Toivo Tarvas: Huonosti hirtetty - Kertomuksia 1630-luvun Helsingistä

Riitaisaa porukkaa

Toivo Tarvas: Huonosti hirtetty - Kertomuksia 1630-luvun Helsingistä. Esipuhe ja toimitus Juha Järvelä. 70 s. 2025 

Ekirja lukupalvelussa. 

    "Rankka syyssade pieksi kaupungin mataloiden talojen liuskakivi- ja turvekattoja, ja vihainen tuuli tempoillen kolkutteli huonosti suljettuja ikkunaluukkuja.

    Vantaanjoen varrella oleva pieni kaupunki näytti jo nukkuvan, vaikka kello oli vasta kahdeksan illalla. Pitkäaikaisista sateista lionneet kiveämättömät kadut olivat mustana mutavellinä, joka näytti vieläkin mustemmalta, kun kaduilla ei ollut mitään valaistusta. Vain siellä täällä huonosti suljettujen ikkunaluukkujen lomista pilkehti valoviiruja, jotka heijastelivat katujen lainehtivista lätäköistä, ilmaisten kuitenkin, että eräissä asumuksissa vielä valvottiin."

Vanha Helsingefors Vantaajoen partaalla ei 1600-luvun alkupuolella vaikuta ainakaan Toivo Tarvaksen tarinoissa miltään lintukodolta. Eletään viimeisiä aikoja, jolloin kaupunki sijaitsee vielä tuolla vanhalla paikallaan joenvarressa. Runsaan 600 asukkaan elinolot ovat ahtaat ja likaiset niin sisällä pirteissä kuin niiden ulkopuolellakin kaupungin kaduilla. Terveyden- ja sairaanhoito puuttuvat, niiden virkaa hoitavat erilaiset kupparit ja haavurit, joten ei ihme, että ihmisiä kuolee nykymitalla parannettavissa oleviin tapaturmiin ja tauteihin. Osa tosin päättää päivänsä hirsipuussa ja mahdollisuudet kuolla pienempiinkin rangaistuksiin, kuten julkiseen ruoskintaan, ovat olemassa.

Se, että eri julkaisuissa aikoinaan ilmestyneissä Tarvaksen tarinoissa rikosseuraamukset korostuvat johtunee siitä, että Tarvas epäilemättä on käyttänyt historiallisina lähteinään ajan tuomiokirjoja. Nehän yleensä ovat kirkonkirjojen ohella parhaiten säilyneitä historiallisia arkistolähteitä aikaisemmilta vuosisadoilta.

Niinpä tarinoissa tapellaan, petetään, varastetaan ja tuomitaan ihan olan takaa.

Eikä tämä kuulu ainoastaan alempien säätyjen tapoihin vaan mukana ryyppäämässä ja rettelöimässä häärivät niin kirkkoherra kuin kaupunginkirjurikin, joskin suljettujen ikkunaluukkujen takana. Paikalle sulassa sovussa saapuneet kaupungin silmäätekevät kohtaavat juominkien jälkeen raastuvassa. Sitä ennen heidän velvollisuutenaan on kuitenkin lukea tuomio ja lähettää ikuisuusmatkalle hevosvaras. Sekään ei sillä kertaa suju ihan niin kuin on tarkoitus.

Kirjan tarinat eivät ole kirjallisesti ihan sellaisia helmiä kuin Juha Järvelän aikaisemmin kokoaman Tarvaksen Helsinki-kirjan Häviävää Helsinkiä tarinat 1900-luvun alun Helsingin elämästä. Mutta puhekieli on yhtä nautittavan rikasta - lähinnä haukkumailmauksiltaan - kuin noissa aiemmissakin, lähemmäksi omaa aikaamme sijoittuvissa jutuissa. Näissä tarinoissa korostuvat veijarimaiset ja groteskitkin piirteet, joiden takaa kuultaa vakavampi todellisuus; siinä ihmiselämä ei ole kovin vakaalla pohjalla.

Tarvas on silti näissäkin jutelmissa todellinen tarinankertoja ja pystyy puhaltamaan hengen ja persoonallisuuden lyhyiden tarinoidensa henkilöihin siinä kuin paikkoihinkin. Muutamin viivoin syntyy tiivistunnelmainen kuva Kirjava koira -kapakan illanistujaisista tai halki talonpihojen etenevästä takaa-ajosta.

Juha Järvelän esipuhe taustoittaa novelleja ja niiden syntyhistoriaa. Teoksessa julkaistuista novelleista ainakin osa on aikaisemmin ilmestynyt lehdissä. Tarvaksella oli tekeillä laajempi kokoelma tämän aihepiirin novelleja, mutta se jäi toteutumatta.

Vuoden 1917 painos Toivo Tarvaksen kirjasta Huonosti hirtetty löytyy Project Gutenbergin sivuilta. Laitos eroaa jonkin verran Juha Järvelän toimittamasta.

Arvioni Juha Järvelän toimittamasta kirjasta Toivo Tarvas: Häviävää Helsinkiä. Bloggauksessa myös vähän enemmän tietoa kirjailijasta.

Helmet-lukuhaasteessa 2025:

4. valvotaan yöllä

6. prologi (Juha Järvelän esittely)

9. kirjassa on konflikti

24. tehdään laittomuuksia

41. tapahtumat sijoittuvat aikakauteen, jolla en haluaisi elää

44. hoidetaan ihmistä

49. kirja (uusi laitos) on julkaistu 2025