Siirry pääsisältöön

Enni Yli-Hynnilä: Toistaiseksi tuntematon

Rennosti  




Enni Yli-Hynnilä: Toistaiseksi tuntematon. Kansi: Kalervo Sammalvehrä. 82 s. Enostone kustannus 2023.

Kustantajan arvostelukappale, kiitos.


"-- sä yrität koota sun sieluu neuloilla,

napeilla, neppareilla, vetoketjuilla,

muta aina ne aukee tavalla tai toisella

ainoo mitä voit tehdä on poistaa kaiken

tai sivellä päälle väriä uutta

mut kai sä tajuat

seuraavalla kerralla siinä on jotaki tuttua --"

 

Enni Yli-Hynnilän kolmannessa runokokoelmassa ollaan nuoria arjen keskellä ja solmussa tunteiden kanssa, etsimässä omaa itseä ja rakkautta. Jalkaa aikuisuuteen astumisen ovenraossa viivytellen.

Tunnustan, että kokoelma ei napannut minulla ensimmäisellä lukemalla. Runoutta on ennenkin riisuttu pönäkkyydestään ja asioita on sanottu suoraan. Enkä oikein ole runojen viiteryhmääkään. Useammilla lukukerroilla vasta sitten lämpenin sille, mikä teksteissä on ainutlaatuista. 

Runojen minä lähestyy kipeitä ja arkojakin teemoja huumorilla ja lempeällä kuittailulla eikä suhtaudu itseensä turhan vakavasti. Kehollisuus ja naiseus ovat runoissa läsnä vapautuneesti ja vapauttavasti, romantisoimatta, koomisenakin.


"On tosi kiusallista

herätä sun kainalosta

haaroväli märkänä

mielessä naapurin Pena --"


"Mun keho on pahemman luokan petturi

selkäänpuukottajahuijari

mä käsken sen pysyä susta kaukana

Mut sormet on jo ovenkahvalla --"


Huumori on ehdottomasti Yli-Hynnilän vahvuus runoilijana. Nokkelat, napakat kielikuvat ja vertaukset, tilanne- ja henkilökuvat ja nolostelematon elämän paljaus ovat raikkaita ominaisuuksia. Jokin runojen itseironiassa tuo mieleeni Wendy Copen runojen riemastuttavan naiselämän kuvauksen, ilman Copen minimalismia tosin.

Yli-Hynnilä oli yksi Nuoren Voiman Liiton Debytoi runoilijana -kilpailun voittajista vuonna 2019. Hänen aikaisemmat kaksi runokirjaansa ovat olleet Etelä-Pohjanmaan murteella kirjoitettuja, nyt runoissa puhuu yleiskielisempi kokija. Tekstit lähenevät rock-lyriikkaa tai miksei räppiäkin rennoissa soinnutuksissaan ja rytmisyydessään, ja toimivat varmasti hyvin lavarunoutena.


Muualla:

Kirja-arvio: Enni Yli-Hynnilän uusimmat runot antavat äänen nuorille naisille. Kirjat kertovat -blogi. Joulukuuta 07, 2023.

Laura Krohn: Vaasan seudun kirjoittajat ovat kirjoittaneet kirjoja jännityksestä koiriin - mutta mitä kirjaa he itse toivovat pukinkonttiin? Vaasa 5.12.2023 (henkilöhaastattelu)


Helmet-lukuhaasteessa 2024

kirja sopii kohtiin:

7. rakastutaan

20. julkaissut pieni kustantamo

32. kirjoitettu kielellä, jolla enintään 10 milj. puhujaa

ja minulla kohtaan 10. eli kymmenes kirja, jonka olen lukenut (haasteeseen) tänä vuonna 


 

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Iida Turpeinen: Elolliset

Löydetyt ja kadotetut lajit Iida Turpeinen: Elolliset.  Kansi: Safa Hovinen. 296 s.  S&S 2023.  Äänikirjan lukija Marcus Bäckman "-- pieni katkos hengitykseen, ja sitten lause jatkuu, mutta hetken se käy tässä, kaikennielevä, kevyt suru, kun katsomme tätä eläintä, jotain suurta ja lempeää, niin lopullisesti poissa." Iida Turpeisen Elolliset on saanut paitsi Finlandia-ehdokkuuden, myös poikkeuksellisen kiittävät arvostelut sekä kriitikoilta että blogimaailman arvioijilta. Pääkaupungin kirjastoissa teosta jonottaa parhaillaan runsas 4000 lukijaa. Kirjan ensimmäiset painokset myytiin loppuun nopeasti. Myös kirjan käännösoikeudet on jo myyty useisiin Euroopan maihin, kertoi HS 12.10.2023 . Tällaiseen kirjaan lukija tarttuu jännittyneenä ja suurin odotuksin. Minulle tämä ihmisen aiheuttamaa lajikatoa ja sen yhtä esimerkkiä, stellerinmerilehmää, käsittelevä esikoisteos on yksi viime vuoden merkkitapauksista. Sellaisen siitä tekee erityisesti aiheen polttava ajankohtaisuus ja h
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa. Väärässä olemisen historia

Lepytyslahjoja kuolleelle äidille Kuva: Ellen Karhulampi Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa. Väärässä olemisen historia. 267 s. Kansi Jenni Saari, Sorry Jenny Visuals. Kannen valokuva: Finna, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Siltala, 2023. Arvostelukappale kustantajalta, kiitos! "Uhraa itsesi tulevalle hyvälle. Kiskaise taakka niskaasi joutuin, sinun se pitää kantaa. Suloista on ies niskassa hilautua pitkin elämän kelirikkoista tietä. On menty päin kultaista kaupunkia ja tiiliseinää. On seisty kiireellä korkean vuoren, ikuisuusnäkymien edessä ja montun reunalla. Joka kerta kun piikkilankaa on alettu vetää, on vaistolla päädytty väärälle puolen ja hävinneiden joukkoihin, on syöty piikkimurikkaa ja ruohoa. Väärässä oleminen. Yksin seisominen. Maailman akselin jylystä huumautuminen, Tuonelanmeren napapyörteisiin joutuminen, Kinahmin kurimuksen kurkussa kieppuminen, pimeyteen paiskautuminen. Raivo. Epäoikeudenmukaisuus. Väkivalta." Sirpa Kähkösen uusin teos 36 uurnaa hiljentää min
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pasi Ilmari Jääskeläinen: Kuurupiilon anatomia

Naakkoja ja metsästäjiä punk-eepoksen  varjoissa Pasi Ilmari Jääskeläinen: Kuurupiilon anatomia. 575 s. Päällys T. Parikka. Atena 2023 Kirjaston kirja. Kuva: Ellen Karhulampi. Kirjan päällys T. Parikka. Taideteos taustalla Umberto Boccioni: Kaupunki nousee, 1910, kirjasta Edward Lucie-Smith: Taide tänään.  Kirjan alussa sen kertoja varoittaa:  "Kahdesta sisaruksesta vähäisemmän kohtalona on seurata kadonnutta isoveljeään syvälle rivienväliseen pimeään, ja lopulta monet tärkeimmistä kysymyksistä jäävät vaille sellaista vastausta, jonka tapahtumien kulkua kärsivällisesti seurannut yleisö voisi yksituumaisesti hyväksyä." Piiloutumisen ja fyysisten ja henkisten metamorfoosien yhä kipeämmin ahdistaviksi muuttuvat teemat ovat minulle tuttuja jo Pasi Ilmari Jääskeläisen Harjukaupungin salakäytävät -romaanista, jolle Jääskeläinen minusta vaikuttaa luovan eräänlaista peilautuvaa jatkumoa uusimmassa teoksessaan Kuurupiilon anatomia . Tällä kertaa tapahtumapaikkana on Marrasvirta-nimi
Lähetä kommentti
Lue lisää