Maailmankuvien moneus
Mitja Mikael Malin: Kivet kannot tähdet kuuta. 159 s. Arktinen Banaani 2021.
Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos.
Mitja Mikael Malinin (1994 -) esikoisalbumi sisältää kuusi sarjakuvatarinaa, joiden innoittajana on suomalaisen muinaisuskon ja kristinuskon sekoittuminen kristinuskon vallattua Suomen. Vaikka vanhaa uskoa kitkettiin väkivalloin suomalaisista se oli vielä pitkään voimissaan ja sekoittui kansan mielessä uuteen rikkaalla tavalla.
Kirjan nimi on sitaatti Mikael Agricolan Epäjumalien luettelosta vuodelta 1551:
"Palveltiin myös paljon muuta,
kivet, kannot, tähdet, ja kuuta."
Tarinoissa kerrotaan metsänpeitosta, ensimmäisestä karhuäiti Hongattaresta, karhunpeijaisista, kekristä ja kekrittäristä ja kalmanmessusta historiallisessa maatalousympäristössä. Viimeisessä tarinassa siirrytään nykyaikaan ja saunatonttu muuttuu heippalappuhaltijaksi.
Tarinoiden yhteydessä saadaan myös tietoa uskomuksista ja niihin liittyvistä käytännöistä, niin että kirjan lukeakseen ei tarvitse ennalta tuntea vanhoja perinteitä.
Malinin mustavalkoinen piirrostyyli on herkkä, selkeä ja tarkasti historiallista ympäristöä kuvaava. Tarinat ovat niin lyhyitä, että ne enemmänkin esittelevät kuvaamiaan uskomuksia kuin varsinaisesti tarinoivat, mutta albumia voisi suositella hyväksi johdannoksi vanhaan suomalaiseen uskomusmaailmaan.
Toisena tasona uskomusmaailman lisäksi kulkee mukana feministinen näkökulma, ja tekijä mainitseekin esittelyssään sydäntään olevan lähellä ihmisoikeusaktivismi ja intersektionaalinen feminismi.
Historiankirjoituksen välittämä mielikuva "Agraariyhteiskunnassa homoilla oli kurjaa eikä heitä silloin edes ollut!" saisi jo väistyä sen tunnustamisen tieltä, että "Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta on kuitenkin aina ollut. Siksi kansantarinoissa moninaisuus voi ja saa olla myös tavallista." Tarinaperinnehän jatkuu nyt vuorostaan meissä. Patriarkaalisen maailmankuvan läpäisemä menneisyyden kuvaus joutaa väistyä. Naiset saavat äänen ja "vitun väki" voimansa. Eivätkä sukupuolet ole yksiselitteisiä.
Samantyyppistä feminismin läpäisemää tulkintaa menneestä tarinaperinteestä edustaa Emmi Itärannan Lumenlaulaja, vaikkakaan muussa suhteessa näitä kahta eri lajeihin kuuluvaa teosta ei voi asettaa rinnakkain.
Kirjan kuvaaman historiallisen murroskohdan valitseminen tarinoiden lähtöpisteeksi ei sekään ole sattumaa: valittuna ajankohtana ei ollut vain yhtä maailmankuvaa, vaikka kirkko niin halusikin, vaan monta. Moninaisuus pyrittiin tukahduttamaan, siinä kuitenkaan koskaan täysin onnistumatta, sillä tarinoita on säilynyt ja ne elävät vielä meidänkin aikanamme.
Kirjanen on kaunis kokonaisuus kansistaan ja sisäkansistaan alkaen aina taittoon ja visuaaliseen tarinankuljetukseen asti.
Muualla:
Titta Lindström: Mitja Mikael Malin: Kivet kannot tähdet kuuta. Kirjavinkit 10.2.2022
Kirja-arvostelu: Kivet kannot tähdet ja kuuta yhdistää sateenkaarevia hahmoja kotimaiseen kansanuskoon. Kehrääjä 21.12.2021
Helmet-lukuhaasteessa 2026:
2. kirjan nimessä on sana tähti tai sen taivutusmuoto
22. kirjan kannen pääväri on sininen
34. mennään piiloon
41. kirjan kansi ja nimi on mielestäni kaunis
45. kiusaamista
Kommentit
Lähetä kommentti