Siirry pääsisältöön

Hernán Rivera Letelier: Elokuvankertoja

Elokuvan haltijatar






Hernán Rivera Letelier: Elokuvankertoja. Espanjankielinen alkuteos La contadora de películas, 2009. Suomentanut Terttu Virta. Kannen kuva Wil Immink Design ja Getty Images. 133 s. Siltala 2012.

Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos.

"Palattuani kotiin oli juhlallista; isäni ja veljeni odottivat innokkaina rivissä kuin elokuvateatterin penkissä, puhtaissa vaatteissa ja hiukset vasta kammattuina."


Tämä hieno pienoisromaani on kunnianosoitus elokuvalle ja pienille elokuvateattereille. Samalla se on kertomus tytöstä, jonka luovuus ja kertomisen ilo ja taito voittavat elämän karut olosuhteet. Vaikka kirja on ilahduttava ja ihastuttava ei se silti mikään puhdas ilopilleri ole.

Elämä on kovaa chileläisessä kaivoskaupungissa, jossa tuotetaan salpietaria. Se on vielä tavanomaista kovempaa Marían perheessä, koska isä on halvaantunut kaivosonnettomuudessa ja äiti jättänyt sen jälkeen perheensä. Perhe sinnittelee isän mitättömällä eläkkeellä ja satunnaisilla lisätienesteillä. Mutta isä rakastaa elokuvia. Perheen ollessa vielä yhdessä ja isän terveenä elokuvissa käynnit olivat kaikkien yhteinen ilo. Niistä otettiin irti kaikki mahdollinen alkaen siitä, että teatteriin omille paikoille mentiin nauttimaan teatterisalin katselusta muiden katsojien vielä vetelehtiessä teatterin aulassa.

Isän menettäessä liikuntakykynsä ja tulojen romahtaessa hän keksii idean: hän lähettää vuoroin kaikki viisi lastaan, tyttären ja tämän neljä veljeä, elokuviin. Kotiin tultuaan jokaisen on kerrottava elokuvan tarina muiden iloksi. Perheessä on kaksikin erinomaista kertojaa, mutta 10-vuotias María voittaa isoveljensä menemällä kertomisen tuolle puolen ja esittämällä elokuvan kaikkine rooleineen.

Hänellä, kuten tanssijaäidilläänkin, on luontaisia taipumuksia esiintymiseen.

" (---) en pitänyt nimestäni kovinkaan paljon: se kuulosti säyseältä, sopeutuvalta, alistuvalta äidiltä.
    Minä halusin elämältä jotain muuta.
    En tiennyt mitä, mutta jotain muuta.
    Siinä muistutin äitiä. Hän ei ikinä sopeutunut mihinkään, vaihtoi alinomaa kampausta, kokeili uusia meikkejä, poseerasi ja hymyili leveästi peilin edessä toistellen sanoja, joita silloin pikkutyttönä en oikein ymmärtänyt.
    'Sanonpa vaan, että miksi tyytyä olemaan kiiltomato, kun voisi olla tähti.'"

Lisäksi María perehtyy paikkakunnan kirjaston tarjoamiin elokuvalehtien näyttelijähaastatteluihin ja elokuvamaailman juoruihin. Ajan mittaan hän kerää myös puvuston ja muuta rekvisiittaa.

Hänen esiintymisensä herättää niin suurta ihastusta, että naapurit alkavat kerääntyä heidän kotiinsa. Pian joku heistä vinkkaa, että niin hyviin esityksiin voisi myydä pääsylippuja. Eihän seudulla ole mitään tekemistä iltaisin ja lähin elokuvateatteri on kaupungissa. Niinpä perhe alkaa periä vapaaehtoista maksua kaikilta yleisöön liittyviltä. Myöhemmin María alkaa myös tehdä tilauskeikkoja, ne kun tuottavat tuplasti enemmän kuin heidän kotiesityksensä. María ottaa taiteilijanimen ja käyntikortteja painatetaan. Mutta siinä vaiheessa hyvä onni kääntyy huonoksi ja tapahtuu ikäviä asioita.

María, "Elokuvan haltijatar", ei huonoinakaan aikoina luovu kertomisen taiteestaan. Siinä mielessä tarinalla on onnellinen loppu kaikista vastoinkäymisistä huolimatta.

Tarina on lyhyt. Se kattaa väljästi ladottuna 133 sivua pienikokoisessa kirjassa. Sellaisenaan se tuo hyvin esiin tiiviin kertomisen viehätyksen ja tällaisen muodon antaman painoarvon kaikelle sanotulle.
 
Teos on ainoa kirjailija Hernán Rivera Letelieriltä suomennettu. Terttu Virran käännös espanjasta toimii hyvin.

Kirjasta on tehty samanniminen (The Movie Teller, 2023), kansainvälistä tuotantoa oleva elokuva, ohjaajanaan Lone Scherfig .


Muualla:

Hernan Rivera Letelier: Elokuvankertoja. P.S. Rakastan kirjoja. 19.5.2012

Hernan Rivera Letelier: Elokuvankertoja. Sinisen linnan kirjasto 18.5.2012

Hernan Rivera Letelier: Elokuvankertoja. Kirjan pauloissa 4.11.2018



Helmet-lukuhaasteessa 2025:

10. käydään elokuvissa
18. kirjailijan nimessä enemmän kuin kaksi osaa
20. tulisi hyvä elokuva tai tv-sarja
23. pidän kirjan nimestä
24. tehdään laittomuuksia
31. päähenkilölle ura on tärkeä
45. isä ja tytär




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Emmi Itäranta: Lumenlaulaja

Louhen synty Kirjan kansi Jussi Kaakinen. Valokuva Ellen Karhulampi Emmi Itäranta: Lumenlaulaja. Graafinen suunnittelu Jussi Kaakinen. 410 s. Teos 2025. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. "Katselin, miten Synnytär käveli vastasyntyneessä maailmassa ja kultainen kimallus aaltojen alla osui hänen silmiinsä, kutsui häntä lähemmäs. Hän kurkotti kätensä mereen ja sulki sormensa hohtavan kiven ympärille: sen pintaan oli tarttunut auringonvaloa . Synnytär muovasi kivestä käsissään saaren. Sen karuun louhikkomaahan hän pudotti pisaran maitoa rinnoiltaan, ja pisara alkoi versoa kalliosta. Maanalaisessa pimeydessä se työnsi juurensa syvälle maan sydämeen asti, ja maan päälle se kasvatti korkean varren, pylvään, joka kiertyi ympäri yhdessä auringon kanssa. Pylvään pintaa peittivät kirjavat kuviot kuin linnunmunaa tai käärmeen suomuista ihoa." Pohjolan matriarkaalinen kylä on vauras. Siellä naiset käyttävät taikavoimaansa kylän yhteiseksi hyödyksi ja turvaksi ja miehet käyvät kauppaa,...

Hanna Weselius: Pronominit

Hetki taivaalla Kirjan kansi Matti Ruokonen Hanna Weselius: Pronominit. 377 s. Kansi Matti Ruokonen, kannen kuvat iStock. WSOY 2025 Kustantajan sähköinen arvostelukappale, kiitos. "Kaikkialla, missä on ihmisiä, ilmassa risteilevät katseet, mielikuvat ja niihin kietoutuneet tunteet. Matkustamo on vaalea, muovinen ja yhdentekevä tila, mutta sen ilma on tiheää ja sakeaa, koska jokainen matkustaja on ottanut kaikki mielikuvansa ja tunteensa mukaan." Ollaan nousuun lähtevässä lentokoneessa. Määränpäänä on kansainvälinen lentokenttä, muuta tietoa matkustajilla ei ole.  Matkustajat katsovat Titanic-elokuvaa omilta näytöiltään. Käy ilmi, että ruokakärryyn ei ole pakattu ruokaa nimeksikään matkalle mukaan. Vettä ja punaviiniä sentään löytyy runsaasti. Lisäksi osa matkustamon penkeistä on peitetty tiiviillä, lattiaan saakka ulottuvalla pressulla eikä stuerttikaan tiedä, mitä pressujen alla on. Mielessä käyvät arvaukset muuttuvat matkan edetessä yhä synkemmiksi. Henkilöt on nimetty heid...

Rebecca F. Kuang: Yellowface #dekkariviikkokirjablogeissa

Näin omitaan kulttuuriperintöä Kirjan kansi Ellie Garne. Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi   Rebecca F. Kuang: Yellowface. Alkuteos Yellowface, 2023. Suomentanut Helene Bützov. Kannen suunnittelu Ellie Garne. 336 s. Teos 2024. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "Syvällä sisimmässäni olen aina epäillyt, että Athena viihtyy kanssani juuri siksi, etten pysty kilpailemaan hänen kanssaan. Ymmärrän hänen maailmaansa, mutta en ole uhka, ja hänen saavutuksensa ovat niin kaukana ulottumattomissani, että hänestä ei tunnu pahalta puhua voitoistaan. Emmekö me kaikki kaipaa ystävää, joka ei kyseenalaista ylivertaisuuttamme koska tietää jo menettäneensä pelin? Emmekö me kaikki halua ihmisen, jota voi käyttää nyrkkeilysäkkinä?" USA:n kirjalliseen maailmaan sijoittuva jännäri käynnistyy, kun yhden teoksen julkaissut, mutta jo unohdettu nuori kirjailija June saa elämänsä tilaisuuden eikä pysty vastustamaan sitä. Hän saa haltuunsa entisen opiskelukaverinsa Athenan käsikirjoituksen. Athen...