Siirry pääsisältöön

Enni Yli-Hynnilä: Toistaiseksi tuntematon

Rennosti  




Enni Yli-Hynnilä: Toistaiseksi tuntematon. Kansi: Kalervo Sammalvehrä. 82 s. Enostone kustannus 2023.

Kustantajan arvostelukappale, kiitos.


"-- sä yrität koota sun sieluu neuloilla,

napeilla, neppareilla, vetoketjuilla,

muta aina ne aukee tavalla tai toisella

ainoo mitä voit tehdä on poistaa kaiken

tai sivellä päälle väriä uutta

mut kai sä tajuat

seuraavalla kerralla siinä on jotaki tuttua --"

 

Enni Yli-Hynnilän kolmannessa runokokoelmassa ollaan nuoria arjen keskellä ja solmussa tunteiden kanssa, etsimässä omaa itseä ja rakkautta. Jalkaa aikuisuuteen astumisen ovenraossa viivytellen.

Tunnustan, että kokoelma ei napannut minulla ensimmäisellä lukemalla. Runoutta on ennenkin riisuttu pönäkkyydestään ja asioita on sanottu suoraan. Enkä oikein ole runojen viiteryhmääkään. Useammilla lukukerroilla vasta sitten lämpenin sille, mikä teksteissä on ainutlaatuista. 

Runojen minä lähestyy kipeitä ja arkojakin teemoja huumorilla ja lempeällä kuittailulla eikä suhtaudu itseensä turhan vakavasti. Kehollisuus ja naiseus ovat runoissa läsnä vapautuneesti ja vapauttavasti, romantisoimatta, koomisenakin.


"On tosi kiusallista

herätä sun kainalosta

haaroväli märkänä

mielessä naapurin Pena --"


"Mun keho on pahemman luokan petturi

selkäänpuukottajahuijari

mä käsken sen pysyä susta kaukana

Mut sormet on jo ovenkahvalla --"


Huumori on ehdottomasti Yli-Hynnilän vahvuus runoilijana. Nokkelat, napakat kielikuvat ja vertaukset, tilanne- ja henkilökuvat ja nolostelematon elämän paljaus ovat raikkaita ominaisuuksia. Jokin runojen itseironiassa tuo mieleeni Wendy Copen runojen riemastuttavan naiselämän kuvauksen, ilman Copen minimalismia tosin.

Yli-Hynnilä oli yksi Nuoren Voiman Liiton Debytoi runoilijana -kilpailun voittajista vuonna 2019. Hänen aikaisemmat kaksi runokirjaansa ovat olleet Etelä-Pohjanmaan murteella kirjoitettuja, nyt runoissa puhuu yleiskielisempi kokija. Tekstit lähenevät rock-lyriikkaa tai miksei räppiäkin rennoissa soinnutuksissaan ja rytmisyydessään, ja toimivat varmasti hyvin lavarunoutena.


Muualla:

Kirja-arvio: Enni Yli-Hynnilän uusimmat runot antavat äänen nuorille naisille. Kirjat kertovat -blogi. Joulukuuta 07, 2023.

Laura Krohn: Vaasan seudun kirjoittajat ovat kirjoittaneet kirjoja jännityksestä koiriin - mutta mitä kirjaa he itse toivovat pukinkonttiin? Vaasa 5.12.2023 (henkilöhaastattelu)


Helmet-lukuhaasteessa 2024

kirja sopii kohtiin:

7. rakastutaan

20. julkaissut pieni kustantamo

32. kirjoitettu kielellä, jolla enintään 10 milj. puhujaa

ja minulla kohtaan 10. eli kymmenes kirja, jonka olen lukenut (haasteeseen) tänä vuonna 


 

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tiina Harvia: Pappa ei muista

Papassa on muisteltavaa Tiina Harvia: Pappa ei muista. 174 s. Kansi: Iiris Kallunki. Momentum Kirjat, 2024. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. Kuva Ellen Karhulampi. Kirjan kansi Iiris Kallunki. "Papan lähellä muiden oli hyvä olla, mutta pappa tarvitsi myös paljon omaa rauhaa. Joka päivä hän vaelteli yksin omissa ajatuksissaan kotitilansa metsässä. Kahdeksankymmentäluvulla se ei ollut vielä trendikästä eikä sille ollut käsitettä. Pikemminkin pappa oli vähän outo." Ikääntyessä muisti ja sen oikut alkavat olla yhä enemmän moninaisen kiinnostuksen kohteena itse kullekin. Siinä yksi syy, miksi Tiina Harvian esikoisromaani kiinnosti minua. Pappa ei muista on kuvaus läheisen nopeasti etenevästä muistisairaudesta. Vakavasta aiheesta huolimatta kirjassa on paljon huumoria, sitäkin kun tapaa olla niissä tilanteissa, joihin muistin katoaminen saattaa ihmisen itsensä ja hänen lähipiirinsä. Vaatii kuitenkin rakastavaa ja kunnioittavaa suhtautumista pystyä kertomaan niistä tapahtumist
Lähetä kommentti
Lue lisää

Iida Turpeinen: Elolliset

Löydetyt ja kadotetut lajit Iida Turpeinen: Elolliset.  Kansi: Safa Hovinen. 296 s.  S&S 2023.  Äänikirjan lukija Marcus Bäckman "-- pieni katkos hengitykseen, ja sitten lause jatkuu, mutta hetken se käy tässä, kaikennielevä, kevyt suru, kun katsomme tätä eläintä, jotain suurta ja lempeää, niin lopullisesti poissa." Iida Turpeisen Elolliset on saanut paitsi Finlandia-ehdokkuuden, myös poikkeuksellisen kiittävät arvostelut sekä kriitikoilta että blogimaailman arvioijilta. Pääkaupungin kirjastoissa teosta jonottaa parhaillaan runsas 4000 lukijaa. Kirjan ensimmäiset painokset myytiin loppuun nopeasti. Myös kirjan käännösoikeudet on jo myyty useisiin Euroopan maihin, kertoi HS 12.10.2023 . Tällaiseen kirjaan lukija tarttuu jännittyneenä ja suurin odotuksin. Minulle tämä ihmisen aiheuttamaa lajikatoa ja sen yhtä esimerkkiä, stellerinmerilehmää, käsittelevä esikoisteos on yksi viime vuoden merkkitapauksista. Sellaisen siitä tekee erityisesti aiheen polttava ajankohtaisuus ja h
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mudlum: Tätini Ellen

Täti ja aikakerrostumat Mudlum: Tätini Ellen. Virolainen alkuteos Mitte ainult minu tädi Ellen, 2020. Suomennos Heidi Iivari. Graafinen suunnittelu Asko Künnap. 220 s. Enostone Kustannus 2023. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. Kuva: Ellen Karhulampi "Voisin kuvailla yksityiskohtaisesti kaikkia vaatteita, jotka roikkuivat Ellenin kaapissa, kaikkia nappirasioiden nappeja, huivirasioiden huiveja ja kenkälaatikoiden kenkiä. Hansikaslaatikossa oli pitkät turkoosinsiniset nailonsormikkaat, valkoiset pehmeänahkaiset ja osittain verkkokuvioiset autonkuljettajan hanskat sekä valkoiset ihomaiset morsiuskäsineet, ostettu Ellenin ja Juhanin häihin. Niitä häitä ei koskaan tullut." Mudlumin tarinassa menneiden vuosikymmenten Viro herää henkiin. Paitsi että kirjailija kuvaa tätiään Elleniä, omaa äitiään ja itseään, hän kuvaa hämmentävällä yksityiskohtien runsaudella miten Virossa on asuttu, millaisia bussipysäkkejä Tallinnassa on ollut ja millaisia kioskeja tavaravalikoimineen pysäkkie
Lähetä kommentti
Lue lisää