Pienintä kirjoitusta Kansi Iiris Kallunki. Valokuva kirjasta Ellen Karhulampi Katja Meriluoto: Puun avaruudesta. Kansi Iiris Kallunki. 69 s. Aviador 2025. Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos. "-- Pihka vierähtää puun hitaana kyyneleenä, kaikilla jaloillani, peitinsiivilläni pyristelen kuusen hehkuvaa laavavirtaa vastaan. Aika pysähtyy vuoteen, jona niistä ei pidetä vielä lukua. Puren kaarnakilpeä, nilaa, nakerran siihen viestini sinulle, minä, puun avaruudesta, pienistä pienin, tähtikirjaaja." Katja Meriluodon (1975 -) runokokoelma puhuu luonnon pienimpien äänillä vertautuen siihen, mikä on suurinta ja ikuiseksi kuvittelemaamme: tähdet, vuodenajat. Kuusi muodostaa oman avaruutensa, jossa elämä piileksii eri muodoissaan, tähtikirjaaja, pieni kuoriainen jättää viestiään ja suunnistaa loputtomissa pimeissä käytävissä. "-- kaarnan alla kesät ovat pitkiä ja kylmiä. Sataa alhaalta ylös, kaarnan alla kaikki tapahtuu nurin. --" Näkökulmien ja perspektiivien vaihdoksilla...
Kirjoituksia kirjoituksista. Kirjallisuusblogi