Siirry pääsisältöön

Marina Lewycka: Traktorien lyhyt historia ukrainaksi

Marina Lewycka: Traktorien lyhyt historia ukrainaksi. (Alkuteos: A Short History of Tractors in Ukrainian) 367 s. Suomennos Vesa Suominen. 2. p. 2007. Kustannusyhtiö Sammakko.


Marina Lewycka: Traktorien lyhyt historia ukrainaksi punaisella pöytäliinalla. Kirjan päällä punainen, keltainen ja vihreä lyijykynä.

Kaksi vuotta äitini kuoleman jälkeen isäni rakastui hohdokkaaseen eronneeseen ukrainalaisnaiseen. Isäni oli kahdeksankymmentäneljävuotias ja nainen kolmenkymmenenkuuden. Nainen räjähti elämäämme kuin pörheä, vaaleanpunainen kranaatti, joka sai samean veden kuohumaan ja toi pintaan unhoon työnnettyjen muistojen lietettä ja losautti potkun perheen haamujen pyllyyn.

Kaikki eurooppalaiset haluavat tällä hetkellä ymmärtää enemmän Ukrainaa, sen kansaa ja historiaa. Marina Lewyckan romaani on paitsi hauska ja mainio lukuromaani, myös johdantoa Ukrainan historiaan 1990-luvulta joidenkin sukupolvien päähän menneisyyteen kahden suvun historiassa. Kirjan näkökulmana ovat ukrainalaistaustaisen, maailmansotien jälkeen Englantiin muuttaneen perheen kokemukset.

Valentina haaveilee lännen ehtymättömistä rikkauksista ja on päättänyt saada itselleen sivistyneen ihmisen auton, Rolls Roycen tai Mercedeksen, ruskean hellan (kaikki kolhoosin hellat olivat valkoisia), ja paljon vaatteita ja kaunistautumistarvikkeita. Tuon kaiken hänelle hankkii rikas, uusi aviomies lännessä, eikä sille ole esteenä edes hänellä jo Ukrainassa oleva aviomies. Valentinan nerokkaan pojan tulee lisäksi saada "oxford-cambridge-koulutus".

Uuden aviomiehen aikuiset lapset ovat ihmeissään saadessaan vihdoin häiden jälkeen tavata uhkeapovisen, mutta torimyyjän käytöstavat omaavan morsion.  Tuore aviovaimo puolestaan on sangen pettynyt havaitessaan miehensä olevan "paljon pihi" rahan suhteen. Eikä nuorikko säästele sanojaan tässä asiassa. Tarmokkaasti hän silti jatkaa vaatimustensa esittämistä.

Uusi, mutta iäkäs aviomies on insinööri ja Schopenhauerin ja Nietzschen filosofian ihailija, ja kirjoittaa parhaillaan tutkimusta traktorien historiasta. 

Näistä asetelmista käynnistyvät tapahtumat, joista ei puutu komiikkaa, tragiikkaa, kovaäänisiä keskusteluja, juonia ja vastajuonia, kirjeitä maahanmuuttoviranomaisille, poliisin kotikäyntejä tai juristin ja yksityisetsivän palveluja. Tapahtumat tuulettavat ja pöllyttävät perusteellisesti perheenjäsenten ajatuksia ja tunteita.

Vakavampana virtauksena tarinassa kulkee Valentinan uuden aviomiehen perheen historia, joka alkaa valjeta vasta kuohuttavien tapahtumien myötä kirjan kertojalle, perheen nuoremmalle, Englannissa syntyneelle tyttärelle. Perheen kaksi tytärtä ovat aina olleet erilaisia kuin yö ja päivä, varsinkin arvomaailmaltaan. Isosisko on kylmä oman edun tavoittelija ja pikkusisko ihmisrakas idealisti. Isänsä avioituessa uudelleen tyttäret eivät ole tavanneet toisiaan äitinsä hautajaisten jälkeen. Yhteinen vihollinen kuitenkin vaatii heitä yhdistämään voimansa.

Sisareni on minua kymmenen vuotta vanhempi, ja hänellä oli toinen jalka aikuisten maailmassa. Hän tiesi asioita, joita minä en tiennyt -- Hän tiesi niin kauheita aikuisten salaisuuksia, että pelkkä niiden tietäminen oli jättänyt arven hänen sydämeensä. -- Minusta on korkea aika saada selville koko tarina ja kertoa se omalla tavallani.

Nautin Lewyckan ryöppyävästä huumorista, joka perustuu sekä lähes slapstick-tyyppiseen tilanteiden kehittelyyn, että kielelliseen iloitteluun, jonka kärki on ukrainalaisten tavassa puhua vierasta kieltä. Sisarusten väliset keskustelut taas hekumoivat ironian ja sarkasmin kirjossa samoin kuin näennäisesti sivistyneen keskustelun repsahtamisessa tuon tuostakin uuden äitipuolen raivoisaan nimittelyyn.

Merkittävän lukukokemuksesta kuitenkin tekee Lewyckan kyky yhdistää komiikkaa ja tragediaa, 90-luvun nykyhetkeä ja historiaa. Kirjan todellisuuden ulkopuolelle jäävät Ukrainan nykyisyyden tapahtumat resonoivat vahvasti maan menneisyyden kärsimyksiin lukijan tietoisuudessa.

Insinöörin niukkasanainen kuvaus traktoreista edistyksen tai joukkotuhon välineinä tuo sekin oman lisänsä sekä teoksen huumoriin että kirjoittajansa ja hänen synnyinmaansa historiaan.

Vesa Suomisen käännös pysyy enemmän kuin hyvin vauhdissa mukana.

Onko kirjaan sattunut otos ihmiskunnasta kehittynyt sitten viime sotien? Löytyykö sovinto ja millä hinnalla?


Lyhyesti: Traktorit ovat vaarallisia hirmuhallitsijoiden käsissä

Muualla:

Kirjavinkit 25.1.2009

Kohtisuora 20.2.2016


Helmet-lukuhaasteessa 2022 kirjan voi sijoittaa esimerkiksi näihin kohtiin:

1. Kirjassa yhdistetään faktaa ja fiktiota

6. Kirjan on kirjoittanut sinulle uusi kirjailija

11. Kirjassa tapahtumia ei kerrota aikajärjestyksessä

16. Kirjan luvuilla on nimet

27. Kirjaa on suositellut toinen lukuhaasteeseen osallistuva

30. Kirjassa muutetaan uuteen maahan

32. Kirjassa rikotaan yhteisön normeja

35. Kirjassa on oikeudenkäynti

36. Kirjassa seurataan usean sukupolven elämää

37. Kirjan kansi tai nimi saa sinut hyvälle mielelle

38. Kirjassa toteutetaan unelma tai haave

43. Kirja sopii ainakin kolmeen haastekohtaan

45. Kirja on palkittu esikoisteos (Bollinger Everyman Wodehouse + Saga -palkinnot)




 


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Top10 kirjat (2024)

Vuoden 2024 Top10 Van Gogh: Piles of French novels, 1887 Laadin vuonna 2024 tekemieni postausten perusteella kotimaisen ja käännöskirjallisuuden Top10-listaukset. Listojen tarkoituksena on enemmänkin katsoa, mikä minua on kuluneena lukuvuonna puhutellut kuin rankata kirjoja paremmuuden mukaan. Kaikkihan tiedämme miten suhteellista paremmuus on.  Mitä listani sitten kertovat lukuvuodestani? Löysin Claire Keeganin ja Han Kangin sekä yhteiskunnallisilta näkemyksiltään että henkilökuvaukseltaan hyvin tärkeiltä tuntuvat kirjat. Molemmilta luin kaiken, mitä on käännetty. Keeganilta myös yhden alkukielisen kirjan, Early in the Day  . Valitsin kummaltakin kirjailijalta yhden kirjan listalle. Muita erityisen puhuttelevia, minulle uusia ulkomaisia kirjailijoita olivat Jon Fosse, Ane Riel, A.S. Byatt ja Hérve Le Tellier. Sen lisäksi listallani on vanhoja suosikkejani, joilta en suinkaan ole vielä lukenut koko tuotantoa.  Kirjojen nimistä on linkit niitä koskeviin blogijuttuihin. Ulk...

Tiina Harvia: Pappa ei muista

Papassa on muisteltavaa Tiina Harvia: Pappa ei muista. 174 s. Kansi: Iiris Kallunki. Momentum Kirjat, 2024. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. Kuva Ellen Karhulampi. Kirjan kansi Iiris Kallunki. "Papan lähellä muiden oli hyvä olla, mutta pappa tarvitsi myös paljon omaa rauhaa. Joka päivä hän vaelteli yksin omissa ajatuksissaan kotitilansa metsässä. Kahdeksankymmentäluvulla se ei ollut vielä trendikästä eikä sille ollut käsitettä. Pikemminkin pappa oli vähän outo." Ikääntyessä muisti ja sen oikut alkavat olla yhä enemmän moninaisen kiinnostuksen kohteena itse kullekin. Siinä yksi syy, miksi Tiina Harvian esikoisromaani kiinnosti minua. Pappa ei muista on kuvaus läheisen nopeasti etenevästä muistisairaudesta. Vakavasta aiheesta huolimatta kirjassa on paljon huumoria, sitäkin kun tapaa olla niissä tilanteissa, joihin muistin katoaminen saattaa ihmisen itsensä ja hänen lähipiirinsä. Vaatii kuitenkin rakastavaa ja kunnioittavaa suhtautumista pystyä kertomaan niistä tapahtumist...

Anni Kytömäki: Mirabilis

Luonnon kerrostumat meissä Kuva Ellen Karhulampi. Kirjan kansi Jenni Noponen. Anni Kytömäki: Mirabilis. Kannen suunnittelu Jenni Noponen. 688 s. Gummerus, 2024. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. "Leonhard luetteloi lajeja ja järjestää kortistoa. Instituutin suojissa maailma on kunnossa, luonto nimilaputettu. Hän pitää siitä. Ulkona vallitsee kaaos, sekava verkko, jossa eliöt syövät ja lahottavat toisiaan, loisivat, suosivat, auttavat, tappavat muita ja omiaan. Luontoa ovat kaikki yhteiselon muodot, raakuus, rakkaus ja raadonsyönti. Hyllyillä ja laatikoissa otukset tyyntyvät lajinimiksi ja saavat tiiviin kuvauksen elinpaikastaan, ravinnostaan ja lisääntymistavoistaan. Kaiken takaa voi koettaa aavistaa elämän tarkoituksen, ja yleensä se on huomattavasti selkeämpi kuin ihmisellä, joka heiluu utuisten unelmien, täpärien onnistumisten ja hirveiden erehdysten välillä." Suomalaisten "löytöretket" ja Amurin siirtokunta Venäjän omistamilla alueilla Koillis-Aasiassa ovat ...