Raastavaa pelkoa
 |
| Kirjan kansi Martti Ruokonen. Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi |
Mariana Enriquez: Aurinkopaikka hämärille tyypeille. Alkuteos Un lugar soleado para gente sombria. Suomentanut Sari Selander. Päällys Martti Ruokonen. 312 s. WSOY 2025.
Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos.
"Siskoni Millie haluaa aina puhua naislintujen kanssa. Millie tuntee legendat ja niin tunnen minäkin, mutta välillämme on se radikaali ero, että Millie osaa esineiden ja eläinten kieltä. Vaikka olisi miten kuuma, hän istuu joka ilta piirtämässä muotokuvaa itsestään tuuletin pöytänsä vieressä, koska on vakuuttunut siitä, että hän itsekin muuttuu vielä joskus linnuksi. 'Ethän salli, että minut muutetaan linnuksi', hän sanoo minulle joskus nyyhkyttäen, istuen kostealla puulattialla naurettavassa kartanossamme, joka on rakennettu suojelemaan meitä kylmyydeltä ja sateelta, vaikka ei Paranássa edes tiedetä, mitä kylmyys tarkoittaa. En voi auttaa siskoani, koska ei minulla ole aavistustakaan, kenellä on valta toteuttaa muodonmuutokset. Ehkä jollain ilkeämielisellä jumalalla, vai onko metamorfoosi Sallimuksen langettama rangaistus?"
Argentiinalaislähtöinen journalisti ja kirjailija Mariana Enriquez (1973 -) liittää novellikokoelmassaan klassiseen goottilaisnovelliin eteläamerikkalaisia värejä ja tuntoja. Kahdentoista novellin kokonaisuus kasvattaa lukijansa epämukavuuden tunteita tasaisesti, mutta tuskallisesti.
Novellien kauhut ovat yhteiskunnallisesti kehystettyjä, mutta hyvin kehollisia. Huumeongelmat, asunnottomuus, katuväkivalta ja jyrkät luokkaerot piirtyvät tarinoiden taustalle. Sairaudet, vanheneminen ja vammat repivät ihmisiä palasiksi tai turvottavat muodottomiksi. Alkuperältään tunnistamattomat muutokset ovat silti kauheimpia. Kehoon ilmestyy toisten kehojen vammoja tai henkilöt joutuvat katselemaan toisten kuolinkamppailua. Sukuja vainoavat kiroukset yritetään peittää hylkäämällä ne, jotka niiden jäljistä kärsivät.
Suvun naiset, joiden kasvot pyyhkiytyvät pois aavemaisen, menneisyydessä tapahtuneen raiskauksen jälkeen. Kuolleisiin kontaktissa oleva tytär. Sukutalon ympäristöstä kantautuva hyeenan nauru ja Los Angelesia kiertelevä puuma. Hotellista kadonneen ja vesitankista hukkuneena löytyneen tytön kultti. Uhrina olemisen häpeä ja toisaalta saalistajien häpeämättömyys toistuvat tarinoissa uusin tavoin ja uusien sukupolvien kokemuksina. Yhteiskunnan rappiosta nousee menneisyyden teoissa juurensa omaavien kauhujen kasvusto.
Enriquezille tunnusomaisinta vaikuttaa olevan kehittää paikaltaan suistuneen todellisuuden aistimisen epämukavuutta fyysisinä ja psyykkisinä tuntemuksina, joiden kautta ihmisen asema ja olemassaolo maailmassa näytetään kyseenalaisessa valossa, kunnes ainoa mikä on varmaa ovat juuri tuntemukset.
Enriquez päivittää goottilaista novellia paitsi maantieteellisesti, myös uusille sukupolville. Hänen tekstinsä nousevat vahvasti suoraan goottilaisen novellin perinteestä, mutta myös Enriquezin kotimaan kulttuuripiirin tummasävyisistä kansantarinoista ja urbaanilegendoista. Kauhuperinteen lisäksi Enriquez kytkeytyy naisnäkökulmaan, joka tulee esiin lähes kaikissa kokoelman novellissa tuoden esiin naiskirjallisuudesta tuttuja teemoja, mm kehollisuudesta, katseesta ja poispyyhkimisestä.
Musiikilla on vaikutuksensa tarinoihin ja tarinoissa. Kirjassa on soittolista siihen jälkensä jättäneistä kappaleista ja artisteista. Kirjailija viittaa myös mm argentiinalaiseen kuvataiteilijaan Mildred Burtoniin, jonka tuotannosta lienevät peräisin myös Martti Ruokosen suunnitteleman kannen kasvoilla liikkuvat hyönteiset. Taiteiden välisiä viittauksia löytyy siis kirjasta runsaasti niille, jotka ovat sellaisista innostuneita.
Sari Selanderin käännös etenee sujuvasti. Selander on kääntänyt kaikki Enriquezilta suomennetut kolme novellikokoelmaa sekä romaanin Yö kuuluu meille.
Kustantaja kuvaa Enriquezia kulttikirjailijaksi ja kansainvälisen lehdistön superlatiiveja katsellessa tämä on helppoa uskoa. Itselleni tämä oli ensikosketus kirjailijan tuotantoon. Erityismaininta on kirjalle annettava sen hienosta ja kiinnostusta herättävästä nimestä, niin alkukielellä kuin käännöksessäkin!
"Ei sitä voinut rinnastaa niihin kertoihin, kun olin nähnyt aseen jonkun tyynyn alla tai kun jätesäkkien välistä oli sujahtanut rotta. Ei sitä voinut verrata yölinnun kammottavaan raakuntaan, nälkäisen piskin räksytykseen tai edes sellaisen lapsen itkuun, joka oli kokenut jotain jolle ei ollut nimeä. Ei se ollut senkaltaista pelkoa tai inhoa. Se oli hyisen hautakammion nostattamaa pelkoa. Sellaista sai aikaan vereen kostuneen vuoteen löytäminen tai mielipuolinen katse hirteen astuvan silmissä. Siltä tuntui kun näki unen seinän taakse."
Muualla:
Mariana Enriquez: Aurinkopaikka hämärille tyypeille. Vinkkaaja Mikko. Kirjavinkit 20.12.2025
Aurinkopaikka hämärille tyypeille, Mariana Enriquez. POC-lukupiiri 6.11.2026
Helmet-lukuhaasteessa 2026:
18. kirja kuuluu useampaan eri genreen
31. soittolista tai mainitaan jokin biisi
34. mennään piiloon
39. kirjailija, jonka tuotantoa en ole lukenut aiemmin
41. kansi tai nimi on kaunis
42. sanoja tai lauseita toisella kielellä
45. kiusaamista
Kommentit
Lähetä kommentti