Karin Smirnoff: Viedään äiti pohjoiseen (Alkuteos Vi for upp med mor, 2019). 332 s. Suomennos Outi Menna. Tammi 2022. Kannen suunnittelija: Lukas Möllersten. Äänikirjan lukija: Satu Paavola.
Häpeätkö sinä sitä että minä olen sinun siskosi. // Jos totta puhutaan niin kyllä. Minua nolottaa kun olet joka asiassa niin äkkiväärä. Sinusta puuttuu porstua.
Helmet-lukuhaasteeseen 2022 osallistuminen ratkaisi sen, että tartuin Karin Smirnoffin trilogian toiseen osaan suomenkielisenä, piti näet saada kirja, jonka nimessä on ilmansuunta. Ruotsinkielisessä kirjan nimessä kun ei ilmansuuntaa ihan suoranaisesti mainita. Ensimmäisen osan trilogiasta luin ruotsiksi ja suurelta osin suomeksikin, koska Smirnoffin tyylin kääntämisen haasteet kiinnostivat niin. Outi Menna selviytyy näistä haasteista erinomaisesti, niin ensimmäisessä kuin toisessakin osassa, jonka käännöstä kuuntelin nyt äänikirjana. Katsotaan sitten, minkä kieliseen lukemiseen kolmas osa taipuu.
Heti kirjan aloitettuani huomasin jo kovasti kaivanneeni Jana Kippoa ja hänen rosoista ja äkkiväärää persoonaansa. Toisessa osassa muori kuolee ja sisarukset ryhtyvät toteuttamaan hänen viimeistä tahtoaan tulla haudatuksi kotiseudulleen Kukkojärvelle pohjoisessa. Tarkoituksena on palata Kukkojärveltä heti hautajaisten jälkeisenä iltana kotiin, mutta niin yksinkertaisesti asiat eivät järjestykään. Itse asiassa Kukkojärvi mullistaa Brorin elämän perinpohjaisesti, eikä Jana aio lähteä paikkakunnalta ilman veljeään.
Kukkojärven kyläyhteisöä hallitsee uskonnollinen, sisäänlämpiävä liike, josta kaksosten äiti on aikoinaan lähtenyt. Äiti on viime järjestelyissään yrittänyt suojata lapsiaan yhteisöltä järjestämällä heille yhteyshenkilöksi uskonlahkosta eronneen Jussin, mutta ennen kuin Jussi huomaakaan, Bror on jo suljettu yhteisön lohduttavaan syliin ja hänellä itsellään on suhteen tapainen Janan kanssa.
Sisarukset ovat siis entisellään. Kaiken aikaa tapahtuu.
Kun sanat alkoivat sinkoilla kielen kompostiläjään lakkasimme puhumasta. Veli imeskeli oluttaan kuin tuttia. Hetken päästä humala hukuttaisi alleen aivojen perimmäiset alueet missä järki kellui vailla kiintopisteitä niin kuin lammikot kuivatetun järven pohjalla. Autoin häntä juopumisessa. Toivoin hänen mokaavan niin pahasti että yhteisö potkisi hänet pihalle. // Hän oli oikeassa. En ollut pelkästään mustasukkainen. Halusin hitsata itseni kiinni siamilaisveljeni lihaan.
Sisarusten suhde joutuu koville ja Jana pelkää menettävänsä veljensä, joka on kaksoissisarelle niin läheinen, että he jopa kuulevat toistensa ajatukset. Uskonyhteisössä Jana on kuin elefantti posliinikaupassa, niin kuin arvattavissa on. Näistä asetelmista kirjan elo lähtee polveilemaan yhä solmuisempiin tilanteisiin.
Smirnoffin tapa kirjoittaa ihastuttaa edelleen, vaikkei yllätystekijä enää toisessa kirjassa vaikutakaan kuin ensimmäisessä. Teksti tuntuu myös hiukan ensimmäistä osaa vähemmän merkityksistä tiheältä ja soljuu vapaammin tapahtumien virrassa.
Pohjoinen todellisuus vahvoine varjoineen piirtyy kirjassa esiin tavalla, joka kestää vertailun minkä tahansa pohjoisen kuvauksen kanssa. Henkilöt ovat karikatyyrimaisia, mutta tässä liioitellussa kuvauksessaan ehkä jopa todellista todellisempia. Ainakin heidät voi vaivatta kuvitella edessään kirjaa lukiessaan tai kuunnellessaan.
Jo ensimmäisestä osasta tutut muistojen välähdykset ja menneisyyden traumojen väliintulot nykyhetken tilanteissa, usein uudenlaisen ymmärryksen valossa, ovat edelleen mukana. Jana taistelee uskonyhteisöä vastaan saadakseen veljensä takaisin, mutta hän käy myös omaa sisäistä taisteluaan pystyäkseen vastaamaan Jussin, hänelle uudenlaisen persoonan, asettamaan tunnehaasteeseen.
Haluamatta enempää spoilata juonenkäänteitä, kirjan loppu on mielestäni sisarusten suhdetta syvästi kuvastava, ja sellainen, että lukija on kiitollinen tietäessään, että kolmaskin osa on olemassa. Kolmatta osaa tarvitsee odottaa enää syyskuuhun saakka, jos haluaa lukea sen suomeksi.
Pidin Satu Paavolan tavasta lukea, hän sai henkilöt ja tilanteet elämään.
Postaukseni sarjan ensimmäisestä osasta Jag for till bror / Lähdin veljen luo
ja viimeisestä Sitten menin kotiin
Yhdellä lauseella: Jana Sanaa vastaan
Muualla:
Helmet-lukuhaasteessa 2022 kirja sijoittuu minulla kohtaan
25. Kirjan nimessä on ilmansuunta
Muitakin sopivia kohtia löytyy:
2. Kirjassa jää tai lumi on tärkeässä roolissa
5. Kirjassa sairastutaan vakavasti
18. Kirjan on kirjoittanut toimittaja
20. Kirjan hahmoilla on yliluonnollisia kykyjä
22. Kirja sisältää tekstiviestejä, sähköposteja tai some-päivityksiä
32. Kirjassa rikotaan yhteisön normeja
36. Kirjassa seurataan usean sukupolven elämää
42. Kirjassa asutaan kommuunissa tai kimppakämpässä
43. Kirja sopii ainakin kolmeen haastekohtaan
46. Kirjan kannen pääväri on punainen tai kirjan nimessä on sana punainen
49. Kirja on julkaistu vuonna 2022 (käännös)
Kommentit
Lähetä kommentti