Onneton ratsastusretki
Kaarina Griffiths: Nummen peto. 309 s. Kansi Elina Salminen. Otava 2026. Cornwall-mysteeri 4.
Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos.
"Diggins oli löytänyt pubinpitäjä Jackasta mieleisen juttukumppanin, koska tämä tiesi yhtä sun toista paikallishistoriasta. Historia oli Digginsin intohimo. Hän suunnisti baariin, jossa Jacka laski olutta hanasta, ja tilasi Penpontin panimon The Beast of Bodmin -olutta.
- Tämä nummen peto onkin mainio, kastanjanpunainen ale, Jacka kehui. - Täyteläisen makuinen, mutta sillä on kirpeän hedelmäinen häntä."
Kaarina Griffithsin (1958 -) aikaisemmista kirjoista tutuksi tullut Truron murharyhmä viettää työhyvinvointipäivää ratsastusretkellä nummella. Äkkiä nousee raivoisa saderintama, josta päivän sääennusteet eivät ole tienneet mitään, ja heidän on käännyttävä takaisin lähtöpaikkaansa Jamaica Inn -majataloon ja pubiin.
Majatalon pitäjä Jacka tekee parhaansa majoittaakseen kaikki pubiin sadetta suojaan tulevat, mutta osa ihmisistä joutuu nukkumaan yönsä lattialla. Aamulla havaitaan, että yksi seurueeseen kuulunut henkilö on kateissa ja häntä etsimään lähteneet löytävät hänet kuolleena ulkoa.
Onneksi Truron murharyhmä on jo valmiiksi paikalla, mukanaan myös uusin vahvistuksensa, nuori ja innokas Ivy. Kuoleman tutkimukset käynnistyvät välittömästi.
Kuten muissakin Cornwalliin sijoittuvissa dekkareissaan suomalaissyntyinen Griffiths sijoittaa tähänkin romaaniin tietoa alueen elämäntavoista, historiasta ja tarustosta. Tämä paikallishenki saa minut yhä uudelleen tarttumaan näihin kirjoihin ja Cornwallin viehätyksen pauloihin.
Sarjan nelososa etenee mukavasti ja saamme siinä tutustua mm Jamaica Inniksi ristittyyn pubiin ja sen salakuljetusmuseoon. Nimi on peräisin paikkakunnan oman tytön Daphne du Maurierin (1907 - 1989) 1800-luvun alun rantarosvousta käsittelevästä samannimisestä romaanista. Rantarosvous on ollut yksi menneisyydessä Englannin köyhimpiin alueisiin kuuluneen Cornwallin vähemmän kunniakkaista elinkeinoista. Laivat houkuteltiin väärillä majakan valoa muistuttavilla valoilla karikoille ja ryöstettiin sitten.
Paikallisten mielikuvitus lähtee helposti laukalle, kuten aikaisemmista osista muistetaan, ja tällä kertaa tietyt murhan piirteet saavat seudun ihmiset muistamaan tarinoita nummen pedosta, joka tapaa ihmisiä. Poliiseilla on jälleen työn takana saada rauhoiteltua näistä puheista alkavaa joukkohysteriaa.
Griffithsin kerronta paranee osa osalta ja säilyttää samalla cozy crime -luonteensa. Vaikka arvasinkin murhaajan jo melko aikaisessa vaiheessa tekstissä olleen vinkin perusteella, ei kirjan seuraaminen sen jälkeen turhauttanut, kirjan ihmissuhteiden verkostoa ja cornwallilaisten paikkojen ilmapiiriä kun seurailee mieluusti.
Eli: seuraavaa osaa jo tässä odotellaan!
"Diggins seisoi kalliojyrkänteellä Hell's Mouth -poukaman yläpuolella ja tähysti pauhaavaa merta. Helvetin kidalta tuo aaltojen runtelema kivinen helvetti heidän alapuolellaan näyttikin. Teräviä karikoita, jättimäisiä aaltoja, jotka paiskautuivat vasten kallioita. Harmaapäinen myrskyliitäjä leijaili lahden yllä tehden välillä syöksyjä veteen."
Muut Cornwall-mysteerit blogissa:
Muualla:
En tällä kertaa linkitä muita arvioita kirjasta, koska julkaistuissa arvioissa on minusta liikaa juonipaljastuksia dekkarista.
Helmet-lukuhaasteessa 2026:
21. käydään museossa
23. cozy crime -dekkari
27. puutarha
28. tanssitaan
31. mainitaan jokin biisi
42. sanoja tai lauseita toisella kielellä (korniksi)
45. kiusaamista
49. kirja on julkaistu 2026
Kommentit
Lähetä kommentti