Siirry pääsisältöön

Mitja Mikael Malin: Kivet kannot tähdet kuuta

Maailmankuvien moneus




Kirjan kansi Mitja Mikael Malin. Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi




Mitja Mikael Malin: Kivet kannot tähdet kuuta. 159 s. Arktinen Banaani 2021.

Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos.



Mitja Mikael Malinin (1994 -) esikoisalbumi sisältää kuusi sarjakuvatarinaa, joiden innoittajana on suomalaisen muinaisuskon ja kristinuskon sekoittuminen kristinuskon vallattua Suomen. Vaikka vanhaa uskoa kitkettiin väkivalloin suomalaisista se oli vielä pitkään voimissaan ja sekoittui kansan mielessä uuteen rikkaalla tavalla.

Kirjan nimi on sitaatti Mikael Agricolan Epäjumalien luettelosta vuodelta 1551: 

"Palveltiin myös paljon muuta,
kivet, kannot, tähdet, ja kuuta."

Tarinoissa kerrotaan metsänpeitosta, ensimmäisestä karhuäiti Hongattaresta, karhunpeijaisista, kekristä ja kekrittäristä ja kalmanmessusta historiallisessa maatalousympäristössä. Viimeisessä tarinassa siirrytään nykyaikaan ja saunatonttu muuttuu heippalappuhaltijaksi.

Tarinoiden yhteydessä saadaan myös tietoa uskomuksista ja niihin liittyvistä käytännöistä, niin että kirjan lukeakseen ei tarvitse ennalta tuntea vanhoja perinteitä.

Malinin mustavalkoinen piirrostyyli on herkkä, selkeä ja tarkasti historiallista ympäristöä kuvaava. Tarinat ovat niin lyhyitä, että ne enemmänkin esittelevät kuvaamiaan uskomuksia kuin varsinaisesti tarinoivat, mutta albumia voisi suositella hyväksi johdannoksi vanhaan suomalaiseen uskomusmaailmaan. 

Toisena tasona uskomusmaailman lisäksi kulkee mukana feministinen näkökulma, ja tekijä mainitseekin esittelyssään sydäntään olevan lähellä ihmisoikeusaktivismi ja intersektionaalinen feminismi. 

Historiankirjoituksen välittämä mielikuva "Agraariyhteiskunnassa homoilla oli kurjaa eikä heitä silloin edes ollut!" saisi jo väistyä sen tunnustamisen tieltä, että "Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta on kuitenkin aina ollut. Siksi kansantarinoissa moninaisuus voi ja saa olla myös tavallista." Tarinaperinnehän jatkuu nyt vuorostaan meissä. Patriarkaalisen maailmankuvan läpäisemä menneisyyden kuvaus joutaa väistyä. Naiset saavat äänen ja "vitun väki" voimansa. Eivätkä sukupuolet ole yksiselitteisiä.

Samantyyppistä feminismin läpäisemää tulkintaa menneestä tarinaperinteestä edustaa Emmi Itärannan Lumenlaulaja, vaikkakaan muussa suhteessa näitä kahta eri lajeihin kuuluvaa teosta ei voi asettaa rinnakkain.

Kirjan kuvaaman historiallisen murroskohdan valitseminen tarinoiden lähtöpisteeksi ei sekään ole sattumaa: valittuna ajankohtana ei ollut vain yhtä maailmankuvaa, vaikka kirkko niin halusikin, vaan monta. Moninaisuus pyrittiin tukahduttamaan, siinä kuitenkaan koskaan täysin onnistumatta, sillä tarinoita on säilynyt ja ne elävät vielä meidänkin aikanamme. 

Kirjanen on kaunis kokonaisuus kansistaan ja sisäkansistaan alkaen aina taittoon ja visuaaliseen tarinankuljetukseen asti.








Muualla:





Helmet-lukuhaasteessa 2026:

2. kirjan nimessä on sana tähti tai sen taivutusmuoto

22. kirjan kannen pääväri on sininen

34. mennään piiloon

41. kirjan kansi ja nimi on mielestäni kaunis

45. kiusaamista






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Emmi Itäranta: Lumenlaulaja

Louhen synty Kirjan kansi Jussi Kaakinen. Valokuva Ellen Karhulampi Emmi Itäranta: Lumenlaulaja. Graafinen suunnittelu Jussi Kaakinen. 410 s. Teos 2025. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. "Katselin, miten Synnytär käveli vastasyntyneessä maailmassa ja kultainen kimallus aaltojen alla osui hänen silmiinsä, kutsui häntä lähemmäs. Hän kurkotti kätensä mereen ja sulki sormensa hohtavan kiven ympärille: sen pintaan oli tarttunut auringonvaloa . Synnytär muovasi kivestä käsissään saaren. Sen karuun louhikkomaahan hän pudotti pisaran maitoa rinnoiltaan, ja pisara alkoi versoa kalliosta. Maanalaisessa pimeydessä se työnsi juurensa syvälle maan sydämeen asti, ja maan päälle se kasvatti korkean varren, pylvään, joka kiertyi ympäri yhdessä auringon kanssa. Pylvään pintaa peittivät kirjavat kuviot kuin linnunmunaa tai käärmeen suomuista ihoa." Pohjolan matriarkaalinen kylä on vauras. Siellä naiset käyttävät taikavoimaansa kylän yhteiseksi hyödyksi ja turvaksi ja miehet käyvät kauppaa,...

Hanna Weselius: Pronominit

Hetki taivaalla Kirjan kansi Matti Ruokonen Hanna Weselius: Pronominit. 377 s. Kansi Matti Ruokonen, kannen kuvat iStock. WSOY 2025 Kustantajan sähköinen arvostelukappale, kiitos. "Kaikkialla, missä on ihmisiä, ilmassa risteilevät katseet, mielikuvat ja niihin kietoutuneet tunteet. Matkustamo on vaalea, muovinen ja yhdentekevä tila, mutta sen ilma on tiheää ja sakeaa, koska jokainen matkustaja on ottanut kaikki mielikuvansa ja tunteensa mukaan." Ollaan nousuun lähtevässä lentokoneessa. Määränpäänä on kansainvälinen lentokenttä, muuta tietoa matkustajilla ei ole.  Matkustajat katsovat Titanic-elokuvaa omilta näytöiltään. Käy ilmi, että ruokakärryyn ei ole pakattu ruokaa nimeksikään matkalle mukaan. Vettä ja punaviiniä sentään löytyy runsaasti. Lisäksi osa matkustamon penkeistä on peitetty tiiviillä, lattiaan saakka ulottuvalla pressulla eikä stuerttikaan tiedä, mitä pressujen alla on. Mielessä käyvät arvaukset muuttuvat matkan edetessä yhä synkemmiksi. Henkilöt on nimetty heid...

Marisha Rasi-Koskinen: Kesuura

Kaiken mitta Marisha Rasi-Koskinen: Kesuura. Kansi Jussi Karjalainen. 441 s. Teos 2025. Kustantajan ennakkokappale, kiitos. Kirjan kansi Jussi Karjalainen. Valokuva Ellen Karhulampi "Ihmiset eivät kestä ajatusta kuolemastaan, Lii sanoi samalla kun pyöritteli lusikkaa kupissaan, oli kyse sitten oman minuuden tai koko lajin katoamisesta. He eivät uskalla vain lakata olemasta vaan haluavat jatkua missä tahansa. Biologisissa jälkeläisissä. Tieteessä tai taiteessa. Geeneissä tai vesileimassa. Kollektiivisessa tai virtuaalisessa alitajunnassa. Ihmiskunnan yhteisessä muistissa. Ihminen ei hyväksy sitä, hän jatkoi, että inhimillinen äly olisi vain välivaihe, niin kuin se väistämättä on, tai että elämä jatkuisi hallitsemattomalla tavalla, suuntaan jonka voisi nimetä dystopiaksi tai utopiaksi vain, jos sitä tarkastelee nykyihmisen mittapuulla." Marisha Rasi-Koskisen romaanissa Kesuura ollaan kiperässä tilanteessa ja kiperässä paikassakin tulevaisuudessa. Ihminen ja ihmisenkaltainen r...