Siirry pääsisältöön

Pirkko Saisio: Spuuki Spaidermän ja raju Nonna

 


Pirkko Saisio: Spuuki Spaidermän ja raju Nonna. Siltala 2017. 194 s. Kuvitus: Remu Välisaari. Kansi: Pirkko Saisio (?). Äänikirjan lukija: Pirkko Saisio.

Tämän aamun lempinimeni on Kultamato. Kultamato on täyttä kultaa ja asuu puun sisällä, on kultaisuutensa lisäksi täysin näkymätön.
Kun isovanhempien sukupolvi kohtaa lapsenlapset syntyy yleensä jotain unohtumatonta. Pirkko Saisio on koonnut ja täydentänyt Facebook-päivityksistään tarinan Spuuki Spaidermäniksi itseään kutsuvan lapsen tulosta maailmaan ja kasvusta kuusivuotiaaksi. Nonnaksi itseään nimittävän isoäidin ja pienen pojan keskustelut eivät rajoitu aiheista arkipäiväisimpiin, vaikkei arkikaan minnekään unohdu.
Nelivuotias kysyi, mitä on maapallon keskiössä. Arvelin, että siellä on tulta ja hirvittävä kuumuus ja laavaa ja jotakin sellaista. Nelivuotias oli jyrkästi eri mieltä ja sanoi tietävänsä, että maapallon keskiössä on Helsinki. Taidan - salaa - olla samaa mieltä Nelivuotiaan kanssa.
Yhdessä luodataan maailmankaikkeuden arvoituksia, kuten aurinkokuntamme pienintä Tupo-planeettaa, tunnustetaan rakkautta, räpätään, piirretään ja pelataan omia pelejä sekä totutellaan pikkusiskon tuloon. Koittaa myös se hetki, jolloin nonnan on sopeuduttava siihen, että futista pelaavat kaverit ainakin ajoittain syrjäyttävät hänet. 

Näiden kahden henkilön ystävyys ja kyky ymmärtää toisiaan tuottaa nautittavaksemme kahden tasaveroisen pohdiskelijan repliikkejä ja mietelmiä maailman menosta. 
Rohkeasti Kuusivuotias kurkisti kummitustaloon ja totesi, että eipä ole kummituksilla yhtään kiva talo. 
Hiljainen synkähkö metsä sai Kuusivuotiaan kysymään, että huijaavatko isot vai pienet maailmassa enemmän. Arvelin, että isot, koska pienet uskovat helpommin kaikenlaista. Kuusivuotias taas arveli, että nelivuotiaat huijaavat eniten. 

Huijaamiskeskustelussa Nonnalla on kategoria nimeltä "tarina", joka ei ole ihan totta eikä ihan valhetta, mutta Kuusivuotias pysyttäytyy mieluummin huijaamisen käsitteessä.

Onneksi Pikkusisko on ainakin ensimmäisen elinvuotensa ajan varustettu zeniläisellä mielentyyneydellä, sillä vauhtia ja mielikuvituksen lentoa on perhepiirissä tarjolla jo entuudestaan runsain määrin. Kerran saareen veneiltyä hiljaisen tyytyväinen Pikkusisko-vauva unohtuu joksikin aikaa veneeseen. Kun kaikki ryntäävät häntä hakemaan he löytävät hänet makaamasta veneessä ja hymyilemästä jalkaterälleen.

Saision lapsimuistelusten lukeminen tai kuunteleminen hänen itsensä lukemana saa maailman tuntumaan hetken aikaa hyvin hauskalta ja mielenkiintoiselta paikalta, jossa melkein kaikki on mahdollista. 

Painetun kirjan kuvitus on itsensä Spuuki Spaidemänin (Remu Välisaari) värikästä tekoa. Kirjan kansikuvasta olen tunnistavani Pirkko Saision tyylin, mutta tätä tietoa en saanut mistään tarkistettua.

Helmet-lukuhaasteessa 2022 kirja sopii itselläni kohtiin:

7. Kirja kertoo ystävyydestä
22. Kirja sisältää sähköposteja, tekstiviestejä tai some-päivityksiä
28. Kirjan päähenkilö on alaikäinen
36. Kirjassa seurataan usean sukupolven elämää
37. Kirjan kansi tai nimi saa sinut hyvälle mielelle
41. Sarjakuva tai kirja, joka kertoo supersankarista
43. Kirja sopii ainakin kolmeen haastekohtaan

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Emmi Itäranta: Lumenlaulaja

Louhen synty Kirjan kansi Jussi Kaakinen. Valokuva Ellen Karhulampi Emmi Itäranta: Lumenlaulaja. Graafinen suunnittelu Jussi Kaakinen. 410 s. Teos 2025. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. "Katselin, miten Synnytär käveli vastasyntyneessä maailmassa ja kultainen kimallus aaltojen alla osui hänen silmiinsä, kutsui häntä lähemmäs. Hän kurkotti kätensä mereen ja sulki sormensa hohtavan kiven ympärille: sen pintaan oli tarttunut auringonvaloa . Synnytär muovasi kivestä käsissään saaren. Sen karuun louhikkomaahan hän pudotti pisaran maitoa rinnoiltaan, ja pisara alkoi versoa kalliosta. Maanalaisessa pimeydessä se työnsi juurensa syvälle maan sydämeen asti, ja maan päälle se kasvatti korkean varren, pylvään, joka kiertyi ympäri yhdessä auringon kanssa. Pylvään pintaa peittivät kirjavat kuviot kuin linnunmunaa tai käärmeen suomuista ihoa." Pohjolan matriarkaalinen kylä on vauras. Siellä naiset käyttävät taikavoimaansa kylän yhteiseksi hyödyksi ja turvaksi ja miehet käyvät kauppaa,...

Hanna Weselius: Pronominit

Hetki taivaalla Kirjan kansi Matti Ruokonen Hanna Weselius: Pronominit. 377 s. Kansi Matti Ruokonen, kannen kuvat iStock. WSOY 2025 Kustantajan sähköinen arvostelukappale, kiitos. "Kaikkialla, missä on ihmisiä, ilmassa risteilevät katseet, mielikuvat ja niihin kietoutuneet tunteet. Matkustamo on vaalea, muovinen ja yhdentekevä tila, mutta sen ilma on tiheää ja sakeaa, koska jokainen matkustaja on ottanut kaikki mielikuvansa ja tunteensa mukaan." Ollaan nousuun lähtevässä lentokoneessa. Määränpäänä on kansainvälinen lentokenttä, muuta tietoa matkustajilla ei ole.  Matkustajat katsovat Titanic-elokuvaa omilta näytöiltään. Käy ilmi, että ruokakärryyn ei ole pakattu ruokaa nimeksikään matkalle mukaan. Vettä ja punaviiniä sentään löytyy runsaasti. Lisäksi osa matkustamon penkeistä on peitetty tiiviillä, lattiaan saakka ulottuvalla pressulla eikä stuerttikaan tiedä, mitä pressujen alla on. Mielessä käyvät arvaukset muuttuvat matkan edetessä yhä synkemmiksi. Henkilöt on nimetty heid...

Top10 kirjat 2024

Vuoden 2024 Top10 Van Gogh: Piles of French novels, 1887 Laadin vuonna 2024 tekemieni postausten perusteella kotimaisen ja käännöskirjallisuuden Top10-listaukset. Listojen tarkoituksena on enemmänkin katsoa, mikä minua on kuluneena lukuvuonna puhutellut kuin rankata kirjoja paremmuuden mukaan. Kaikkihan tiedämme miten suhteellista paremmuus on.  Mitä listani sitten kertovat lukuvuodestani? Löysin Claire Keeganin ja Han Kangin sekä yhteiskunnallisilta näkemyksiltään että henkilökuvaukseltaan hyvin tärkeiltä tuntuvat kirjat. Molemmilta luin kaiken, mitä on käännetty. Keeganilta myös yhden alkukielisen kirjan, Early in the Day  . Valitsin kummaltakin kirjailijalta yhden kirjan listalle. Muita erityisen puhuttelevia, minulle uusia ulkomaisia kirjailijoita olivat Jon Fosse, Ane Riel, A.S. Byatt ja Hérve Le Tellier. Sen lisäksi listallani on vanhoja suosikkejani, joilta en suinkaan ole vielä lukenut koko tuotantoa.  Kirjojen nimistä on linkit niitä koskeviin blogijuttuihin. Ulk...