Kati Tammensola. Kesto 16t 55min.
"Vaikka emme tanssineet ja taikoneetkaan, meidän tapamme juhlia jokakesäisiä pimennysjaksoja oli lähellä vanhan kansan tapaa, noitien ja shamaanien, tulen tapaa. Suurin osa loimuloiskelaisista rukoili kuu- ja muujumalia, he juhlivat laillamme nuotioiden valossa ja osallistuivat Lepytykseen. Mutta oli niitäkin perheitä, jotka vuorasivat talonsa luonnottomasti fosoralla ja sulkeutuivat lukittujen ovien taakse melkein koko pimennysjakson ajaksi, pistivät päänsä ulos vain, kun aurinko aamulla varmasti paistaa porotti.
'Pikilapset näkee teidän tulet ja hiipii teidän kimppuun ja polttaa teidät karrelle', Meea oli valistanut minua kerran, kun olimme vertailleet perheidemme erilaisia juhlaperinteitä."
Pau on hiukan kateellinen, kun isoveli Tristin saa kutsun Magia-akatemian pääsykokeisiin. Tilanne tasoittuu, kun hänkin aikanaan, 14-vuotiaana, saa saman kutsun ja pääsee näkemään Sisintran kaupungin arvovaltaisen ja monia ihmeitä sisällään pitävän akatemian. Koejakson aikana hän tutustuu muutamiin nuoriin, jotka ovat kuulleet Paun tulosta hänen veljeltään ja hakeutuvat siksi hänen seuraansa.
Opintojen kanssa ei kuitenkaan suju niin kuin Pau on toivonut ja hän joutuu häpeäkseen palaamaan kotiin Loimuloiskeeseen, vaikka on jo ennättänyt saada tuntuman, että hänellä on taikavoimia enemmän kuin muilla tulokkailla. Häntä ei kuitenkaan katsota sopivaksi akatemiaan. Katsomuksen takana on Oikeaoppisten taikakäytäntöjen valvontaosasto, jota heidän selkänsä takana kutsutaan Ötkyksi. Se seuraa ja testaa tulokkaiden luotettavuutta mm totuusseerumilla.
Pau epäilee, että syy hänen kelpaamattomuuteensa saattaa löytyä hänen perhetaustastaan. Hän tajuaa, että on outoa, ettei hän tunne sukuhistoriaansa juuri lainkaan. Taiteilijaäiti on kumman vaitonainen omasta menneisyydestään samalla, kun kalatutkijana työskentelevä isä tuntuu tuikitavalliselta. Kun salaisuudet alkavat selvitä, Pau saattaisi myös toivoa, ettei olisikaan tullut tietämään kaikkea mitä saa tietää.
Pau perheineen elää planeetalla, jonka taivaalla kiertää kaksi kuuta, kuu ja muu. Auringonpimennykset toistuvat päivittäin muutaman viikon jaksolla kesäisin ja niihin liittyy lepytysrituaaleja. Planeetalla on tiukkoja lakeja ja kieltoja luonnon vahingoittamisesta. Tiukkoja kieltoja liittyy myös taikomiseen, sitä saavat harjoittaa ainoastaan akatemiassa koulutetut maagit. Myös tätä valvoo Ötky.
Siiri Enorannan fantasiaromaani on kohdennettu nuorille ja kuvaa nuoren tytön kasvamista ja oman voimansa löytämistä. Romaanin maailma on erilaisine ihmis- ja eläinasukkaineen kiehtova ja tapahtumat sekä pakottavat nuoret päähenkilöt miettimään oikeaa ja väärää että ovat vauhdikkaita ja jännittäviä. Mystisyyttä tuottaa erityisesti kirjassa pikilapsiksi kutsuttu ilmiö. Pikilapset ovat hyvin pieniä parvina eläviä olentoja, joita taika vetää puoleensa, mutta joiden luonnetta tai pyrkimyksiä ei juuri tunneta. Paulla kuitenkin tuntuu olevan pikilapsiin muista eroavan läheinen suhde. Ötky käyttää ja suosittelee taikomisessa käytettävän valmistamaansa fosora-nimistä ainetta, joka tappaa pikilapsia.
Pau tulee tietämään äidistään ja itsestään asioita, jotka pakottavat koko perheen pakenemaan Ötkyn joukkoja. Asiaan liittyy vahvasti Nubya, tuhatkuoleva velho, jota Ötky ja kärtsäpartiojoukot vainoavat hänen kapinallisuutensa vuoksi. Ötkyn johtaja haluaa saada velhon kiinni erityisesti tutkiakseen häntä ja hänen hallussaan olevia useita elämiä, jotta voisi kehittää vastaavan kuolemasta palaamisen kyvyn itselleen. Mutta Nubya on työskennellyt maanalaisen, Ötkyn vastaisen kapinallisjärjestön johtajana vuosia, eikä häntä ole saatu kiinni.
"Mietin, olisiko minulla vielä joskus jokin erityistaito. Nubya saattoi ottaa hulluja riskejä taistellessaan Kärtsäpartioita vastaan, hän pystyi pelastamaan pikilapsia oman henkensä kaupalla, sillä hänen liekkinsä oli sammumaton kuin pilailukynttilä. Minua nauratti ja itketti yhtä aikaa."
Jännittävien tapahtumien pyörteessä Pau opettelee hallitsemaan taikavoimiaan yhdessä jo akatemiassa tapaamiensa veljensä ystävien Daun ja Kenonen kanssa. Paun ja noiden kahden pojan välille kehittyy hyvin läheinen suhde. Paun heräävää seksuaalisuutta kuvataan kirjassa hienosti ja luontevasti.
Romaanin jännitys riittää naulitsemaan aikuisenkin kirjan ja sen arvoitusten ääreen. Itse kuuntelin kirjaa yötä myöten ja pohdiskelin sen maailmaa. Kirjassa on vakava pohjavire eikä se ole pelkkä seikkailukertomus, vaikka siinä onkin paljon seikkailu- ja myös taisteluelementtejä. Temaattisesti kirjan keskiössä on ihmisen ja luonnon suhde sekä suhde kuolemaan ja väkivallan oikeutukseen.
Vertauskohtana muusta fantasiakirjallisuudesta tulee mieleen ilmeisen Harry Potterin lisäksi Ursula LeGuinin klassikko Maameren tarinat, jossa ollaan samantyyppisessä tarkkaan harkitussa ja huolellisesti kuvatussa maailmassa kuin Enorannan kirjassakin. Tuhatkuolevan ja Paun tarina voisi hyvin myös saada jatko-osia, mutta en tiedä, suunnitteleeko kirjailija sellaisia.
Kirja on palkittu lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnolla vuonna 2018 ja sillä on muitakin palkintoehdokkuuksia.
Upean kannen on tehnyt Riikka Turkulainen.
"Ei ollut olemassa kohtaloa, kaikki ei menisi niin kuin oli tarkoitettu, minun piti luoda merkitykseni itse. Kantaa syyllisyyteni itse."
Arvioni Siiri Enorannan romaanista Maailmantyttäret.
Muualla:
Aleksi Kuutio: Siiri Enoranta: Tuhatkuolevan kirous. Tähtivaeltaja-blogi ja Tähtivaeltaja-lehti 4/18.
Sanna Ruoho: Siiri Enoranta: Tuhatkuolevan kirous. Lukujonossa-blogi 2.12.2018
Siiri Enoranta: Tuhatkuolevan kirous #nuortenkirjatorstai. Kirsin kirjanurkka 16.8.2028
Siiri Enoranta: Tuhatkuolevan kirous. Kirjapöllön huhuiluja 25.8.2018
Helmet-lukuhaasteessa 2025:
2. fantasiakirja
3. päähenkilö nuorempi kuin minä ja useimmat lukuhaasteen osallistujat
4. valvotaan yöllä
6. prologi
9. konflikti
31. päähenkilölle ura on tärkeä
33. ratsastetaan
36. opiskellaan sisäoppilaitoksessa
39. etsitään ratkaisua arvoitukseen
44. hoidetaan ihmistä
45. isä ja tytär
46. suosittu kirja, jonka kaikki muut vaikuttavat lukeneen
Kommentit
Lähetä kommentti