Siirry pääsisältöön

Becky Chambers: A Psalm for the wild-built. A Monk and Robot Book

Mitä ihminen tarvitsee



Kuva: Ellen Karhulampi


Becky Chambers: A Psalm for the Wild-Built. A Monk and Robot Book. Jacket art by Feifei Ruan, jacket design by Christine Foltzer. 160 s. Tordotcom A Tom Doherty Associates Book 2021. 

"All we have ever known is a life of human design, from our bodies to our work to the buildings we are housed in. We thank you for not keeping us here against our will, and we mean no disrespect to your offer, but it is our wish to leave your cities entirely, so that we may observe that which has no design - the untouched wilderness."

Becky Chambersin kirjasarjan Munkki ja robotti maailmanlopun jälkeen pelastuneeseen siirtokuntaan sijoittuva maailma on niin lempeän hyvänoloinen, että siihen voi kietoutua kuin villapeittoon kylmässä maailmassa. 

Jo kirjan ensi sivuilta lähtien minulle tuli tunne, että tästä saattaa tulla uusi lohtukirjani ja iloitsin siitä, että kirjalle on vielä jatkoa. Mukana on sellaisia minulle rakkaita elementtejä kuin tee, luonto, matkustaminen, yrttien viljely, yksinkertainen elämä ja robotit / tekoäly. Ja elämän tarkoitus.

Dex Sibling, nuori teemunkkijärjestön jäsen, lähtee toteuttamaan kutsumustaan ja ajamaan vankkureillaan Panga-kuun asutulla alueella kylästä kylään. Hänen tehtävänään on tarjota teetä ja ymmärrystä ihmisille ja hän haluaa ryhtyä tähän ilman ennakoivaa opetusta. Hänen valitsemansa itsenäinen tapa on vähän vaikeampi, mutta ehkä se johtaa mestaruuteen?

Panga on avaruuden pakopaikka sen jälkeen, kun ihmiset ovat möhlineet pahasti parissa asiassa. Toinen on ympäristö ja toinen robotiikka. Maasta on tullut elinkelvoton ja kaikki sen muinoin kukoistaneet lajit on tuhottu. Vain osa kasvi- ja eläinlajeista on saatu siirrettyä turvapaikkaan niille rakennettuihin sopiviin oloihin. Pangassa on vain yksi kaupunki ja kaikki tässä kaupungissa on todeksi tullutta vihreän kaupungin unelmaa. Mutta siellä ei ole heinäsirkkoja. Jostain syystä Dex on alkanut kaivata saada nukahtaa heinäsirkkojen siritykseen.

Toinen ihmisiltä pieleen mennyt asia on se, että robotit saavuttivat tietoisuuden ja julistautuivat itsenäisiksi. Siihen päättyi nykyisin erittäin huonomaineinen teollisuuden aika. Robotit siirtyivät Pangan luonnonvaraiseen osaan ja robottien ja ihmisten välisen sopimuksen mukaan heillä on oikeus elää siellä ilman, että ihmiset ottavat heihin mitään kontaktia, kontakti robottien ja ihmisten välillä on mahdollinen vain robottien aloitteesta.

Heinäsirkkojen sirityksen ikävä ei jätä Dexiä. Eräänä päivänä tämä ikävä vetää hänet vankkureineen kääntymään tienhaarasta asumattomalle seudulle vievälle tielle. Ennen ainoatakaan havaintoa heinäsirkoista Dex kokee elämänsä yllätyksen kohdatessaan robotin nimeltä Splendid Speckled Mosscap. Häntä kylmää, kun hän tajuaa, että kyseessä on ensimmäinen ihmisen ja robotin kohtaaminen robottien itsenäisyysjulistuksen jälkeen. Hän on aina pitänyt robotteja lähestulkoon taruolentoina.

Tästä alkaa ystävyys, jossa vähitellen tutustutaan toinen toisensa tapaan ajatella ja kokea maailmaa. Dex saa kuulla, että robottikunta on lähettänyt Mosscapin tutkimusmatkalle selvittämään, mitä ihmiset tarvitsevat ja voisivatko robotit auttaa heitä jotenkin tarvitsemansa saavuttamisessa. Vaikka Dex ei missään tapauksessa haluaisi olla mitenkään osallinen tuossa tehtävässä, jatkuu kahden matkaajan kulku samaan suuntaan syvemmälle metsään. Hän saa huomata, että robottien elämä metsässä on monin tavoin hämmästyttävää.

"Mosscap laughted. "It's very hard to keep track on robots. We get so caught up with things. Fire Nettle, for example. It walked up a mountain one day and we didn't see it again for six years. I thought it had broken down, but no, it was watching a sapling grow from seed. Oh, and there's Black Marbled Frostfrog. It's something of a legend. It's been holed up in a cave, watching stalagmites form for three and a half of decades, and plans to do nothing else. A lot of robots do things like that."

Munkki ja robotti -sarjassa on vielä olemassa toinen osa, A Prayer for the Crown-Shy. Odotan siis saavani lukea ystävysten edesottamuksista lisää tarinoita tämän kompaktin, filosofisen pohdiskelevan ja lempeällä huumorilla ladatun alkutarinan jälkeen. Itse asiassa ystävysten tapaaminen uudelleen tuntuu minusta yhtä tarpeelliselta kuin teemunkin huolella valitsemien yrttien käyttö. Sitä tämä ihminen selvästi tarvitsee.

Olisi ihanaa, jos meillä olisi mahdollisuus uusiin yrityksiin ja virheistämme oppimiseen sitten, kun olemme ensin tuhonneet maapallon. Vaikka en usko universumin olevan meitä kohtaan niin suotuisa, on äärimmäisen huojentavaa vaikka vain hetkiseksi pysähtyä elämään kuvitelmaa tuollaisesta mahdollisuudesta. Suotavaa kuitenkin, että voimia kerättyämme jaksaisimme taas jatkaa taistelua planeettamme säästämiseksi tuholta.

Amerikkalainen Chambers on voittanut tällä kirjalla scifi- ja fantasiapalkinto Hugon parhaan pienoisromaanin sarjassa ja Wayfares-sarjallaan parhaan sarjan palkinnon. Hänen kirjojaan ei ole toistaiseksi käännetty suomeksi.

Kirjan kohdalla törmäsin ensimmäistä kertaa genrenimitykseen solarpunk. Vaikka nimitys ei selityksittä paljastanut sisältöään ainakaan minulle, pidän siitä. Onpahan jatkossa helpompi etsiä omaan arvomaailmaan sopivaa scifiä.

Arvioni kirjan jatko-osasta A Prayer for the Crown-Shy


Muualla:

Lue tästä Wikipedian kuvaus siitä, mistä solarpunkissa on kyse. Ihan lyhyesti tiivistäen kyseessä on scifin optimistinen alalaji, joka tutkii ja kuvaa onnellisen, vihreän teknologian luoman tulevaisuuden mahdollisuuksia. Solar nimessä viittaa uusiutuvaan energiaan ja punk suuntauksen jälkikapitalistisen ja dekolonialistisen vastakulttuurin luonteeseen.

Lisa Gresham: Sci-fi with soul. Review: 'The Monk and Robot' series by Becky Chambers. Cascadia Daily 27.8.2022



Helmet-lukuhaasteessa 2023
kirja sopisi vaikkapa seuraaviin kohtiin:
15. Kirja(n/sarjan) nimessä on ja-sana
18. Kirja on julkaistu alun perin englannin kielellä
21. Kirja on scifiä
27. Kirjassa joku etsii ratkaisua ilmastokriisiin (ks. solarpunkin määritelmä)
30. Kirja on ollut ehdokkaana kirjallisuuspalkinnon saajaksi
33. Kirja, jonka voit lukea kerralla alusta loppuun
42. Kirjan nimessä on ainakin kolme sanaa
43. Kirja kertoo tulevaisuudesta niin, että siinä on toivoa






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tiina Harvia: Pappa ei muista

Papassa on muisteltavaa Tiina Harvia: Pappa ei muista. 174 s. Kansi: Iiris Kallunki. Momentum Kirjat, 2024. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. Kuva Ellen Karhulampi. Kirjan kansi Iiris Kallunki. "Papan lähellä muiden oli hyvä olla, mutta pappa tarvitsi myös paljon omaa rauhaa. Joka päivä hän vaelteli yksin omissa ajatuksissaan kotitilansa metsässä. Kahdeksankymmentäluvulla se ei ollut vielä trendikästä eikä sille ollut käsitettä. Pikemminkin pappa oli vähän outo." Ikääntyessä muisti ja sen oikut alkavat olla yhä enemmän moninaisen kiinnostuksen kohteena itse kullekin. Siinä yksi syy, miksi Tiina Harvian esikoisromaani kiinnosti minua. Pappa ei muista on kuvaus läheisen nopeasti etenevästä muistisairaudesta. Vakavasta aiheesta huolimatta kirjassa on paljon huumoria, sitäkin kun tapaa olla niissä tilanteissa, joihin muistin katoaminen saattaa ihmisen itsensä ja hänen lähipiirinsä. Vaatii kuitenkin rakastavaa ja kunnioittavaa suhtautumista pystyä kertomaan niistä tapahtumist

Iida Turpeinen: Elolliset

Löydetyt ja kadotetut lajit Iida Turpeinen: Elolliset.  Kansi: Safa Hovinen. 296 s.  S&S 2023.  Äänikirjan lukija Marcus Bäckman "-- pieni katkos hengitykseen, ja sitten lause jatkuu, mutta hetken se käy tässä, kaikennielevä, kevyt suru, kun katsomme tätä eläintä, jotain suurta ja lempeää, niin lopullisesti poissa." Iida Turpeisen Elolliset on saanut paitsi Finlandia-ehdokkuuden, myös poikkeuksellisen kiittävät arvostelut sekä kriitikoilta että blogimaailman arvioijilta. Pääkaupungin kirjastoissa teosta jonottaa parhaillaan runsas 4000 lukijaa. Kirjan ensimmäiset painokset myytiin loppuun nopeasti. Myös kirjan käännösoikeudet on jo myyty useisiin Euroopan maihin, kertoi HS 12.10.2023 . Tällaiseen kirjaan lukija tarttuu jännittyneenä ja suurin odotuksin. Minulle tämä ihmisen aiheuttamaa lajikatoa ja sen yhtä esimerkkiä, stellerinmerilehmää, käsittelevä esikoisteos on yksi viime vuoden merkkitapauksista. Sellaisen siitä tekee erityisesti aiheen polttava ajankohtaisuus ja h

Mudlum: Tätini Ellen

Täti ja aikakerrostumat Mudlum: Tätini Ellen. Virolainen alkuteos Mitte ainult minu tädi Ellen, 2020. Suomennos Heidi Iivari. Graafinen suunnittelu Asko Künnap. 220 s. Enostone Kustannus 2023. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. Kuva: Ellen Karhulampi "Voisin kuvailla yksityiskohtaisesti kaikkia vaatteita, jotka roikkuivat Ellenin kaapissa, kaikkia nappirasioiden nappeja, huivirasioiden huiveja ja kenkälaatikoiden kenkiä. Hansikaslaatikossa oli pitkät turkoosinsiniset nailonsormikkaat, valkoiset pehmeänahkaiset ja osittain verkkokuvioiset autonkuljettajan hanskat sekä valkoiset ihomaiset morsiuskäsineet, ostettu Ellenin ja Juhanin häihin. Niitä häitä ei koskaan tullut." Mudlumin tarinassa menneiden vuosikymmenten Viro herää henkiin. Paitsi että kirjailija kuvaa tätiään Elleniä, omaa äitiään ja itseään, hän kuvaa hämmentävällä yksityiskohtien runsaudella miten Virossa on asuttu, millaisia bussipysäkkejä Tallinnassa on ollut ja millaisia kioskeja tavaravalikoimineen pysäkkie