Abdulrazak Gurnah: Loppuelämät (After Lives, 2020). Tammi 2022, Tammen keltainen kirjasto. Suomennos: Einari Aaltonen. Äänikirjan lukija: Jukka Pitkänen. 339 s. Kansi: ?
Hänen tätinsä sanoi, ettei hän saisi kiivetä kukkulalle, ja täti kertoi myös tarinoita käärmeestä, joka voisi nielaista lapsen, ja pitkästä miehestä, jonka varjo häilähteli talojen katoilla kun taivaalla oli täysikuu, ja vanhasta naisesta, jonka hiukset harottivat, joka laahusti merelle johtavalla tiellä ja joka otti välillä leopardin hahmon ja saalisti kylästä vuohen tai sylilapsen. Täti ei sanonut niin, muta Afiya oli varma, että käärme, pitkä mies ja harottavahiuksinen vanha nainen asuivat kukkulalla ja laskeutuivat sieltä kylvämään kauhua maailmaan.
Odotin kiinnostuksella päästäkseni tutustumaan vuoden 2021 kirjallisuuden Nobelin voittajan tuotantoon. Nyt odotus on palkittu ensimmäisellä, nopeasti ilmestyneellä Abdulrazak Gurnahin käännöksellä. Einari Aaltosessa teos on saanut arvoisensa kääntäjän. Kuuntelin kirjan Jukka Pitkäsen mainiosti lukemana.
Loppuelämät on tuhti siivu Afrikan historiaa. Siinä Afrikan tapahtumat asettuvat yhteyteen muun maailman tapahtumien ja poliittisten pyrkimysten kanssa. Kirjan tarinan historiallinen taustoitus on huolellista.
Gurnah kuvaa kolonialismin julmat kasvot ja eurooppalaisten voittajien ennalta sovituista alueista käydyn verisen sodan, jota afrikkalaiset palkka-armeijat käyvät heidän puolestaan monesti heimoveljiään vastaan, paikallisia asukkaita ryöstäen ja tappaen. Hän kuvaa afrikkalaista kulttuurien, uskontojen, heimojen ja kielten kirjoa, lukutaidon vaikutusta ihmisten elämään ja naisten sinnikkyyttä alistetussa asemassaan.
Hänen näkökulmansa vaihtelevat pienestä tytöstä palkkasoturiin. Päähenkilöiden kohtalot ja tarinat silmikoituvat vaivihkaa yhteen lukuisten henkilöiden virrassa.
Kerronta on tarkkaa, mutta samaan aikaan säästeliästä. Joku monisanaisempi kirjoittaja olisi kertonut tätä tarinaa satoja sivuja pitempään. Gurnahin tyyli on perinteistä, kikkailematonta ja elävää puhetta, ja kirjan keskusteluihin sisältyy sekä afrikkalaisia kieliä (pääasiassa swahilia, joka on Gurnahin äidinkieli) että saksaa. Viimeistään Gurnahia lukiessa länsimaiselle lukijalle selviääkin kuinka monikielistä seutua Itä-Afrikka ja koko Afrikan maanosa on.
Kirjassa ollaan Saksan Itä-Afrikan alueella. Saksan tuolloin, 1800-luvun lopulla, miehittämään alueeseen kuuluivat nykyiset Ruanda ja Burundi sekä osa Tansaniasta. Romaanin alkuosa kuvaa pääasiassa ensimmäisen maailmansodan aikaisia taisteluja, joissa Saksa menettää alueen englantilaisille.
Palkkasoturiksi ikänsä valehtelemalla pestautunut Hamza joutuu saksalaisen yliluutnantin henkilökohtaiseksi palvelijaksi. Upseerin ja palvelijan ristiriitaisen, vastakkaisuuksia sisältävän suhteen kuvaaminen avaa pysäyttävällä tavalla alistajan ja alistetun välistä outoa riippuvuutta ja viha-rakkaussuhdetta muistuttavaa kohtaamista veristen tapahtumien keskellä ja keskipisteessä.
Sodan jälkeen koittaa jälleenrakennuksen aika ja hengissä säilyneet kokoavat loppuelämäänsä. Kirjan englanninkielinen nimi After Lives viittaa paitsi elämän loppupuoleen, myös kuolemanjälkeisyyteen. Sekä Hamza että hänen sodan jälkeen tapaamansa Afiya ovat saaneet uuden mahdollisuuden elämässä, joka olisi jo voinut päättyä huonosti. Hamzan on häntä alistanut yliluutnantti pelastanut varmalta kuolemalta ja Afiyan on pelastanut hänen kotoa lapsena karannut veljensä Ilyas Afiyaa talousorjanaan pitävältä perheeltä.
Afiyan veli kuitenkin liittyy lyhyen sisarusten yhteisen iloisen ja turvallisen yhdessäolon ajan jälkeen saksalaisten palkka-armeijaan Schutztruppeen eikä hänestä kuulla mitään sodan aikana tai sen päätyttyä, mistä aiheutuva epävarmuus varjostaa Afiyan elämää. Toinenkin sota on kehkeytymässä, vaikka siitä tyyneen elämäänsä asettuneet eivät onnekseen tiedä etukäteen. Pienen kaupungin ihmiset selviytyvät ja rakentavat elämäänsä uudelleen enimmäkseen vanhoin, englantilaisille voittajille salatuiksi jäänein kaupankäynnin tavoin.
Teoksen rajaus niin, että sotaan kadonneen Ilyasin kohtalo jää vuosikymmeniksi tuntemattomaksi, painottaa sitä sodan julmuuden ja arvaamattomuuden ulottuvuutta, joka syntyy epätietoisuudesta. Vaikka Ilyasin kohtalo lopulta 1960-luvulla selviääkin, hänen katoamisensa on ennättänyt heittää synkän varjon Afiyan ja Hamzan pienen perheen ylle eivätkä he koskaan saa tietää syytä Ilyasin valintoihin.
Sodan julmuuden kuvaus on järkyttävää luettavaa, mutta teoksessa on myös seesteisiä hetkiä, jolloin keskitytään ihmisten välisiin suhteisiin, arkielämän ja paikallisten tapojen kuvauksiin. Nautin eniten pikkukaupungin elämän eloisista näkymistä ja tavasta, jolla Gurnah kuin huomaamatta ja alleviivaamatta avaa eurooppalaiselle lukijalle tuntemattomia merkityksiä paikallisessa ajattelussa.
Gurnah on englannin ja postkolonialistisen kirjallisuuden emeritusprofessori Kentin yliopistossa sekä julkaissut useita palkintoehdokkuuksia saaneita teoksia, kirjallisuudentutkimusta ja artikkeleita. Ennen Nobelin palkinnon saantia hänen teoksensa eivät juuri ole levinneet Englannin ulkopuolelle. Siinä Nobelin palkinto toimii niin kuin hyväksi on, nostamalla esiin vahvaa, mutta vähälle huomiolle jäänyttä maailmankirjallisuutta.
Haluatte, että kerron itsestäni kuin minulla olisi kokonainen tarina, mutta minulla on vain askarruttavia katkelmia, ammottavia aukkoja ja kysymyksiä, joihin kaipaan vastauksia. Minulla on vain ohisuhahtaneita hetkiä ja sumeita muistikuvia.
Yhdellä lauseella: Historian varjoista versovaa elämää.
Kirjaluotsi (sisältää juonipaljastuksia)
Helmet-lukuhaasteessa 2022 kirja sopii ainakin kohtiin:
1. Kirjassa yhdistetään faktaa ja fiktiota
5. Kirjassa sairastutaan vakavasti
6. Kirjan on kirjoittanut sinulle uusi kirjailija
7. Kirja kertoo ystävyydestä
8. Kirjassa löydetään jotain kadotettua tai sellaiseksi luultua
14. Kirja kertoo historiallisesta tapahtumasta
28. Kirjan päähenkilö on alaikäinen (osittain)
29. Kirjassa kuvataan hyvää ja pahaa
30. Kirjassa muutetaan uuteen maahan
32. Kirjassa rikotaan yhteisön normeja
33. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Afrikkaan
38. Kirjassa toteutetaan unelma tai haave
40. Kirja kertoo maasta, jota ei enää ole
42. Kirjassa asutaan kommuunissa tai kimppakämpässä
43. Kirja sopii ainakin kolmeen haastekohtaan
49. Kirja on julkaistu vuonna 2022 (suomennos)
Kommentit
Lähetä kommentti