Siirry pääsisältöön

Karin Smirnoff: Ilveksen kynnet. Millennium 8

Kun ilves saalistaa



Kirjan kansi Miroslav Cokcic. Valokuva Ellen Karhulampi



Karin Smirnoff: Ilveksen kynnet. Ruotsinkielinen alkuteos Lokattens klor, 2024. Suomentanut Anna Skogster. Kansi Miroslav Sokcic. Kannen kuva Shutterstock. 421 s. Jatkoa Stieg Larssonin Millennium-sarjalle, osa 8. WSOY 2025. 

Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos.


"Helvetissä on erityinen paikka johtajille ja pääomasijoittajille. Miehille, joiden varpaanvälit leviävät räpylöiksi ja joiden käsivarsilla voi lentää."

Toisessa Karin Smirnoffin kirjoittamassa Millennium-sarjan osassa tarinan keskeishenkilöksi nousee Lisbeth Salanderin poikkeuksellisen älykäs veljentytär Svala. Tarinan ympäristönä on edelleen Gasskasin pikkukaupunki pohjoisessa, kuten edellisessäkin osassa.

Teini-ikäisen Svalan kaitseminen käy vaikeaksi hänen huoltajikseen ryhtyneille sukulaisveljeksille. Sen helpompaa se ei ole Lisbethillekään, kun Svala ilmaantuu hänen rappukäytäväänsä Tukholmassa. Vaikka Lisbethin ja Svalan välillä onkin tiettyjä yhtäläisyyksiä ja paljon sympatiaa, on Svalalla oma agendansa.

Svala on liittynyt mukaan luonnonsuojelun aktivistipiireihin. Samaan aikaan edellisen Gasskas-episodin kaivoshankkeita ei suinkaan ole kokonaan haudattu, ne ovat vain muuttaneet muotoaan ja roistoyritys nimeään. Tästä syntyy sopiva soppa hämmennettäväksi. Poronhoitajien elinpiiri uhkaa kadota ja joku tappaa Svalan äidiltään saamia nimikkoporoja. Ympäristörikokset vaikuttavat muiden rikosten kaikupohjana.  

Sattumoisin, tietenkin, paikalle saapuu myös Mikael Blomqvist tapaamaan tytärtään ja tyttärenpoikaansa. Hän on hakenut paikallislehden päätoimittajan paikkaa yllätykseksi itselleenkin.

Näistä alkuasetelmista käynnistyvät kirjan tapahtumat, jotka vetävät taas yhteen edellisen osan henkilöt. Ja tuovat Lisbethin jäljille ilveskissan.

"Kerran viikossa Salander kävi terapeutin luona, eikä sielläkään napannut, huolimatta vähemmän hienovaraisesta uhkauksesta, joka sai kyseisen Inge Ågrenin alahuulen tärisemään. Potilaskertomus ei ollut suinkaan epäkiinnostava, mutta käsitteli vain Salanderin kykenemättömyyttä luottaa ihmisiin. Kuka normaali ihminen nyt toisiin luottaisi."

Kuten ennenkin, Smirnoff liikkuu pohjoisessa kuin kotonaan. Hänen kerrontansa on nautittavan sujuvasti etenevää, tummasävyistä mutta inhimillisesti lämmintä päähenkilöidensä osalta. Roistot ovat roistoja eivätkä osoita muutoksen oireita. Vai osoittaako joku hiukan?

Lisbethin suhde järkkymättömään hakkeroinnin taustatukeensa Plaqueen nousee myös esiin uudella tavalla. Kaiken kaikkiaan Smirnoffin kirjoittamissa osissa painopiste tuntuu olevan enemmän Lisbethissä ja Svalassa kuin Mikael Blomqvistissa, ja mikäpä siinä, he ovat mielenkiintoisen monitahoisia henkilöitä, eikä Blomqvistiakaan kokonaan unohdeta. 

Edellisen osan kääntäjä oli Smirnoffin aikaisemman suomennetun tuotannon kääntäjänä toiminut Outi Menna, mutta tämän osan on kääntänyt Anna Skogster. On aina harmi, kun kääntäjä vaihtuu kesken sarjan, mutta Skogster suoriutuu tehtävästään hyvin.

Mielenkiintoista on, tuleeko Millennium-sarja jatkumaan vielä sen jälkeen, kun Smirnoff on kirjoittanut kolmannen kirjansa sarjaan kuten hänen tekemänsä sopimus edellyttää, ja jos, niin kuka tulee tarttumaan ohjaimiin hänen jälkeensä.
Odotellessaan voi toki miettiä sitäkin, kuinka paljon kirjailijalla mahtaa olla lupa ravistaa kirjan asetelmia ennen osuutensa päättämistä.

    "Ryhmähali. Lisbeth ei pääse pakoon. Armanski roikkuu heidän molempien yllä. Lisbeth ajattelee, että aika ajoi juuri ohi ja merkitsi heidät. Pian ketään heistä ei enää ole.
    Kysymys kuuluu, kuka lähtee ensin."


Blogissa aiemmin käsiteltyjä Karin Smirnoffin teoksia:

Millennium-sarja
Merikotkan huuto, Millennium 7

 
Jana Kippo -trilogia
Lähdin veljen luo / Jag for ner till bror


Muualla:



Helmet-lukuhaasteessa 2025:

3. minua nuorempi päähenkilö
4. valvotaan yöllä
9. konflikti
12. ilkeä tai paha naishahmo
20. tulisi hyvä elokuva tai tv-sarja
24. laittomuuksia
26. itse valittu perhe
29. kirjailijan viimeisin teos
39. etsitään ratkaisua arvoitukseen
44. hoidetaan ihmistä
47.-48. Millennium-sarjan muiden osien kanssa, Svalan osalta tämä ja edellinen osa
49. suomennos on julkaistu 2025







Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Top10 kirjat 2024

Vuoden 2024 Top10 Van Gogh: Piles of French novels, 1887 Laadin vuonna 2024 tekemieni postausten perusteella kotimaisen ja käännöskirjallisuuden Top10-listaukset. Listojen tarkoituksena on enemmänkin katsoa, mikä minua on kuluneena lukuvuonna puhutellut kuin rankata kirjoja paremmuuden mukaan. Kaikkihan tiedämme miten suhteellista paremmuus on.  Mitä listani sitten kertovat lukuvuodestani? Löysin Claire Keeganin ja Han Kangin sekä yhteiskunnallisilta näkemyksiltään että henkilökuvaukseltaan hyvin tärkeiltä tuntuvat kirjat. Molemmilta luin kaiken, mitä on käännetty. Keeganilta myös yhden alkukielisen kirjan, Early in the Day  . Valitsin kummaltakin kirjailijalta yhden kirjan listalle. Muita erityisen puhuttelevia, minulle uusia ulkomaisia kirjailijoita olivat Jon Fosse, Ane Riel, A.S. Byatt ja Hérve Le Tellier. Sen lisäksi listallani on vanhoja suosikkejani, joilta en suinkaan ole vielä lukenut koko tuotantoa.  Kirjojen nimistä on linkit niitä koskeviin blogijuttuihin. Ulk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Anni Kytömäki: Mirabilis

Luonnon kerrostumat meissä Kuva Ellen Karhulampi. Kirjan kansi Jenni Noponen. Anni Kytömäki: Mirabilis. Kannen suunnittelu Jenni Noponen. 688 s. Gummerus, 2024. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. "Leonhard luetteloi lajeja ja järjestää kortistoa. Instituutin suojissa maailma on kunnossa, luonto nimilaputettu. Hän pitää siitä. Ulkona vallitsee kaaos, sekava verkko, jossa eliöt syövät ja lahottavat toisiaan, loisivat, suosivat, auttavat, tappavat muita ja omiaan. Luontoa ovat kaikki yhteiselon muodot, raakuus, rakkaus ja raadonsyönti. Hyllyillä ja laatikoissa otukset tyyntyvät lajinimiksi ja saavat tiiviin kuvauksen elinpaikastaan, ravinnostaan ja lisääntymistavoistaan. Kaiken takaa voi koettaa aavistaa elämän tarkoituksen, ja yleensä se on huomattavasti selkeämpi kuin ihmisellä, joka heiluu utuisten unelmien, täpärien onnistumisten ja hirveiden erehdysten välillä." Suomalaisten "löytöretket" ja Amurin siirtokunta Venäjän omistamilla alueilla Koillis-Aasiassa ovat ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Juha Rautio: Hyönteistaulu

Maailma hyönteiskeräilijän näkökulmasta Kuva Ellen Karhulampi. Kirjan kansi Karri Kokon teoksen pohjalta Juha Rautio. Juha Rautio: Hyönteistaulu. Kansi Karri Kokon teoksen pohjalta Juha Rautio. 200 s. Enostone, 2024. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. "Jo kauan sitten Armas oli saavuttanut tietynlaisen kuolemattomuuden muuttumalla olosuhteeksi. Se oli täydellinen muodonvaihdos. Hän ei kuollut, vaan vaihtoi olomuotoaan." Juha Raution kolmannessa proosateoksessa Hyönteistaulu käytetään kekseliäästi epälineaarista kerrontaa romaanin perusrakenteena. Romaani alkaa kummastakin kannesta eri suuntaan kertoen kahden veljeksen ja heidän isänsä tarinaa. Kirjan keskivaiheilla ylösalaisin suhteessa toisiinsa olevat tarinat harsoistuvat ja kohdatessaan ne ovat hyönteisharrastajan ohjeistusta eetterin käytössä ja hyönteisen neulaan lävistämisessä. Hyönteiset ja poikien isän Armaksen seinällä ollut hänen nuorena kokoamansa hyönteistaulu ovat tarinassa keskeisiä. Muistot hyönteisten keru...
Lähetä kommentti
Lue lisää