Linnunmietteitä
 |
| Kirjan kannen suunnittelu Nayeli Jimenez ja Tom Brown. Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi |
Candace Savage: Bird Brains - The Intelligence of Crows, Ravens, Magpies, and Jays. Revised edition with a new introduction. Kuvitettu, yksittäisten valokuvien oikeudet kerrottu kirjassa. Front cover photograph by Art Wolfe. Cover design by Nayeli Jimenez and Tom Brown. 136 s. Greystone Books 2018.
Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos.
"If men had wings and bore black feathers, few of them would be clever enough to be crows." (-Rev. Henry Ward Beecher, mid-1800s)
Kaikki varmaan muistavat vanhan sanonnan linnunaivoisuudesta tyhmyyden vertauskuvana. Se on peräisin ajalta, jolloin ihminen ei ollut riittävän älykäs tutkiakseen lintujen älykkyyttä. Hiukan kärjistetysti ilmaistuna. Lintujen älyä tarkastelevan kirjan lukeminen onkin seikkailua.
Luonnontieteilijä Candace Savage kokoaa kirjassaan yleiskuvan siitä, mitä lintujen älykkyydestä tiedetään. Hän lisää keitokseen hämmästyttävän hienoja lintuvalokuvia eri kuvaajilta ja taideteoksista ja lisäksi vielä kirjallisuussitaatteja niin tutkijoilta kuin kaunokirjailijoiltakin. Kirja on alun perin ilmestynyt jo vuonna 1995; uudistetun laitoksen ilmestyminen kaksikymmentä vuotta myöhemmin kertonee kirjan suosiosta.
Aikaisemmat väärinkäsitykset lintujen älynlahjoista ovat sikäli ymmärrettäviä, että linnut ovat ihmisen näkökulmasta monin tavoin erikoisia, outojakin. Ne pystyvät käyttämään aivopuoliskojaan toisistaan erillään niin, että kun toinen puolisko nukkuu, toinen valvoo toinen silmä auki. Ne voivat tehdä näin lentäessäänkin. Ne voivat äännellä niin, että kaksi äännettä tulee ulos niiden kurkusta samanaikaisesti, ja jopa laulaa kahta erillistä laulua yhtä aikaa. Niiden näkökyky on hämmästyttävä, sillä ne pystyvät näkemään ultravioletin sävyjä. Niillä on sisäinen GPS-järjestelmä ja ne pystyvät aistimaan maan magneettikenttien säteilyn. Kaikkia näitä kykyjä säätelevät tietenkin linnun aivot.
Lintujen ja nisäkkäiden (ihmisten) aivot eroavat perustaltaan sikäli, että nisäkkään aivoissa se, mitä kutsutaan älykkyydeksi tai korkeammiksi aivotoiminnoiksi sijoittuu pääasiassa otsalohkoon, kun taas linnuilla otsalohkoa ei ole. Ei otsalohkoa, ei älyä, ajateltiin luonnontieteilijäpiireissä pitkään. Oletettiin, että lintujen rationaalinen käytös oli vaistomaista, mutta niillä ei juurikaan ollut ajattelukykyä. Se osoittautui vääräksi oletukseksi.
Lentävän olennon, jollaisiksi linnut ovat kehittyneet, aivot ovatkin muokkautuneet aivan erilaisiksi kuin nisäkkäiden. Linnuille on kehittynyt isoaivojen osa, jota kutsutaan nimellä nidopallium caudolaterale. Se säätelee niiden korkeampia aivotoimintoja ja sen suhteellinen koko on suoraan verrannollinen linnun älykkyyteen.
Lähimenneisyydessä uusia lintulajeja on löydetty lähes jatkuvasti. Niitä on kirjan julkaisuajankohtana n. 18.000. Niistä älykkäimpiä ovat varislinnut ja jotkut papukaijat. Ihan tavalliset kotikulmilla elävät varislinnut ovat osoittautuneet niin älykkäiksi, että ne voivat haastaa ja ylittääkin päättelykyvyssään simpanssit ja orangit, joita on pidetty älykkäimpinä eläiminä ihmisen rinnalla. Varislintuja on kaikkiaan 120 eri lajia, mutta vain nelisenkymmentä niistä vastaa käsitystämme varislinnusta, monet ovat pieniä laululintuja.
Varislinnuille on tunnusomaista sopeutumiskyky erilaisiin ympäristöihin ja joustavuus, ihan kuten ihmisellekin lajina. Varislinnut myös käyttävät työkaluja. Pohjoisessa kansantarustossa ja mytologioissa korppi tai varis on maailman luoja ja ilveilijä. Monet tavallisten ihmisten havainnot varislinnuista kertovat, että näillä linnuilla on huumorintajua ja ne tekevät mielellään kepposia. Monet ihmiset kuitenkin karttavat ja yllättävän monet vihaavatkin erityisesti variksia ja korppeja. Ne liitetään kuolemaan ja ahneuteen.
Savage käy läpi lintujen elämänvaiheita ja -tilanteita alkaen kumppanin etsinnästä pesimiseen, ravinnon hakuun, varastointiin ja erilaisten elossa pysymiseen liittyvien päätösten tekoon ja nuorten lintujen elämän opiskeluun. Saamme huomata, että osa poikasista jää vanhempiensa uuteen pesään auttajiksi nuorina lintuina, osa muuttaa heti omilleen. Nuoria oppisopimuksella vanhemmiltaan lastenhoitoa opettelevia lintuja saattaa olla yhtä pesää kohti yli puolikin tusinaa. Ne kantavat pienille poikasille emojen apuna ruokaa, jonka emot joko hyväksyvät tai hylkäävät; näin nuoret linnut oppivat oikean ravitsemuksen oikeassa poikasten kasvuvaiheessa. Ennen ruokintavaihetta ne ovat jo osallistuneet samalla periaatteella uuden pesän rakentamiseen. Tutkimusten mukaan vanhempien luona opissa vietetty lisävuosi tai lisävuodet tekevät nuorista linnuista onnistuneempia vanhempia kuin niistä sisaruksista, jotka lähtevät heti koettelemaan omien siipiensä kantavuutta.
"Very smart animals tend to be very sociable. One thinks of humans, dophins, whales, parrots - and corvids."
Varikset tuntevat ja muistavat toisensa. Ne käyvät tervehtimässä vanhempiaan ja sisaruksiaan itsenäistymisensä jälkeen ja usein elävätkin sukulaisparvissa. Ne myös vaikuttavat surevan kuolleitaan. Ne pystyvät tunnistamaan ihmisiä ja muistamaan vuosikausia, kuka on ollut niille ystävällinen, kuka ei. Ne ovat siis hyvin sosiaalisia. Teini-ikäiset linnut viettävät aikaa omissa parvissaan, joissa ne haastavat toisiaan lentotaidossa ja muissa tempuissa.
Varislinnuilla on usein ainutlaatuinen oma kutsuhuuto ja hädässä ne voivat kutsua toisiaan toisen kutsuhuudolla. Amerikanvariksia tutkittaessa on selvinnyt, että samassa parvessa elävillä variksilla on kaikilla ääntelyssään samoja äänielementtejä ja mikäli joidenkin parven jäsenten välinen suhde muuttuu läheisemmäksi, ne muuntavat omaa ääntelyään vastaamaan enemmän kumppaninsa ääntelyä.
"To date, our attempts to intercept and interpret corvid communication have been ham-hanted. It's as if aliens were to land among us and record our conversations as we eat breakfast, quarrel over the morning paper and head off to work. Later, in the antiseptic comfort of their sonographic labs, they chart the rise and fall of our voices and note correlations between our actions and our inflections. But they miss the meaning, the emotion, the awareness, the will to be understood - the very essence of human communication. Perhaps we are doing an equivalent disservice to crows and their relatives."
Paitsi sosiaalisissa asioissa, varisten muisti on hämmästyttävän hyvä myös ravinnon varastoinnissa. Tutkimuksissa on selvinnyt, että ne painavat mieleensä kartan ravinnon kätköpaikoistaan jonkin lähellä olevan maastonkohdan mukaan ja pystyvät muistamaan valtaosan kätköistään yli talven. Toisin kuin esimerkiksi orava, jonka kätköillä varikset usein käyvätkin.
Tällä hetkellä eläinten älykkyyttä ja kommunikaatiota tutkitaan paljon, joten tulevaisuudessa voidaan varmaan odottaa vielä monien virheellisten käsitysten muuttuvan, jos ja kun tähän aiheeseen päästään syvemmälle. Sitä odotellessa tämä kirja tarjoaa hyvän ja helposti omaksuttavan tietoiskun aiheesta - kuvin, joita jää mielellään vielä selailemaan kirjan jo luettuaankin. Pienine marginaalin sitaatteineen ja vangitsevan hienoine kuvineen kirja onkin hieno kahvipöytä- tai lahjakirja luonnosta kiinnostuneille. Kirjaan sisältyy hyvä bibliografia siinä käytetyistä lähteistä.
Candace Savage on kanadalainen journalisti ja palkittu tietokirjailija, joka on kirjoittanut useita luontoaiheisia kirjoja.
Muualla:
Book Review: Bird Brains. For the Birds Radio Program -blogi 20.12.1995
Helmet-lukuhaaste 2026:
8. ei rakastuta
15. kannessa ja nimessä on lintu
36. kirja, josta haluaisin keskustella muiden kanssa lukemisen jälkeen
39. kirjailija, jonka tuotantoa en ole lukenut aikaisemmin
41. kirjan kansi on mielestäni kaunis
Kommentit
Lähetä kommentti