Siirry pääsisältöön

Martha Wells: Hälytystila. Murhabotin päiväkirjat 1

"Se kutsuu itseään Murhabotiksi"

Martha Wells: Hälytystila. Murhabotin päiväkirjat, osa 1. (Alkuteos: All Systems Red. The Murderbot Diaries 1). Suomennos Mika Kivimäki. Kansi Samppa Ranta, kannen kuva designprojects / Adobestock. 191 s. Hertta Kustannus 2023.
Kustantajan arvostelukappale, kiitokset siitä!

                        Kuva: Ellen Karhulampi

"Tulen siis hankalasti toimeen oikeiden ihmisten kanssa. Se ei johdu hakkeroidun hallintamoduulini aiheuttamasta vainoharhaisuudesta, eikä heistä, vaan minusta. Tiedän olevani kammottava murhabotti, hekin tietävät sen ja se hermostuttaa molempia osapuolia, ja se taas saa minut entistäkin hermostuneemmaksi. Lisäksi en ollut suojahaarniskassa, koska olin haavoittunut, ja yksi orgaanisista osistani saattaisi tipahtaa irti ja lötkähtää lattialle millä hetkellä hyvänsä, eikä kukaan halua nähdä sellaista."

Martha Wellsin maailmanmainetta niittänyt scifisarja Murhabotin päiväkirjat on alkanut ilmestyä suomeksi uuden lasten- ja nuortenkirjallisuuteen sekä scifiin ja fantasiaan keskittyvän Hertta Kustannuksen julkaisemana. Kirjasarja on palkittu mm tieteis- ja fantasiakirjallisuuspalkinto Hugolla vuonna 2021.

Kirja onkin maineensa veroinen. Taidolla kirjoitettua, vetävää scifijännitystä, jossa pelataan päähenkilön, työtä vieroksuvan, puoliorgaanisen turvabotin yhä mielenkiintoisemmaksi käyvällä henkilökuvalla ja mustan huumorin siivittämillä ihmissuhdekuvioilla. Vieraan planeetan vihamielisen faunan ja muiden viholaisten aiheuttamien uhkien lisäksi siis. 

Murhabotiksi itseään kutsuva turvallisuusyksikkö on hakkeroinut oman hallintamoduulinsa voidakseen itse päättää, mitä käskyjä noudattaa ja voidakseen omistautua enimmäksi osaksi ajastaan myös hakkeroimansa viihdekeskuksen viihdesarjojen ja elokuvien katselulle. Heikohkona perusteluna viihteenkulutukselleen botti tuumii toimintasarjojen olevan itselleen parempaa koulutusmateriaalia kuin omistajayrityksen nuukaillen toimittamat kehnot manuaalit ja muut oppimateriaalit.

Botin tämänkertaisena tehtävänä on turvata vierasta planeettaa kartoittavan tutkimusryhmän työtä. Tehtävä ei tarjoakaan niin paljon tilaisuuksia viihdesarjojen katseluun kuin olisi ihanteellista. Tilanteiden kehittyessä käy ilmi, että viihdesarjoista on tarttunut botin persoonaan toimintamalli-ideoiden lisäksi ainakin vinoa huumoria ja ehkä myös työmoraalia.

Kaiken kaikkiaan security unit osoittautuu siis vähitellen yhä kiinnostavammaksi persoonaksi ja tunnustan odottavani innolla jatko-osia tälle ensimmäiselle osalle, jonka hotkaisin oikopäätä sen herkullisen ulkonäön, kompaktin koon ja kerronnan viettelemänä. Ihan pelkät scifiseikkailut eivät minua jaksaisi kauaa kiinnostaa, mutta näyttäisi siltä, että luvassa olisi lisää kyborgiluonteen ja siihen liittyvän etiikan pohdiskelua kaiken toiminnan ohella. Lisäksi Wells kirjoittaa kuten parhaat scifikirjailijat: liikaa selittelemättä luomaansa maailmaa.

Mika Kivimäen käännös toimii ja luistaa tässä kirjassa erinomaisesti. Erityiskiitokseni menee uudelle kustantamolle oikolukuun panostamisesta, lupaavan bestsellersarjan käännösoikeuksien hankkimisen lisäksi tietysti.

"On väärin pitää rakennettua olentoa puoliksi bottina, puoliksi ihmisenä. Se kuulostaa siltä kuin nämä puoliskot olisivat erillisiä, ikään kuin bottipuolisko haluaisi noudattaa käskyjä ja tehdä työnsä kunnolla ja ihmispuolisko haluaisi suojella itseään ja hankkiutua helvettiin tästä paikasta. Se oli kaukana todellisuudesta, jossa olin pahuksen hämmentynyt kokonainen olento vailla aavistustakaan, mitä halusin tehdä. Mitä pitäisi tehdä. Mitä oli tarpeen tehdä."

Arvioni muista sarjan kirjoista:


Muualla:
Kirja ilmestyi juuri, en löytänyt siitä vielä muita arvioita.

Helmet 2023-lukuhaasteessa 
kirjan voisi sijoittaa ainakin kohtiin:
5. Kirjassa ollaan maan alla (toisella planeetalla)
13. Kirjan kansi on värikäs tai kirjan nimi on värikäs
16. Kirjassa kirjoitetaan kirjaa (ei perinteisessä mielessä)
18. Kirja on julkaistu alun perin englannin kielellä
21. Kirja on scifiä
29. Kirjassa on minäkertoja
30. Kirja on ollut ehdokkaana kirjallisuuspalkinnon saajaksi
33. Kirja, jonka voit lukea kerralla alusta loppuun
39. Kirja, josta sait vinkin sosiaalisesta mediasta tai mediasta
40. Kirjassa hylätään jotain
46. Kirjassa on epätavallinen mies tai poika
49. Kirja (käännös) on julkaistu vuonna 2023

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tiina Harvia: Pappa ei muista

Papassa on muisteltavaa Tiina Harvia: Pappa ei muista. 174 s. Kansi: Iiris Kallunki. Momentum Kirjat, 2024. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. Kuva Ellen Karhulampi. Kirjan kansi Iiris Kallunki. "Papan lähellä muiden oli hyvä olla, mutta pappa tarvitsi myös paljon omaa rauhaa. Joka päivä hän vaelteli yksin omissa ajatuksissaan kotitilansa metsässä. Kahdeksankymmentäluvulla se ei ollut vielä trendikästä eikä sille ollut käsitettä. Pikemminkin pappa oli vähän outo." Ikääntyessä muisti ja sen oikut alkavat olla yhä enemmän moninaisen kiinnostuksen kohteena itse kullekin. Siinä yksi syy, miksi Tiina Harvian esikoisromaani kiinnosti minua. Pappa ei muista on kuvaus läheisen nopeasti etenevästä muistisairaudesta. Vakavasta aiheesta huolimatta kirjassa on paljon huumoria, sitäkin kun tapaa olla niissä tilanteissa, joihin muistin katoaminen saattaa ihmisen itsensä ja hänen lähipiirinsä. Vaatii kuitenkin rakastavaa ja kunnioittavaa suhtautumista pystyä kertomaan niistä tapahtumist

Iida Turpeinen: Elolliset

Löydetyt ja kadotetut lajit Iida Turpeinen: Elolliset.  Kansi: Safa Hovinen. 296 s.  S&S 2023.  Äänikirjan lukija Marcus Bäckman "-- pieni katkos hengitykseen, ja sitten lause jatkuu, mutta hetken se käy tässä, kaikennielevä, kevyt suru, kun katsomme tätä eläintä, jotain suurta ja lempeää, niin lopullisesti poissa." Iida Turpeisen Elolliset on saanut paitsi Finlandia-ehdokkuuden, myös poikkeuksellisen kiittävät arvostelut sekä kriitikoilta että blogimaailman arvioijilta. Pääkaupungin kirjastoissa teosta jonottaa parhaillaan runsas 4000 lukijaa. Kirjan ensimmäiset painokset myytiin loppuun nopeasti. Myös kirjan käännösoikeudet on jo myyty useisiin Euroopan maihin, kertoi HS 12.10.2023 . Tällaiseen kirjaan lukija tarttuu jännittyneenä ja suurin odotuksin. Minulle tämä ihmisen aiheuttamaa lajikatoa ja sen yhtä esimerkkiä, stellerinmerilehmää, käsittelevä esikoisteos on yksi viime vuoden merkkitapauksista. Sellaisen siitä tekee erityisesti aiheen polttava ajankohtaisuus ja h

Mudlum: Tätini Ellen

Täti ja aikakerrostumat Mudlum: Tätini Ellen. Virolainen alkuteos Mitte ainult minu tädi Ellen, 2020. Suomennos Heidi Iivari. Graafinen suunnittelu Asko Künnap. 220 s. Enostone Kustannus 2023. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. Kuva: Ellen Karhulampi "Voisin kuvailla yksityiskohtaisesti kaikkia vaatteita, jotka roikkuivat Ellenin kaapissa, kaikkia nappirasioiden nappeja, huivirasioiden huiveja ja kenkälaatikoiden kenkiä. Hansikaslaatikossa oli pitkät turkoosinsiniset nailonsormikkaat, valkoiset pehmeänahkaiset ja osittain verkkokuvioiset autonkuljettajan hanskat sekä valkoiset ihomaiset morsiuskäsineet, ostettu Ellenin ja Juhanin häihin. Niitä häitä ei koskaan tullut." Mudlumin tarinassa menneiden vuosikymmenten Viro herää henkiin. Paitsi että kirjailija kuvaa tätiään Elleniä, omaa äitiään ja itseään, hän kuvaa hämmentävällä yksityiskohtien runsaudella miten Virossa on asuttu, millaisia bussipysäkkejä Tallinnassa on ollut ja millaisia kioskeja tavaravalikoimineen pysäkkie