Siirry pääsisältöön

Johanna Sinisalo: Ukkoshuilu

 


Johanna Sinisalo: Ukkoshuilu. Otava 2021. 440 s. 


"Onko meille jo näytetty voimaa ilman että olemme tienneet sen olevan voimannäyttö?

Kivi odottaa.

Hiekka odottaa.

Vesi odottaa.

Ne odottavat kärsivällisinä.

Hiekka muistaa, kivi muistaa, vesi muistaa.

Salama lyö. Tuli muovaa vedestä olennon, maasta esineen.

Olemme sään lapsia. Veden, kiven ja hiekan lapsia."


Sinisalo on jälleen tarttunut kuumaan aiheeseen. Hänen syksyn uutuutena ilmestynyt kirjansa käsittelee ilmastoa ja säätä.

Sinisalon tuotannosta tutut tarinan rakennusainekset ovat läsnä: myyttinen taso, runsaat tietosisällöt ja digitaalikanavien käyttö. Ja arkeen tunkeutuva outous ja pelko.

Tällä kertaa kaikki alkaa raamatullisesta ajasta. Kuulemme uuden, mukaansa tempaavan version Raamatun ehkä kaunokirjallisesti mielenkiintoisimmasta kertomuksesta, Joonan tarinasta. 

Aikansa liikemiehen ja Jahven sivutoimisen profeetan Yonahin käsiin joutuu ihmeellinen esine, kivimäinen ukkoshuilu, johon puhaltamalla vanha nainen aavikolla saa aikaan vaeltajat pelastavan myrskyn ja vesisateen. Liikemiehenä Yonah tekee kuitenkin huilusta vaihtokaupan, joka asettuu samaan sarjaan hänen muiden epäonnisten liiketoimiensa kanssa. Jumala näyttää hänelle näyn Ninivestä toisessa ajassa, jossa metalliset linnut munivat kaupungin taivaalle tulipalloja ja kaupunki on raunioina kuivuuden keskellä.

Sitten olemmekin jo nykyajassa, seuraamassa meteorologi Leena Lindin elämää.

Leena Lind on parhaillaan sekoittamassa pienen perheensä kuvioita syrjähypyllä. Työnantaja, meteorologian alan yritys, lisää keitokseen omat mausteensa irtisanomisella. Leena päätyy työttömyys- ja köyhyysjakson jälkeen uudelle, meteorologista dataa hyödyntävälle työnantajalle, jonka toiminta kuitenkin vaikuttaa hänen silmiinsä oudolta. Ja yhä oudommaksi kaikki muuttuu.

Vähä vähältä tarina ottaa enemmän kierroksia, ilma sähköistyy ja ukkosmyrsky lähestyy. Joka voisi hallita säitä, hallitsisi maailmaa.

Leena kirjoittaa nimettömänä Säätyttö-blogia ilmasto- ja sääennusteasioista. Blogin runsaan sää- ja ilmastotietouden sekä Leenan työn kuvauksen kautta lukijallekin kehittyy ymmärrys ilmaston peruslainalaisuuksista sekä Leenan kokemus- ja tunneperäisestä suhteesta sääilmiöihin, jotka ovat hänen intohimonsa.

Kerronta on arjen yksityiskohdissa viipyilevää, paikoin runolliseksikin yltyvää. Sinisalo hallitsee nykyhetken puhemaiseman lisäksi arkaaisen ilmaisun ja sen muuntelun. Joonan tarinan lisäksi ukkoshuilusta kerrotaan kansansatuversio, jota Leena lukee tyttärelleen iltasaduksi.

Tarina etenee paikoin jopa kiusallisen hitaasti eikä saavuta sellaista mahtipontista finaalia kuin lukija jännityksen hitaan kehkeytymisen perusteella aavistelisi. Enemmänkin tarina Leenan taistelusta epäeettisen ja moraaliarvoista piittaamattoman työnantajansa kanssa asettuu vain yhdeksi episodiksi hyvin pitkällä jatkumolla maapallon historiassa. Varsinaiseksi finaaliksi osoittautuu kysymys: mitä seuraavaksi?

Millaisia muotoja ihmisen halu ennustaa ja hallita säitä seuraavaksi ottaa? Kun ihminen ohjaa sateen jollekin seudulle, mikä seutu jää sitä ilman ja millaisin seurauksin? Olemmeko jo nähneet tästä esimerkkejä nykyhetkessä?

Kun jäätiköitä ei lasketa mukaan, vain 1% maapallon vesivaroista on kelvollista juomavettä.    

Sinisalo on kirjoittanut jälleen ekologisesti kantaaottavan romaanin. Se puhuu vanhatestamentillisin vertauskuvin, eikä mainitse ilmastonmuutosta kertaakaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Eilispäivä ei kuole

Liisa Näsi: Eilispäivä ei kuole - Spekulatiivisen fiktion novellikokoelma. Basam Books 2019. 177 s.  Esikoiskirjan novellien maailma yllättää. Painajaismainen tai sadunomainen todellisuuden osa valtaa niissä alaa, kunnes vähitellen täyttää koko näyttämön. Näsin teksti ironisoi ja tuottaa hyperbolista todellisuuskuvausta nykyhetken ja kuvitellun tulevaisuuden elämänpiiristä.  Ikuisen unen parfyymia vanhuksille, kapitalistidodoja, metsän maahisasukkien loputtomia kauneusleikkauksia ihmiseksi muuttumista varten, entinen kettutyttö sivettikissojen kasvattajana pakkosyöttämässä kissoille kahvinpapuja luksuskahvin valmistamiseksi kissojen ulosteista... Personal shopperit auttavat asiakkaat valitsemaan kaikkein kalleimmat ja ylellisimmät valtion luomutuotteet. Työllistäminen vaatii jokaisen panosta valtiollisten sloganien mukaan, ja panos on kuluttaminen. "Samaan aikaan toisaalla" luonto iskee takaisin. Norsumatriarkan muisti ja kosto ulottuvat yli kuoleman. Lapset havaitsevat näkym

Takaisin lapsuuden kauhuihin: Jag for ner till bror / Lähdin veljen luo

      Karin Smirnoff:  Jag for ner till bror (2018). Lähdin veljen luo. Tammi 2021. 294 s. Suom. Outi Menna.  Smirnoffin kirjan alkuasetelma muistuttaa vähän Juhani Karilan Pienen hauen pyydystys -kirjaa. Päähenkilö, nuorehko nainen, matkustaa hyvin pitkän ajan jälkeen entiselle, syrjäiselle kotiseudulleen Västerbottenin Smalångerin kylään. Siihen yhtäläisyydet melkein päättyvätkin, sillä siinä, missä Karilan tarina alkaa tästä kehkeytyä ja laveta kohti mielikuvituksellista seikkailua, Smirnoffin tarina kapenee ja tarkentuu kohti tuskallisia muistoja lapsuuden tapahtumista.  Henkilöiden keskustelut kuitenkin sukeutuvat samaan malliin sekä Karilalla että Smirnoffilla. Lauseet ovat yksisanaisia, keskeytyvät; ääneen lausuttuihin kysymyksiin ei tule vastauksia, mutta joskus niitä tulee lausumattomiin kysymyksiin. Kun Karilan syrjäseutujen outoudesta nouseva huumori on veijariromaanimaista ja kansanperinteen fantasiamaailmoista nousevaa, Smirnoffin huumori on sysisynkkää kuten myös tarina,

Hassan Blasim: Kelloja ja vieraita

Hassan Blasim: Kelloja ja vieraita. Bazar 2021. 200 s. Suomentanut Sampsa Peltonen. Arabiaksi kirjoittava, suomalainen Hassan Blasim on armoitettu tarinankertoja. Hänen tarinansa ovat täynnä tarinoita, jotka poikivat yhä uusia tarinoita, kuten erityisesti hänen edellinen kirjansa Allah99  kertomusgalleriallaan osoitti.  Blasimin uusin kirja koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä ollaan Mosulissa, kellokirkoksi kutsutussa dominikaaniveljeskunnan 1800-luvulla perustamassa kirkossa, jossa nyt toimii Isiksen kuulustelukeskus. Päähenkilöinä ovat Isisin joukkojen muonittaja ja hänen apupoikansa, vielä alaikäinen jesidinuorukainen, jonka Isis on ryöstänyt lapsena. Vanha mies kertoo pojalle iltaisin tarinoita kirkon historiasta rauhoittaakseen pojan mieltä tämän näkemien tapahtumien aiheuttamilta öisiltä painajaisilta. Blasim kuvaa Irakin todellisuutta, jossa silmitön väkivalta on vaarassa leimahtaa milloin tahansa kidutukseksi ja kuolemaksi.  Toisessa osassa pakolainen saapuu pohjoiseen onnel