Siirry pääsisältöön

Enni Yli-Hynnilä: Toistaiseksi tuntematon

Rennosti  




Enni Yli-Hynnilä: Toistaiseksi tuntematon. Kansi: Kalervo Sammalvehrä. 82 s. Enostone kustannus 2023.

Kustantajan arvostelukappale, kiitos.


"-- sä yrität koota sun sieluu neuloilla,

napeilla, neppareilla, vetoketjuilla,

muta aina ne aukee tavalla tai toisella

ainoo mitä voit tehdä on poistaa kaiken

tai sivellä päälle väriä uutta

mut kai sä tajuat

seuraavalla kerralla siinä on jotaki tuttua --"

 

Enni Yli-Hynnilän kolmannessa runokokoelmassa ollaan nuoria arjen keskellä ja solmussa tunteiden kanssa, etsimässä omaa itseä ja rakkautta. Jalkaa aikuisuuteen astumisen ovenraossa viivytellen.

Tunnustan, että kokoelma ei napannut minulla ensimmäisellä lukemalla. Runoutta on ennenkin riisuttu pönäkkyydestään ja asioita on sanottu suoraan. Enkä oikein ole runojen viiteryhmääkään. Useammilla lukukerroilla vasta sitten lämpenin sille, mikä teksteissä on ainutlaatuista. 

Runojen minä lähestyy kipeitä ja arkojakin teemoja huumorilla ja lempeällä kuittailulla eikä suhtaudu itseensä turhan vakavasti. Kehollisuus ja naiseus ovat runoissa läsnä vapautuneesti ja vapauttavasti, romantisoimatta, koomisenakin.


"On tosi kiusallista

herätä sun kainalosta

haaroväli märkänä

mielessä naapurin Pena --"


"Mun keho on pahemman luokan petturi

selkäänpuukottajahuijari

mä käsken sen pysyä susta kaukana

Mut sormet on jo ovenkahvalla --"


Huumori on ehdottomasti Yli-Hynnilän vahvuus runoilijana. Nokkelat, napakat kielikuvat ja vertaukset, tilanne- ja henkilökuvat ja nolostelematon elämän paljaus ovat raikkaita ominaisuuksia. Jokin runojen itseironiassa tuo mieleeni Wendy Copen runojen riemastuttavan naiselämän kuvauksen, ilman Copen minimalismia tosin.

Yli-Hynnilä oli yksi Nuoren Voiman Liiton Debytoi runoilijana -kilpailun voittajista vuonna 2019. Hänen aikaisemmat kaksi runokirjaansa ovat olleet Etelä-Pohjanmaan murteella kirjoitettuja, nyt runoissa puhuu yleiskielisempi kokija. Tekstit lähenevät rock-lyriikkaa tai miksei räppiäkin rennoissa soinnutuksissaan ja rytmisyydessään, ja toimivat varmasti hyvin lavarunoutena.


Muualla:

Kirja-arvio: Enni Yli-Hynnilän uusimmat runot antavat äänen nuorille naisille. Kirjat kertovat -blogi. Joulukuuta 07, 2023.

Laura Krohn: Vaasan seudun kirjoittajat ovat kirjoittaneet kirjoja jännityksestä koiriin - mutta mitä kirjaa he itse toivovat pukinkonttiin? Vaasa 5.12.2023 (henkilöhaastattelu)


Helmet-lukuhaasteessa 2024

kirja sopii kohtiin:

7. rakastutaan

20. julkaissut pieni kustantamo

32. kirjoitettu kielellä, jolla enintään 10 milj. puhujaa

ja minulla kohtaan 10. eli kymmenes kirja, jonka olen lukenut (haasteeseen) tänä vuonna 


 

Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Top10 kirjat (2024)

Vuoden 2024 Top10 Van Gogh: Piles of French novels, 1887 Laadin vuonna 2024 tekemieni postausten perusteella kotimaisen ja käännöskirjallisuuden Top10-listaukset. Listojen tarkoituksena on enemmänkin katsoa, mikä minua on kuluneena lukuvuonna puhutellut kuin rankata kirjoja paremmuuden mukaan. Kaikkihan tiedämme miten suhteellista paremmuus on.  Mitä listani sitten kertovat lukuvuodestani? Löysin Claire Keeganin ja Han Kangin sekä yhteiskunnallisilta näkemyksiltään että henkilökuvaukseltaan hyvin tärkeiltä tuntuvat kirjat. Molemmilta luin kaiken, mitä on käännetty. Keeganilta myös yhden alkukielisen kirjan, Early in the Day  . Valitsin kummaltakin kirjailijalta yhden kirjan listalle. Muita erityisen puhuttelevia, minulle uusia ulkomaisia kirjailijoita olivat Jon Fosse, Ane Riel, A.S. Byatt ja Hérve Le Tellier. Sen lisäksi listallani on vanhoja suosikkejani, joilta en suinkaan ole vielä lukenut koko tuotantoa.  Kirjojen nimistä on linkit niitä koskeviin blogijuttuihin. Ulk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tiina Harvia: Pappa ei muista

Papassa on muisteltavaa Tiina Harvia: Pappa ei muista. 174 s. Kansi: Iiris Kallunki. Momentum Kirjat, 2024. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. Kuva Ellen Karhulampi. Kirjan kansi Iiris Kallunki. "Papan lähellä muiden oli hyvä olla, mutta pappa tarvitsi myös paljon omaa rauhaa. Joka päivä hän vaelteli yksin omissa ajatuksissaan kotitilansa metsässä. Kahdeksankymmentäluvulla se ei ollut vielä trendikästä eikä sille ollut käsitettä. Pikemminkin pappa oli vähän outo." Ikääntyessä muisti ja sen oikut alkavat olla yhä enemmän moninaisen kiinnostuksen kohteena itse kullekin. Siinä yksi syy, miksi Tiina Harvian esikoisromaani kiinnosti minua. Pappa ei muista on kuvaus läheisen nopeasti etenevästä muistisairaudesta. Vakavasta aiheesta huolimatta kirjassa on paljon huumoria, sitäkin kun tapaa olla niissä tilanteissa, joihin muistin katoaminen saattaa ihmisen itsensä ja hänen lähipiirinsä. Vaatii kuitenkin rakastavaa ja kunnioittavaa suhtautumista pystyä kertomaan niistä tapahtumist...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Anni Kytömäki: Mirabilis

Luonnon kerrostumat meissä Kuva Ellen Karhulampi. Kirjan kansi Jenni Noponen. Anni Kytömäki: Mirabilis. Kannen suunnittelu Jenni Noponen. 688 s. Gummerus, 2024. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. "Leonhard luetteloi lajeja ja järjestää kortistoa. Instituutin suojissa maailma on kunnossa, luonto nimilaputettu. Hän pitää siitä. Ulkona vallitsee kaaos, sekava verkko, jossa eliöt syövät ja lahottavat toisiaan, loisivat, suosivat, auttavat, tappavat muita ja omiaan. Luontoa ovat kaikki yhteiselon muodot, raakuus, rakkaus ja raadonsyönti. Hyllyillä ja laatikoissa otukset tyyntyvät lajinimiksi ja saavat tiiviin kuvauksen elinpaikastaan, ravinnostaan ja lisääntymistavoistaan. Kaiken takaa voi koettaa aavistaa elämän tarkoituksen, ja yleensä se on huomattavasti selkeämpi kuin ihmisellä, joka heiluu utuisten unelmien, täpärien onnistumisten ja hirveiden erehdysten välillä." Suomalaisten "löytöretket" ja Amurin siirtokunta Venäjän omistamilla alueilla Koillis-Aasiassa ovat ...
Lähetä kommentti
Lue lisää