Siirry pääsisältöön

Becky Chambers: A Prayer for the Crown-Shy. A Monk and Robot Book 2

Robotin haastattelutehtävä 




Becky Chambers: A Prayer for the Crown-Shy. A Monk and Robot Book 2. 152 s. Jacket art by Feifei Ruan. Jacket design by Christine Foltzer. A Tom Doherty Associates Book 2022.  

Kuva: Ellen Karhulampi

"'-- The unknown makes us stupid sometimes.'
Moscap considered this seriously. 'Like elk', it said.
'Sorry?' Dex said.
'Elk don't understand robots, either. We confuse them, and that makes them afraid, and then they can get... well, disagreeable.' Mosscap nodded to itself. 'I never take it personally, with elk. You have to let them come to you instead of you going to them.' Its eyes brightened a touch. 'I understand that.' It shifted to face them directly. 'Have you ever been charged by an elk, Sibling Dex?'"

Nuori teeseremonioita eri paikkakunnilla järjestävän munkkijärjestön jäsen Dex Sibling palaa takaisin kaupunkeihin Panga-kuun asumattomille seuduille kohdistuneilta seikkailuiltaan. Mukanaan hänellä on uusi ystävänsä, metsässä tavattu robotti Splendid Speckled Mosscap, eli Mosscap. 

Keinotekoisen kuun ihmisasumuksia vailla oleville seuduille vetäytyneiden, itsenäisyysjulistuksen antaneiden robottien ja ihmisten välisestä edellisestä kontaktista on kulunut 200 vuotta. Mosscapin yhteydenotto ihmisiin herättää suunnatonta huomiota ja kiinnostusta ja ystävyksiä ollaan vastassa  kansanjoukoin niissä kaupungeissa, joihin heidän matkansa suuntautuu.

Mosscapilla on esitettävänään ihmisille kysymys, jonka hän on saanut tehtäväkseen robottineuvostolta: Mitä ihminen tarvitsee?

Ihmiset osoittavat olevansa kiinni hyvin konkreettisissa asioissa vastatessaan kysymykseen, ja loputtoman kärsivällisyyden omaava Mosscap ryhtyy iloisesti auttamaan heitä käytännön asioissa. Huolestunut Dex kysyy ystävältään, tätäkö tämä tosiaan kysymyksellään tarkoitti. Hän saa vastaukseksi: Jos he ymmärsivät sen näin, niin tätä tarkoitin.

Ennen pitkää ollaan kuitenkin tiellä, jonka päässä häämöttää tilanne, josta robotit itsenäisyysjulistuksellaan 200 vuotta sitten sanoutuivat irti. Onko mikään muuttunut ihmisissä?

Matkalla Mosscap tulee lukeneeksi ja pohtineeksi tietoisuuden syntyä, orgaanisia ja epäorgaanisia osia ihmisissä ja roboteissa, ihmisten seksuaalisuutta ja muita perustavanlaatuisia kysymyksiä. Mosscapin tiedonjano ja rakkaus kirjoihin, olivatpa ne paperisia tai sähköisessä muodossa, on loputonta. Minulle se on myös yksi robotin henkilöhahmon ihastuttavimpia piirteitä. Mosscap myös tutkii havainnoinnin eroja ja viehättyy loputtomiin kirsikankukkien kuvaamisesta saamallaan tabletilla.

Kysymys tarpeista ja tarvitsevuudesta kääntyy päälaelleen, kun Mosscapin koneisto alkaa ilmentää loppuun kulumisen oireita. Osoittautuu, että robotti on keino-osien suhteen eri linjoilla kuin ihmiset yleisesti. Ja noh, ehkäpä monien muidenkin asioiden suhteen ihmisillä, ainakin Dex Siblingillä, saattaa olla vähintään yhtä paljon opittavaa siltä kuin sillä ihmisiltä ja ihmisten maailmasta.

Becky Chambersin Munkki ja robotti -sarjan toinen osa on yhtä lämminhenkinen ja valoisa kuin ensimmäinenkin. Chambers kirjoittaa samaan aikaan yksinkertaisesti ja filosofisesti suurista teemoista kuten ympäristökysymyksestä, teknologiaan ja tekoälyyn liittyvästä etiikasta ja elämän merkityksellisyyden etsinnästä.

Tarinan punaisena lankana on kahden erilaisen olennon välinen ystävyys, joka tarjoaa yllätyksiä ja huumoria sekä monia aikaisemmin kokemattomia hetkiä ja oivalluksia tutuissakin kuvioissa. Eteen tulevat tilanteet johtavat myös vakaviin hetkiin kaiken elävän ja olemassa olevan äärellä.  

Kirja on voittanut amerikkalaisen Locus -fantasia- ja scifilehden palkinnon vuoden 2023 parhaasta pienoisromaanista. Sarjan edellinen osa puolestaan voitti fantasia- ja scifipalkinto Hugon pienoisromaanisarjan. Kirjojen lajityyppiä on kuvailtu termeillä solarpunk ja hopepunk.

Arvioni sarjan ensimmäisestä osasta A Psalm for the wild-built.


Muualla:

Review: A Prayer for the Crown-Shy by Becky Chambers. Marlene Harris, 30.6.2022 Reading Reality Net.

A Prayer for the Crown-Shy by Becky Chambers.  Marie Anello, 15.8.2022 Strange Horizons.

Review: A Prayer for the Crown-Shy. Justine Norton-Kertson, Solarpunk Magazine.


Helmet-lukuhaasteessa 2023
kirja sujahtaa helposti kohtiin:
13. Kirjan kansi on värikäs
18. Kirja on julkaistu alun perin englannin kielellä
21. Kirja on scifiä eli tieteiskirjallisuutta
27. Kirjassa joku etsii ratkaisua ilmastokriisiin
30. Kirja on ollut ehdokkaana kirjallisuuspalkinnon saajaksi (ja saanut palkinnon)
31. Kirjan kansikuvassa on taivas
42. Kirjan nimessä on ainakin kolme sanaa
43. Kirja kertoo tulevaisuudesta niin, että siinä on toivoa







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Iida Turpeinen: Elolliset

Löydetyt ja kadotetut lajit Iida Turpeinen: Elolliset.  Kansi: Safa Hovinen. 296 s.  S&S 2023.  Äänikirjan lukija Marcus Bäckman "-- pieni katkos hengitykseen, ja sitten lause jatkuu, mutta hetken se käy tässä, kaikennielevä, kevyt suru, kun katsomme tätä eläintä, jotain suurta ja lempeää, niin lopullisesti poissa." Iida Turpeisen Elolliset on saanut paitsi Finlandia-ehdokkuuden, myös poikkeuksellisen kiittävät arvostelut sekä kriitikoilta että blogimaailman arvioijilta. Pääkaupungin kirjastoissa teosta jonottaa parhaillaan runsas 4000 lukijaa. Kirjan ensimmäiset painokset myytiin loppuun nopeasti. Myös kirjan käännösoikeudet on jo myyty useisiin Euroopan maihin, kertoi HS 12.10.2023 . Tällaiseen kirjaan lukija tarttuu jännittyneenä ja suurin odotuksin. Minulle tämä ihmisen aiheuttamaa lajikatoa ja sen yhtä esimerkkiä, stellerinmerilehmää, käsittelevä esikoisteos on yksi viime vuoden merkkitapauksista. Sellaisen siitä tekee erityisesti aiheen polttava ajankohtaisuus ja h

Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa. Väärässä olemisen historia

Lepytyslahjoja kuolleelle äidille Kuva: Ellen Karhulampi Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa. Väärässä olemisen historia. 267 s. Kansi Jenni Saari, Sorry Jenny Visuals. Kannen valokuva: Finna, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Siltala, 2023. Arvostelukappale kustantajalta, kiitos! "Uhraa itsesi tulevalle hyvälle. Kiskaise taakka niskaasi joutuin, sinun se pitää kantaa. Suloista on ies niskassa hilautua pitkin elämän kelirikkoista tietä. On menty päin kultaista kaupunkia ja tiiliseinää. On seisty kiireellä korkean vuoren, ikuisuusnäkymien edessä ja montun reunalla. Joka kerta kun piikkilankaa on alettu vetää, on vaistolla päädytty väärälle puolen ja hävinneiden joukkoihin, on syöty piikkimurikkaa ja ruohoa. Väärässä oleminen. Yksin seisominen. Maailman akselin jylystä huumautuminen, Tuonelanmeren napapyörteisiin joutuminen, Kinahmin kurimuksen kurkussa kieppuminen, pimeyteen paiskautuminen. Raivo. Epäoikeudenmukaisuus. Väkivalta." Sirpa Kähkösen uusin teos 36 uurnaa hiljentää min

Pasi Ilmari Jääskeläinen: Kuurupiilon anatomia

Naakkoja ja metsästäjiä punk-eepoksen  varjoissa Pasi Ilmari Jääskeläinen: Kuurupiilon anatomia. 575 s. Päällys T. Parikka. Atena 2023 Kirjaston kirja. Kuva: Ellen Karhulampi. Kirjan päällys T. Parikka. Taideteos taustalla Umberto Boccioni: Kaupunki nousee, 1910, kirjasta Edward Lucie-Smith: Taide tänään.  Kirjan alussa sen kertoja varoittaa:  "Kahdesta sisaruksesta vähäisemmän kohtalona on seurata kadonnutta isoveljeään syvälle rivienväliseen pimeään, ja lopulta monet tärkeimmistä kysymyksistä jäävät vaille sellaista vastausta, jonka tapahtumien kulkua kärsivällisesti seurannut yleisö voisi yksituumaisesti hyväksyä." Piiloutumisen ja fyysisten ja henkisten metamorfoosien yhä kipeämmin ahdistaviksi muuttuvat teemat ovat minulle tuttuja jo Pasi Ilmari Jääskeläisen Harjukaupungin salakäytävät -romaanista, jolle Jääskeläinen minusta vaikuttaa luovan eräänlaista peilautuvaa jatkumoa uusimmassa teoksessaan Kuurupiilon anatomia . Tällä kertaa tapahtumapaikkana on Marrasvirta-nimi