Siirry pääsisältöön

Mira Aurelia Eskelinen: Aavistus

Muutos



Kirjan kansi Tikli Tarina Tommiska. Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi


Mira Aurelia Eskelinen: Aavistus. Kansi: Tikli Tarina Tommiska. 223 s. Kustantamo S&S 2023.

Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos.


"'Milloin tiesit?' Yleensä valitsen kertoa halloween-tarinan. Se on klassinen transnaisen narratiivi, juhlan varjolla naiseksi pukeutuminen hieman vapautuneemmin, pelottomammin, ja sitä kautta itsensä tunnistaminen. Olen toistanut sitä monesti, muokannut siitä yhden matkani kiintopisteistä. Tästä, tästä minä aloin."

"Mutta yhtä hyvin voisin alkaa toisaalta."


Mira Aurelia Eskelisen autofiktiivinen romaani transprosessista eli sukupuolen korjaamisprosessista kuvaa päähenkilön matkaa enemmän omaksi itsekseen. Matka on vasta aavistus alkaessaan, ja kirjan avoin ja rehellinen kerronta mahdollistaa lukijan tajuta, millainen rohkea hyppy tuntemattomaan transprosessiin sisältyy.   

Kuten monet teokset nykyisin, tämäkin kirja karttaa tiukkoja luokitteluja. Kustantaja on luokittanut teoksen romaaniksi, mutta vaikuttaa selvältä että kirja on myös autofiktiota. Sen pohdiskeluissa on myös esseistisiä piirteitä. Päiväkirjatekstejä siteerataan silloin tällöin ja muutenkin kerronnassa on päiväkirjamaista peittelemättömyyttä ja suoruutta.

Cisnaisena kirjaa lukiessani tajusin kuinka suuri aukko sukupuoli-identiteettiin liittyvissä tiedoissani on ollut siitäkin huolimatta, että queer-kirjallisuus on kuulunut lukulistoilleni vuosia. Tarkoitan lähinnä kokemuspohjaista tietoa vähemmistöön kuulumisesta ja siihen liittyvistä oikeudenmenetyksistä erilaisissa elämäntilanteissa, mutta varsinkin transprosessin käytännöissä.

"Vastaa kysymykseen : koetko olevasi masentunut? Vastaa kysymykseen: oletko itsetuhoinen? Älä kerro mitään mitä voitaisiin käyttää sinua vastaan. Älä voi liian huonosti. Älä voi liian hyvin."

Kirjailija on ammatiltaan kulttuurituottaja. Hän tuotti mm Raisa Omaheimon (joka on kirjaan liitettyjen kiitosten mukaan myös kirjan esilukija) stand upin Setämiestennielijä ja avasi esityksen kertomalla stand upin keinoin omasta transprosessistaan. Yleisön ulvoessa naurusta mielessä kaihersi kaiken aikaa: ei voi olla totta, ihmisiä ei voida kohdella näin. Tästä puolesta terapeuttisen naurun kipeyttä kirja kertoo enemmän. Se kertoo kuitenkin paljon myös ilosta. Ilosta saada löytää uusia, aikaisemmin poispainettuja puolia itsestään ja ilosta saada olla omanlaistensa ihmisten keskuudessa oma itsensä. Ja yhä enemmän myös kaikenlaisten ihmisten keskuudessa omana itsenään.

Kirja avaa monin tavoin naisidentiteetin upeutta, samalla kun se myös muistuttaa, että transnainen on jollakin tavalla yhteiskunnallisen aseman valtapelien kummajainen, luopuuhan hän patrioottisesta heteromiehen valta-asemastaan. 

Tarinana kirja etenee episodimaisesti kuvaten päähenkilön elämää ja ihmissuhteita lähtien transprosessin ensiaavisteluista ja käyden koko prosessin läpi sekä psykologisessa, lääketieteellisessä että juridisessa mielessä. Prosessin yllättävimpänä ja vinoutuneimpana ilmentymänä minulle jäi mieleen, että prosessissa olevaa henkilöä haastattelee haastattelemasta päästyään liuta eri ammattien edustajia, joiden lausuntojen pohjalta prosessi sitten etenee tai ei etene. Yhtään kokemusasiantuntijaa ei ole mukana missään vaiheessa näissä päätöksissä.

Yksi taso muutoksia on tietenkin oman kehokuvan muuttuminen ja tätä kuvataan kirjassa sekä mielenkiintoisesti että koskettavasti. 

"Hormonien hitaat muutokset kehossani vahvistavat tunnetta, että tämä, naiseus, taitaa kerta kaikkiaan olla minulle oikea suunta. Itku vyöryy hyökyaaltoina, kuin olisin jatkanut suoraan siitä, mihin mihin lapsena jäin. Itken kun ystäväni kissa kehrää sylissäni. Itken kun katson Skamia. Itken kun ajattelen sitä pientä Miraa, joka ei tiennyt että näinkin voisi käydä."

 
Muualla:

Mira Aurelia Eskelinen: Aavistus. Kirjavinkit, vinkkaaja Mikko, 31.7.2023






Helmet-lukuhaasteessa 2026:

10. leikataan

26. sateenkaarikirja, jossa onnellinen loppu

29. tapahtumat sijoittuvat useammalle eri vuosikymmenelle

31. soittolista

41. kansi on mielestäni kaunis

42. sanoja tai lauseita toisella kielellä







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Emmi Itäranta: Lumenlaulaja

Louhen synty Kirjan kansi Jussi Kaakinen. Valokuva Ellen Karhulampi Emmi Itäranta: Lumenlaulaja. Graafinen suunnittelu Jussi Kaakinen. 410 s. Teos 2025. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. "Katselin, miten Synnytär käveli vastasyntyneessä maailmassa ja kultainen kimallus aaltojen alla osui hänen silmiinsä, kutsui häntä lähemmäs. Hän kurkotti kätensä mereen ja sulki sormensa hohtavan kiven ympärille: sen pintaan oli tarttunut auringonvaloa . Synnytär muovasi kivestä käsissään saaren. Sen karuun louhikkomaahan hän pudotti pisaran maitoa rinnoiltaan, ja pisara alkoi versoa kalliosta. Maanalaisessa pimeydessä se työnsi juurensa syvälle maan sydämeen asti, ja maan päälle se kasvatti korkean varren, pylvään, joka kiertyi ympäri yhdessä auringon kanssa. Pylvään pintaa peittivät kirjavat kuviot kuin linnunmunaa tai käärmeen suomuista ihoa." Pohjolan matriarkaalinen kylä on vauras. Siellä naiset käyttävät taikavoimaansa kylän yhteiseksi hyödyksi ja turvaksi ja miehet käyvät kauppaa,...

Hanna Weselius: Pronominit

Hetki taivaalla Kirjan kansi Matti Ruokonen Hanna Weselius: Pronominit. 377 s. Kansi Matti Ruokonen, kannen kuvat iStock. WSOY 2025 Kustantajan sähköinen arvostelukappale, kiitos. "Kaikkialla, missä on ihmisiä, ilmassa risteilevät katseet, mielikuvat ja niihin kietoutuneet tunteet. Matkustamo on vaalea, muovinen ja yhdentekevä tila, mutta sen ilma on tiheää ja sakeaa, koska jokainen matkustaja on ottanut kaikki mielikuvansa ja tunteensa mukaan." Ollaan nousuun lähtevässä lentokoneessa. Määränpäänä on kansainvälinen lentokenttä, muuta tietoa matkustajilla ei ole.  Matkustajat katsovat Titanic-elokuvaa omilta näytöiltään. Käy ilmi, että ruokakärryyn ei ole pakattu ruokaa nimeksikään matkalle mukaan. Vettä ja punaviiniä sentään löytyy runsaasti. Lisäksi osa matkustamon penkeistä on peitetty tiiviillä, lattiaan saakka ulottuvalla pressulla eikä stuerttikaan tiedä, mitä pressujen alla on. Mielessä käyvät arvaukset muuttuvat matkan edetessä yhä synkemmiksi. Henkilöt on nimetty heid...

Marisha Rasi-Koskinen: Kesuura

Kaiken mitta Marisha Rasi-Koskinen: Kesuura. Kansi Jussi Karjalainen. 441 s. Teos 2025. Kustantajan ennakkokappale, kiitos. Kirjan kansi Jussi Karjalainen. Valokuva Ellen Karhulampi "Ihmiset eivät kestä ajatusta kuolemastaan, Lii sanoi samalla kun pyöritteli lusikkaa kupissaan, oli kyse sitten oman minuuden tai koko lajin katoamisesta. He eivät uskalla vain lakata olemasta vaan haluavat jatkua missä tahansa. Biologisissa jälkeläisissä. Tieteessä tai taiteessa. Geeneissä tai vesileimassa. Kollektiivisessa tai virtuaalisessa alitajunnassa. Ihmiskunnan yhteisessä muistissa. Ihminen ei hyväksy sitä, hän jatkoi, että inhimillinen äly olisi vain välivaihe, niin kuin se väistämättä on, tai että elämä jatkuisi hallitsemattomalla tavalla, suuntaan jonka voisi nimetä dystopiaksi tai utopiaksi vain, jos sitä tarkastelee nykyihmisen mittapuulla." Marisha Rasi-Koskisen romaanissa Kesuura ollaan kiperässä tilanteessa ja kiperässä paikassakin tulevaisuudessa. Ihminen ja ihmisenkaltainen r...