Siirry pääsisältöön

Karin Smirnoff: Merikotkan huuto. Millennium 7

Viherpesua ja vaarallisia tilanteita





Alkuperäispäällys Miroslav Sokcic. Valokuva Ellen Karhulampi



Karin Smirnoff: Merikotkan huuto. Ruotsinkielinen alkuteos Havsörnens skrik, 2023. Suomentanut Outi Menna. Päällyksen maalaus Sara-Vide Ericson, alkuperäispäällys Miroslav Sokcic. 472 s. Jatkoa Stieg Larssonin Millennium-sarjalle, osa 7. WSOY 2023.

Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos.

"Hän aikoo investoida sähköntuotantoon, mutta ei minkä tahansa vaan tällä hetkellä koko maan puhtaimman ja vihreimmän sähkön: hän sijoittaa tuulivoimaan, ja se tekee hänestä entistä hienomman ihmisen. Miehen, joka kantaa yhteiskunnallisen vastuunsa sijoittamalla henkilökohtaisen omaisuutensa tulevaisuuteen. Visionäärin, rakastettavan persoonan, jota muu maailma ihailisi, mikäli siihen vain tarjoutuisi mahdollisuus. -- Sekä sähköä että vetykaasua myydään eteenpäin korkeimman tarjouksen antaneille, ja ne ovat arvokkaita kuin kulta. Koko maailma odottaa Norrbottenin kynnyksellä kieli pitkänä. Rumana, likaisena ja ilkeänä kuten aina, ja suoltaen vihreitä argumentteja jotka voisivat olla peräisin minkä tahansa mainostoimiston kynästä."


Stieg Larssonin jättimenestyksen saavuttanutta Millennium -sarjaa jatkoi Larssonin kuoltua kolmen osan verran David Lagercrantz. Vasta Karin Smirnoffin tarttuminen puikkoihin sai minut jälleen kiinnostumaan mielestäni aikoinaan loppuaan kohti latistuneen sarjan jatkosta. 

Smirnoff on kautta tuotantonsa ollut lukijan mielenkiinnon vangitseva kertoja, eikä hän tuota pettymystä Millennium-kirjoittajanakaan, vaikkei olekaan jännityskirjallisuutta aikaisemmin kirjoittanut. Kuitenkin jo Sokerikäärme rakentui paljolti trillerin tapaan, vaikkei sellainen ollutkaan. Larssonin luomat elävät ja koskettavat henkilöhahmot jatkavat tarinaansa Smirnoffin kertomina jopa sujuvammin kuin alkuperäisteoksissa, minun makuuni. 

Henkilökuvat ja henkilösuhteet jättävät hieman taustalle sarjan lähtökohtana olleen yhteiskunnallisen mädännäisyyden ja rikollisuuden liiton kuvausta, vaikka tässä teemassa pysytelläänkin. Juoni napakoituu ja pysyy kohtuullisessa sivumäärässä.

Tarina sijoittuu lokakuiseen Norrbotteniin ja sen pakkasiin. Poiketaanpa tässä osassa Rovaniemelläkin ja tavataan joulupukki joulunaluskiireissään. Tuntuu, että pienessä Gasskasin kaupungissa on kirjasarjassa esiintyneiden henkilöiden kokoontumisajot, koska sukuasiat ovat vetäneet sinne sekä Lisbeth Salanderin että Mikael Blomkvistin toisistaan tietämättöminä. Mikael saapuu tyttärensä Pernillan häihin ja Lisbeth sosiaaliviranomaisten paikalle kutsumana juuri huoltajatta jääneen veljentyttärensä Svalan vuoksi. Paikkakunnalla törmätään ennen pitkää myös mm aikaisemmista huonoista kokemuksista tuttuun moottoripyöräjengi Svavelsjö MC:hen ja poliisivoimiakin johtaa vanha tuttu.

Pernilla on ottamassa miehekseen ja 9-vuotiaan Lukas-poikansa uudeksi isäksi kunnanjohtajan pallilla istuvan Henry Salon. Kunta puolestaan on solmimassa sopimuksia ja häätämässä viimeisiä maanomistajia heille kuuluvilta mailtaan uuden, ennätyssuuren tuulivoimapuiston perustamiseksi. Samalla on tarkoitus myös aloittaa uudelleen kertaalleen lopetettu kaivostoiminta, jolla nyt tähdätään akuissa käytettyjen metallien louhinnan aloittamiseen avolouhoksessa ja suuren akkutehtaan perustamiseen. Kilpailuasemissa tuulivoimaloiden perustamiseen ovat suomalainen Fortum, hollantilainen yhtiö ja musta hevonen The Branco Group, josta ei juuri ole julkisuudessa tietoja, mutta joka vaikuttaa ylittävän muut kilpailijat niin pääoman määrässä, vallanhalussa kuin kovissa otteissakin. 

Viherpesulla markkinoitu, poronhoitoalueita uhkaava ja ympäristöjärjestöjen tuomitsema energiahanke herättää tietenkin nopeasti Mikaelin kiinnostuksen, etenkin kun tyttären tuleva mies on siihen korviaan myöten sekaantunut. Yhteisön pinnan alla kytenyt, huomiotta jätetty väkivalta leimahtaa näkyväksi hääjuhlassa, kun sinne saapuvat aseistetut miehet ammuskelemaan.

Smirnoff on jälleen omimmillaan pohjoisen elämän kuvauksessa. Jälleen hänen henkilöillään on myös kyky päänsisäiseen dialogiin toistensa ja poissaolevien kanssa, olivatpa heidän sosiaaliset taitonsa muuten miten puutteelliset tahansa. Lisbeth joutuu vastakkain ennenkokemattoman haasteen kanssa, kun häntä pyydetään pitämään huolta huippuälykkäästä sukulaistytöstään, jota sijoitus tytön pahamaineiseksi tietämään perhekotiin odottaa, mikäli kukaan sukulainen ei häntä hoiviinsa ota.

Kuvaus Lisbethin ja 13-vuotiaan numeroneron Svalan sekä toisaalta Mikaelin ja Lukas-pojan suhteiden kehittymisestä tuo kirjan muuten kovaan ja ihmissuhteiltaan rikkonaiseen maailmaan lämpöä. 

Tapahtumat eivät ole irrallaan maailmantapahtumista, sillä kovan luokan rikollisuus ja rikolliset harvoin ovat pelkästään paikallisia. Samat julmuuden, alistamisen ja oikeuksien polkemisen käytännöt toimivat kansainvälisesti. Tästä muistuttavat myös alueella sijaitsevan alaikäisten vastaanottokeskuksen tapahtumat, jotka linkittyvät alueen muihin katoamistapauksiin. Nämä ovat sen tyyppisiä valtakuvioita, joille Smirnoffilla on kautta uransa ollut erityisen tarkka silmä.

    "Viha on pelastanut hänen henkensä ja se on pelastanut hengen myös monilta muilta, mitä ikinä Inge Ågren jauhaakaan siitä, että koskaan ei ole myöhäistä hankkia onnellinen lapsuus. Hänelle ei ole mitään hyötyä moisista korulauseista.
    Mutta etkö sinä koko ajan pyri juuri siihen, Inge Ågren sanoo.
   Kuinka niin?
   Auttamalla tyttöä autat itseäsi. Kantamalla vastuun hänestä teet sen, mitä muiden olisi aikoinaan pitänyt tehdä sinulle."

Smirnoffin kirjoittama jatko-osa Millenniumiin on hieno kunnianteko sarjalle ja sen kahdelle päähenkilölle ja heidän väliselleen suhteelle. Smirnoff säilyttää alkuperäissarjasta olennaisen, mutta samalla myös tekee siitä omansa ja tietyiltä osin entistä vetävämmän.

Outi Menna on kokenut Smirnoffin kääntäjä, joka on onnistunut tämän kirjan lisäksi myös kaikissa muissa Smirnoff-käännöksissään. Tämä ei ole niistä vaikein käännettävä, sillä jännäriperinteen mukaisesti kirjassa pyritään helposti ja vauhdikkaasti etenevään kerrontaan.



Blogissa arvioituja Karin Smirnoffin kirjoja:

Jana Kippo -sarja:




Muualla:





Helmet-lukuhaasteessa 2025:

3. päähenkilö nuorempi kuin minä
4. valvotaan yöllä
9. konflikti
14. palkittu kääntäjä (Outi Menna, Aarresaari-kirjallisuuspalkinto)
20. tulisi hyvä elokuva tai tv-sarja
24. laittomuuksia
30. häät
39. etsitään ratkaisua arvoitukseen








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hanna Weselius: Pronominit

Hetki taivaalla Kirjan kansi Matti Ruokonen Hanna Weselius: Pronominit. 377 s. Kansi Matti Ruokonen, kannen kuvat iStock. WSOY 2025 Kustantajan sähköinen arvostelukappale, kiitos. "Kaikkialla, missä on ihmisiä, ilmassa risteilevät katseet, mielikuvat ja niihin kietoutuneet tunteet. Matkustamo on vaalea, muovinen ja yhdentekevä tila, mutta sen ilma on tiheää ja sakeaa, koska jokainen matkustaja on ottanut kaikki mielikuvansa ja tunteensa mukaan." Ollaan nousuun lähtevässä lentokoneessa. Määränpäänä on kansainvälinen lentokenttä, muuta tietoa matkustajilla ei ole.  Matkustajat katsovat Titanic-elokuvaa omilta näytöiltään. Käy ilmi, että ruokakärryyn ei ole pakattu ruokaa nimeksikään matkalle mukaan. Vettä ja punaviiniä sentään löytyy runsaasti. Lisäksi osa matkustamon penkeistä on peitetty tiiviillä, lattiaan saakka ulottuvalla pressulla eikä stuerttikaan tiedä, mitä pressujen alla on. Mielessä käyvät arvaukset muuttuvat matkan edetessä yhä synkemmiksi. Henkilöt on nimetty heid...

Emmi Itäranta: Lumenlaulaja

Louhen synty Kirjan kansi Jussi Kaakinen. Valokuva Ellen Karhulampi Emmi Itäranta: Lumenlaulaja. Graafinen suunnittelu Jussi Kaakinen. 410 s. Teos 2025. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. "Katselin, miten Synnytär käveli vastasyntyneessä maailmassa ja kultainen kimallus aaltojen alla osui hänen silmiinsä, kutsui häntä lähemmäs. Hän kurkotti kätensä mereen ja sulki sormensa hohtavan kiven ympärille: sen pintaan oli tarttunut auringonvaloa . Synnytär muovasi kivestä käsissään saaren. Sen karuun louhikkomaahan hän pudotti pisaran maitoa rinnoiltaan, ja pisara alkoi versoa kalliosta. Maanalaisessa pimeydessä se työnsi juurensa syvälle maan sydämeen asti, ja maan päälle se kasvatti korkean varren, pylvään, joka kiertyi ympäri yhdessä auringon kanssa. Pylvään pintaa peittivät kirjavat kuviot kuin linnunmunaa tai käärmeen suomuista ihoa." Pohjolan matriarkaalinen kylä on vauras. Siellä naiset käyttävät taikavoimaansa kylän yhteiseksi hyödyksi ja turvaksi ja miehet käyvät kauppaa,...

Elli Salo: Keräilijät

Jatkoa Tuntemattomalle, tavallaan Elli Salo: Keräilijät. 260 s / 4h 53min. Kannen kuva Pipsu Isola, kannen suunnittelu Piia Aho. Otava 2025. Äänikirjan lukija Karoliina Niskanen, suoratoistopalvelu " 'Periaatteessa tämä kuitenkin on ostettu siitä huutokaupasta, jossa näitä turvapaikanhakijoiden autoja myytiin. Bändit soittivat ja turistit ostivat minulta viisisataa makkaraa. Ne ajattelivat kunnassa, että tehdään niistä automarkkinoista vuotuinen tapahtuma, mutta nopeasti se tyssähti. Kalevi kertoi, että 1900-luvulla täällä myytiin pääkalloja turisteille matkamuistoiksi. Kaikki olivat niin tottuneita siihen, että ruumiita nousi esiin milloin mistäkin. Ihmisillä on hyvä sopeutumiskyky, kaikki turtuvat.' " Arkeologi Heini saapuu Läätteen kylälle tutkimaan sodan jälkeen alueelle jääneitä venäläisten sotilaiden merkitsemättömiä joukkohautoja. Hän on jo lukenut SKS:n arkiston muistitiedon keruuseen saapuneita tähän alueeseen liittyviä vastauksia. Majoituspaikakseen hän on v...