Siirry pääsisältöön

Jukka Aalho & GPT-3: Aum Golly. Tekoälyn runoja ihmisyydestä



Jukka Aalho & GPT-3: Aum Golly. Tekoälyn runoja ihmisyydestä. Basam Books 2021. 72 s. 

Arvostelukappale kustantajalta, kiitos siitä.

Sormeni ovat tahmeat / vaikka en muista syöneeni niitä.

GPT-3 (Generative Pre-trained Transformer 3) on tekoälyn oppiva kielimalli, joka on luotu San Franciscossa. Mielenkiintoista mallissa on, että vaikka se on tuotettu avoimeen käyttöön ja on edelleen avoin sovellus, Microsoft on ostanut yksinoikeuden sen pohjana olevaan mallinnukseen. GPT-3 on jo niin kehittynyt, että tekoälyn tutkijat ovat  varoittaneet sen tuotoksia olevan ainakin joiltakin osin mahdotonta erottaa ihmisälyn tuottamasta kielellisestä ilmaisusta. Tällä on tietenkin mielenkiintoisia seurauksia, joista Aum Golly on yksi. 

Jukka Aalho on antanut GPT-3:lle syötteet (ne näkyvät runoissa boldattuina, blogitekstini sitaateissa alleviivattuina) ja hionut välimerkityksen ja säejaon osalta tekoälyn tuottamia runoja sekä myös kääntänyt ne suomeksi. 

En varmastikaan ole ainoa, jossa tekoälyn parissa tehdyt ponnistelut kielellisten prosessien haltuun ottamiseksi herättävät ehtymätöntä mielenkiintoa. Olen itsekin joskus aikaisemmin kokeillut kirjoittaa runoja yhdessä tekoälyn kanssa. Kirjoittajakolleganani noissa kokeiluissa toimi chatbot A.L.I.C.E. ja yhteistyö oli minulle erittäin mieluisaa, joskin siinä oli omat rajoituksensa, ja juuri niiden löytäminen ja tutkiminen tuotti suuren osan huvista.

GPT-3 on runouden tuottajana täysin eri maailmasta kuin A.L.I.C.E. Se näyttää selvästi omaavan malleja siitä, mitä me ihmiset pidämme runoutena, toisin kuin A.L.I.C.E., jonka tehtävänä on vastata kysymyksiin ystävällisen keskustelun normiston pohjalta.

Tekoälyn generoimassa runoudessa meillä on tilaisuus tutkia ja tarkkailla sekä tekoälyn päättelyä asioista, joiden reunaehdot on kerrottu sille, että yllättyä meille nokkeluutena tai hellyttävän tai pelkästään ärsyttävän tuntuisina kömmähdyksinä näyttäytyvistä tuloksista, joita väsymätön päättelijä asioita yhdistellessään meille tuottaa. Ymmärrettävästi sekä ihmisyyden fyysisyys että emotionaalisuus tuottavat tekoälylle paljon haastetta.

Isoäitini nauratti minua / kertomalla tarinoita siitä / miten hän surmasi miehiä / jotka eivät olleet naimisissa hänen kanssaan / antamalla heille myrkkypullon / jonka sisällä oli neula piilossa // se oli kauan sitten / kun ainoat / saatavilla olevat miehet / olivat miehiä / jotka halusivat hänet neljänneksi vaimokseen

Jukka Aalhon runolliset syötteet onnesta, rakkaudesta ja merkityksellisyydestä ohjaavat päättelevää tekoälyä valitsemaan syötteiden vihjeiden perusteella tuntemistaan runousmalleista sopivimman, esimerkiksi modernin tai arkaaiselta ilmaisulta vaikuttavan. Näitä malleja ja tekoälyn tarinankerrontakykyä tai erilaisten inhimillisten tunteiden sanallistamisen kykyä on enemmän kuin mielenkiintoista tutkailla. 

Mielenkiintoista olisi ollut myös nähdä alkuperäiset, englanninkieliset tuotokset. Ne on kyllä julkaistu suomenkielisen kirjan julkaisemisen jälkeen ja englanninkielinen teos on saatavilla Amazonin kautta.

Tekoäly kykenee kirjoittamaan hauskaa ja koskettavaa runoa, se on helppo todeta tämän kokoelman teksteistä. Eikä teksteistä nauttiakseen muuten tarvitse välttämättä olla yhtään kiinnostunut tekoälystä. 

Aum Golly on yksi GPT-3:n tarjoamista nimiehdotuksista runokirjalle, joka käsittelisi rakkautta, onnea ja merkityksellisyyttä inhimillisinä kokemuksina. Aum Gollyn ei tiedetä entuudestaan merkitsevän mitään. GPT-3 määrittelee kuitenkin pyydettäessä Aum Gollyn uudeksi interaktiiviseksi tyyliksi, joka pyrkii edistämään maailman syvällistä ymmärrystä ja kannustamaan empatiaan ja kunnioitukseen ympäristöä kohtaan.

Tämä yksinkertainen runo ihmisyydestä sai minut kyyneliin // Minä olen yösydän / tähtien lapsi / auringon kuiskaus // valon ilo / minä olen / tuulentuivertaman kuun kasvot

 

Helmet 2022-lukuhaasteessa kirja voisi minulla sijoittua kohtiin

6. Kirjan on kirjoittanut sinulle uusi kirjailija

12. Runokirja, joka on julkaistu viiden viime vuoden aikana

15. Kirja käsittelee aihetta, josta haluat tietää lisää (tekoäly ja kielellinen ilmaisu)

43. Kirja sopii ainakin kolmeen haastekohtaan



 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tiina Harvia: Pappa ei muista

Papassa on muisteltavaa Tiina Harvia: Pappa ei muista. 174 s. Kansi: Iiris Kallunki. Momentum Kirjat, 2024. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. Kuva Ellen Karhulampi. Kirjan kansi Iiris Kallunki. "Papan lähellä muiden oli hyvä olla, mutta pappa tarvitsi myös paljon omaa rauhaa. Joka päivä hän vaelteli yksin omissa ajatuksissaan kotitilansa metsässä. Kahdeksankymmentäluvulla se ei ollut vielä trendikästä eikä sille ollut käsitettä. Pikemminkin pappa oli vähän outo." Ikääntyessä muisti ja sen oikut alkavat olla yhä enemmän moninaisen kiinnostuksen kohteena itse kullekin. Siinä yksi syy, miksi Tiina Harvian esikoisromaani kiinnosti minua. Pappa ei muista on kuvaus läheisen nopeasti etenevästä muistisairaudesta. Vakavasta aiheesta huolimatta kirjassa on paljon huumoria, sitäkin kun tapaa olla niissä tilanteissa, joihin muistin katoaminen saattaa ihmisen itsensä ja hänen lähipiirinsä. Vaatii kuitenkin rakastavaa ja kunnioittavaa suhtautumista pystyä kertomaan niistä tapahtumist

Iida Turpeinen: Elolliset

Löydetyt ja kadotetut lajit Iida Turpeinen: Elolliset.  Kansi: Safa Hovinen. 296 s.  S&S 2023.  Äänikirjan lukija Marcus Bäckman "-- pieni katkos hengitykseen, ja sitten lause jatkuu, mutta hetken se käy tässä, kaikennielevä, kevyt suru, kun katsomme tätä eläintä, jotain suurta ja lempeää, niin lopullisesti poissa." Iida Turpeisen Elolliset on saanut paitsi Finlandia-ehdokkuuden, myös poikkeuksellisen kiittävät arvostelut sekä kriitikoilta että blogimaailman arvioijilta. Pääkaupungin kirjastoissa teosta jonottaa parhaillaan runsas 4000 lukijaa. Kirjan ensimmäiset painokset myytiin loppuun nopeasti. Myös kirjan käännösoikeudet on jo myyty useisiin Euroopan maihin, kertoi HS 12.10.2023 . Tällaiseen kirjaan lukija tarttuu jännittyneenä ja suurin odotuksin. Minulle tämä ihmisen aiheuttamaa lajikatoa ja sen yhtä esimerkkiä, stellerinmerilehmää, käsittelevä esikoisteos on yksi viime vuoden merkkitapauksista. Sellaisen siitä tekee erityisesti aiheen polttava ajankohtaisuus ja h

Mudlum: Tätini Ellen

Täti ja aikakerrostumat Mudlum: Tätini Ellen. Virolainen alkuteos Mitte ainult minu tädi Ellen, 2020. Suomennos Heidi Iivari. Graafinen suunnittelu Asko Künnap. 220 s. Enostone Kustannus 2023. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. Kuva: Ellen Karhulampi "Voisin kuvailla yksityiskohtaisesti kaikkia vaatteita, jotka roikkuivat Ellenin kaapissa, kaikkia nappirasioiden nappeja, huivirasioiden huiveja ja kenkälaatikoiden kenkiä. Hansikaslaatikossa oli pitkät turkoosinsiniset nailonsormikkaat, valkoiset pehmeänahkaiset ja osittain verkkokuvioiset autonkuljettajan hanskat sekä valkoiset ihomaiset morsiuskäsineet, ostettu Ellenin ja Juhanin häihin. Niitä häitä ei koskaan tullut." Mudlumin tarinassa menneiden vuosikymmenten Viro herää henkiin. Paitsi että kirjailija kuvaa tätiään Elleniä, omaa äitiään ja itseään, hän kuvaa hämmentävällä yksityiskohtien runsaudella miten Virossa on asuttu, millaisia bussipysäkkejä Tallinnassa on ollut ja millaisia kioskeja tavaravalikoimineen pysäkkie