Siirry pääsisältöön

Tiina Paju: Uutisista hyvää iltaa

Tiina Paju: Uutisista hyvää iltaa - Korona-aikaa uutistoimituksen nurkasta nähtynä. Mustavalkoinen sarjakuva. Suuri Kurpitsa 2022. 52 s. 



Tiina Paju on Suomen tunnetuimpia sarjakuvataiteilijoita. Lähes kaikki suomalaiset tuntevat hänen yhdessä Sari Luhtasen kanssa tekemänsä rakastetun Maisa ja Kaarina -sarjakuvan. Työpari käsikirjoittaja Luhtanen ja piirtäjä Paju on palkittu pitkään jatkuneesta yhteistyöstään Maisan ja Kaarinan tekijöinä Suomen sarjakuvaseuran myöntämällä Puupäähattu-palkinnolla.

Myös graafikkona, kuvittajana ja visuaalisena toimittajana työskentelevä Paju julkaisee nyt ensimmäisen itse käsikirjoittamansa albumin. Albumissa näyttäytyy varmaotteinen kertoja ja - vähän harvinaisempaa herkkua - myös dokumentoija. Teos sisältää päiväkirjamaisia muistiinpanoja työstä ja kotielämästä koronan yllättäessä ja pitkittyessä. Albumi koostuu stripeistä, joista muodostuu stripistä toiseen ketjuttuva täyspitkä tarina. Sarjakuva ilmestyi alun perin verkossa omalla sivustollaan.

Albumi on siis autofiktiota: päähenkilö sarjakuvataiteilija, graafikko Paju aloittaa työsuhteen Ylen tv-uutisten visuaalisena toimittajana. Tehtävä ja työnkuva ovat hänelle uusia ja kaiken lisäksi korona puuttuu peliin ja myllertää uutistoimituksen elämää ja työkäytäntöjä laajemminkin, kuten myös koko maailmaa. Kaikki ovat hämmentyneitä, eikä vähiten uutistoimituksen uusin, pätkätyöllistetty jäsen.

Paju kuvaa perehtymistään uuteen työhönsä, työyhteisöään ja uutistoimituksessa työskentelyä hänelle ominaisella oivaltavalla, lämpimällä huumorilla, jonka valossa nähdään niin noviisi kuin toimituksen konkaritkin. Harjoitusta työelämän havainnoinnille hänelle on epäilemättä kertynyt jo työelämän ihmeitä hulvattomalla tavalla tutkailevan Biljoona Oy -sarjakuvan piirtäjänä. Lämpimän huumorin rinnalle nousee myös teräviä havaintoja Ylen organisaatiosta, tehtävien organisoinnista ja pätkätyösuhteiden käytöstä.

Uutistoimituksen työskentelyn kuvaus on niin autenttista, että sarjakuvaa voisi hyvin käyttää vaikka mediakasvatuksen materiaalina kertomaan mm niistä kuvaviestintään liittyvistä ratkaisuista, joita tv-uutisten toimittaminen vaatii. Miten havainnollistaa virustautia? Ja voisiko 3D-mallinnuksesta olla hyötyä?

Korona-aika tarjoaa myös vakavaa ja pysähdyttävää pohdittavaa ja havainnoitavaa. Miksi esimerkiksi kotimaisia koronan uhreja ei näytetä kuvamateriaalissa, mutta Intian sairastuneita ja vainajien polttorovioita näytetään? Ja miten jaksavat he, jotka joutuvat päivittäin tuottamaan meille uutisia yhä uhkaavammaksi muuttuvasta tilanteesta ja lisääntyvästä uhrimäärästä?

Minulle albumi on koskettava dokumentti yhdestä näkökulmasta korona-ajan historiaan. Siihen on tallentunut epidemian alku ja sen leviämisen vaiheita noin vuoden ajalta sekä uutistoimituksessa että henkilökohtaisessa perhe-elämässä. Dokumentaatiota tästä ajasta ei ole vielä kovin runsaasti kertynyt. Lukemistani Pontus Purokurun toimittama Tartunta - 13 kirjoittajan esseekokoelma, jossa lähestytään koronaa moniäänisesti taiteen, tieteen, journalismin ja sosiaalisen median keinoin - sopii hyvin rinnakkaisteokseksi Tiina Pajun avoimen henkilökohtaiselle kerronnalle.

Teoksen nimi viittaa Ville Pernaan historiikkiin Uutisista, hyvää iltaa: Ylen tv-uutiset ja yhteiskunta 1959-2009 (Karttakeskus 2009). Pilkkua vaille sama nimi sopiikin erinomaisesti teokselle, joka täydentää historiikkia henkilökohtaisella dokumentaatiolla yhdestä uutisten varmasti mieleen jäävimmistä aikakausista.

Yhdellä lauseella: Sairasta ajankuvaa

Muualla: 

Kvaak.fi Reijo Valta: Tiina Paju - Uutisista hyvää iltaa. 10.4.2022

Suomen kuvalehti Harri Römpötti: Kiihkeää työtä - Maisan ja Kaarinan tekijä kertoo uutistoiminnasta pandemian aikana. 31.3.2022 (maksumuuri)

Kulttuuritoimitus Mikko Saari: Freelancer-graafikon elämää koronan keskellä - arviossa Tiina Pajun Uutisista hyvää iltaa. 20.5.2022


Helmet-lukuhaasteessa 2022 kirja sopii ainakin kohtiin:

1. Kirjassa yhdistetään faktaa ja fiktiota

5. Kirjassa sairastutaan vakavasti

14. Kirja kertoo historiallisesta tapahtumasta

15. Kirja käsittelee aihetta, josta haluat tietää lisää (uutistoimitustyö)

18. Kirjan on kirjoittanut toimittaja

34. Kirjailijan nimessä on luontosana

37. Kirjan kansi tai nimi saa sinut hyvälle mielelle

41. Sarjakuva tai kirja, joka kertoo supersankarista (kyllä supersankarin viitta sopii työn sankarillekin, ihan eritoten pätkätyön)

43. Kirja sopii ainakin kolmeen eri haastekohtaan

49. Kirja on julkaistu vuonna 2022


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Top10 kirjat (2024)

Vuoden 2024 Top10 Van Gogh: Piles of French novels, 1887 Laadin vuonna 2024 tekemieni postausten perusteella kotimaisen ja käännöskirjallisuuden Top10-listaukset. Listojen tarkoituksena on enemmänkin katsoa, mikä minua on kuluneena lukuvuonna puhutellut kuin rankata kirjoja paremmuuden mukaan. Kaikkihan tiedämme miten suhteellista paremmuus on.  Mitä listani sitten kertovat lukuvuodestani? Löysin Claire Keeganin ja Han Kangin sekä yhteiskunnallisilta näkemyksiltään että henkilökuvaukseltaan hyvin tärkeiltä tuntuvat kirjat. Molemmilta luin kaiken, mitä on käännetty. Keeganilta myös yhden alkukielisen kirjan, Early in the Day  . Valitsin kummaltakin kirjailijalta yhden kirjan listalle. Muita erityisen puhuttelevia, minulle uusia ulkomaisia kirjailijoita olivat Jon Fosse, Ane Riel, A.S. Byatt ja Hérve Le Tellier. Sen lisäksi listallani on vanhoja suosikkejani, joilta en suinkaan ole vielä lukenut koko tuotantoa.  Kirjojen nimistä on linkit niitä koskeviin blogijuttuihin. Ulk...

Tiina Harvia: Pappa ei muista

Papassa on muisteltavaa Tiina Harvia: Pappa ei muista. 174 s. Kansi: Iiris Kallunki. Momentum Kirjat, 2024. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. Kuva Ellen Karhulampi. Kirjan kansi Iiris Kallunki. "Papan lähellä muiden oli hyvä olla, mutta pappa tarvitsi myös paljon omaa rauhaa. Joka päivä hän vaelteli yksin omissa ajatuksissaan kotitilansa metsässä. Kahdeksankymmentäluvulla se ei ollut vielä trendikästä eikä sille ollut käsitettä. Pikemminkin pappa oli vähän outo." Ikääntyessä muisti ja sen oikut alkavat olla yhä enemmän moninaisen kiinnostuksen kohteena itse kullekin. Siinä yksi syy, miksi Tiina Harvian esikoisromaani kiinnosti minua. Pappa ei muista on kuvaus läheisen nopeasti etenevästä muistisairaudesta. Vakavasta aiheesta huolimatta kirjassa on paljon huumoria, sitäkin kun tapaa olla niissä tilanteissa, joihin muistin katoaminen saattaa ihmisen itsensä ja hänen lähipiirinsä. Vaatii kuitenkin rakastavaa ja kunnioittavaa suhtautumista pystyä kertomaan niistä tapahtumist...

Anni Kytömäki: Mirabilis

Luonnon kerrostumat meissä Kuva Ellen Karhulampi. Kirjan kansi Jenni Noponen. Anni Kytömäki: Mirabilis. Kannen suunnittelu Jenni Noponen. 688 s. Gummerus, 2024. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. "Leonhard luetteloi lajeja ja järjestää kortistoa. Instituutin suojissa maailma on kunnossa, luonto nimilaputettu. Hän pitää siitä. Ulkona vallitsee kaaos, sekava verkko, jossa eliöt syövät ja lahottavat toisiaan, loisivat, suosivat, auttavat, tappavat muita ja omiaan. Luontoa ovat kaikki yhteiselon muodot, raakuus, rakkaus ja raadonsyönti. Hyllyillä ja laatikoissa otukset tyyntyvät lajinimiksi ja saavat tiiviin kuvauksen elinpaikastaan, ravinnostaan ja lisääntymistavoistaan. Kaiken takaa voi koettaa aavistaa elämän tarkoituksen, ja yleensä se on huomattavasti selkeämpi kuin ihmisellä, joka heiluu utuisten unelmien, täpärien onnistumisten ja hirveiden erehdysten välillä." Suomalaisten "löytöretket" ja Amurin siirtokunta Venäjän omistamilla alueilla Koillis-Aasiassa ovat ...