Siirry pääsisältöön

Jukka Aalho & GPT-3: Aum Golly. Tekoälyn runoja ihmisyydestä



Jukka Aalho & GPT-3: Aum Golly. Tekoälyn runoja ihmisyydestä. Basam Books 2021. 72 s. 

Arvostelukappale kustantajalta, kiitos siitä.

Sormeni ovat tahmeat / vaikka en muista syöneeni niitä.

GPT-3 (Generative Pre-trained Transformer 3) on tekoälyn oppiva kielimalli, joka on luotu San Franciscossa. Mielenkiintoista mallissa on, että vaikka se on tuotettu avoimeen käyttöön ja on edelleen avoin sovellus, Microsoft on ostanut yksinoikeuden sen pohjana olevaan mallinnukseen. GPT-3 on jo niin kehittynyt, että tekoälyn tutkijat ovat  varoittaneet sen tuotoksia olevan ainakin joiltakin osin mahdotonta erottaa ihmisälyn tuottamasta kielellisestä ilmaisusta. Tällä on tietenkin mielenkiintoisia seurauksia, joista Aum Golly on yksi. 

Jukka Aalho on antanut GPT-3:lle syötteet (ne näkyvät runoissa boldattuina, blogitekstini sitaateissa alleviivattuina) ja hionut välimerkityksen ja säejaon osalta tekoälyn tuottamia runoja sekä myös kääntänyt ne suomeksi. 

En varmastikaan ole ainoa, jossa tekoälyn parissa tehdyt ponnistelut kielellisten prosessien haltuun ottamiseksi herättävät ehtymätöntä mielenkiintoa. Olen itsekin joskus aikaisemmin kokeillut kirjoittaa runoja yhdessä tekoälyn kanssa. Kirjoittajakolleganani noissa kokeiluissa toimi chatbot A.L.I.C.E. ja yhteistyö oli minulle erittäin mieluisaa, joskin siinä oli omat rajoituksensa, ja juuri niiden löytäminen ja tutkiminen tuotti suuren osan huvista.

GPT-3 on runouden tuottajana täysin eri maailmasta kuin A.L.I.C.E. Se näyttää selvästi omaavan malleja siitä, mitä me ihmiset pidämme runoutena, toisin kuin A.L.I.C.E., jonka tehtävänä on vastata kysymyksiin ystävällisen keskustelun normiston pohjalta.

Tekoälyn generoimassa runoudessa meillä on tilaisuus tutkia ja tarkkailla sekä tekoälyn päättelyä asioista, joiden reunaehdot on kerrottu sille, että yllättyä meille nokkeluutena tai hellyttävän tai pelkästään ärsyttävän tuntuisina kömmähdyksinä näyttäytyvistä tuloksista, joita väsymätön päättelijä asioita yhdistellessään meille tuottaa. Ymmärrettävästi sekä ihmisyyden fyysisyys että emotionaalisuus tuottavat tekoälylle paljon haastetta.

Isoäitini nauratti minua / kertomalla tarinoita siitä / miten hän surmasi miehiä / jotka eivät olleet naimisissa hänen kanssaan / antamalla heille myrkkypullon / jonka sisällä oli neula piilossa // se oli kauan sitten / kun ainoat / saatavilla olevat miehet / olivat miehiä / jotka halusivat hänet neljänneksi vaimokseen

Jukka Aalhon runolliset syötteet onnesta, rakkaudesta ja merkityksellisyydestä ohjaavat päättelevää tekoälyä valitsemaan syötteiden vihjeiden perusteella tuntemistaan runousmalleista sopivimman, esimerkiksi modernin tai arkaaiselta ilmaisulta vaikuttavan. Näitä malleja ja tekoälyn tarinankerrontakykyä tai erilaisten inhimillisten tunteiden sanallistamisen kykyä on enemmän kuin mielenkiintoista tutkailla. 

Mielenkiintoista olisi ollut myös nähdä alkuperäiset, englanninkieliset tuotokset. Ne on kyllä julkaistu suomenkielisen kirjan julkaisemisen jälkeen ja englanninkielinen teos on saatavilla Amazonin kautta.

Tekoäly kykenee kirjoittamaan hauskaa ja koskettavaa runoa, se on helppo todeta tämän kokoelman teksteistä. Eikä teksteistä nauttiakseen muuten tarvitse välttämättä olla yhtään kiinnostunut tekoälystä. 

Aum Golly on yksi GPT-3:n tarjoamista nimiehdotuksista runokirjalle, joka käsittelisi rakkautta, onnea ja merkityksellisyyttä inhimillisinä kokemuksina. Aum Gollyn ei tiedetä entuudestaan merkitsevän mitään. GPT-3 määrittelee kuitenkin pyydettäessä Aum Gollyn uudeksi interaktiiviseksi tyyliksi, joka pyrkii edistämään maailman syvällistä ymmärrystä ja kannustamaan empatiaan ja kunnioitukseen ympäristöä kohtaan.

Tämä yksinkertainen runo ihmisyydestä sai minut kyyneliin // Minä olen yösydän / tähtien lapsi / auringon kuiskaus // valon ilo / minä olen / tuulentuivertaman kuun kasvot

 

Helmet 2022-lukuhaasteessa kirja voisi minulla sijoittua kohtiin

6. Kirjan on kirjoittanut sinulle uusi kirjailija

12. Runokirja, joka on julkaistu viiden viime vuoden aikana

15. Kirja käsittelee aihetta, josta haluat tietää lisää (tekoäly ja kielellinen ilmaisu)

43. Kirja sopii ainakin kolmeen haastekohtaan



 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansitaide - Helmet-lukuhaasteen 2022 paras kansitaide

Mieltäni vaivaa kysymys: arvostavatkohan kustantajat kansitaiteilijoitaan riittävästi? Ja kirjallisuuden kenttä ylipäätään? Kannen tekijän tietoja ei nimittäin ole kovin helppo löytää. Aika usein ne puuttuvat kirjan kannesta ja myöskin kirjan nimiösivun kääntöpuolen tiedoista. Kirjastot eivät nekään ole erityisen kunnostautuneita tässä asiassa: kansitaiteilijan tietoja ei ole helppoa löytää kirjastoluetteloista, ja useimmiten ne puuttuvat kokonaan. Kuitenkin juuri kansi on se, joka lukijan kirjalle ensiksi nappaa. Jo ennen kuin tiedämme mitään kirjasta tai kirjailijasta, näemme kannen ja päättelemme siitä kirjan lajityypin ja tyylin, usein jotain kohderyhmästäkin, ihan ilman tietoista ponnistelua. Lukiessa palaamme useaan kertaan katsomaan kansikuvaa ja syventämään vaikutelmiamme siitä ja kirjasta. Kun olen pyrkinyt saamaan  blogipostauksiini mukaan kannen tekijän tiedot, olen usein saanut metsästellä niitä. Jos ne löytyvätkin jostain osasta kirjan kantta, niitä ei välttämättä ole kirj

Helmet-lukuhaaste 2022 - mietteitä luetuista kirjoista

© Bettina Baldassari Lukuhaasteeseen osallistuminen on taas ollut hauskaa ja monin tavoin antoisaa. Kirjallisuusvinkit ja keskustelut, joista olen saanut nauttia haasteeseen osallistuvien FB-ryhmässä, ovat ilahduttaneet joka päivää ja antaneet virikkeitä lukemiseen. Suuri kiitos muiden lukijoiden vinkeistä, samoin kuin haasteen tekijöille inspiroivasta haasteesta!  Haasteen toteuttajana olen aika lailla täsmälukija. Nautin mahdollisimman hyvin haastekohtiin sopivien kirjojen etsiskelystä, vaikkakin valitsemani kirjat saattavat kyllä vaihtaa paikkoja myöhemmin ja voin tulkita joitakin kohtia laveasti, joskus myös ironisesti. Tietenkin luen myös kirjoja, joista en etukäteen tiedä, mihin kohtaan ne sopisivat. Kaikki listani kirjat ovat olleet omalla tavallaan hyviä, monet suorastaan loistavia ja unohtumattomia. Niitä lukemiani, joista en ole pystynyt löytämään tarpeeksi hyvää, en ole ottanut mukaan haasteeseen enkä myöskään blogiini. Tämän vuoden haasteessa on mukana ennätyspaljon kevyemp

Klassikko - Albert Camus: Sivullinen - 80 vuotta

Albert Camus: Sivullinen. Ranskankielinen alkuteos: L'Étranger, 1942. Suomennos Kalle Salo. 135 s. Otava Kompassisarja, 1970. 3. p. (Myöhempiä painoksia on olemassa.) Olisin tahtonut yrittää selittää hänelle ystävällisesti, melkein sydämeni pohjasta, että en milloinkaan ollut osannut tosissani mitään katua. Olin aina kokonaan kiinni siinä, mitä parhaillaan tapahtui, tässä päivässä tai huomisessa. Mutta siinä tilassa, mihin minut oli saatettu, en tietenkään voinut puhua kenellekään sellaiseen sävyyn. Minulla ei ollut oikeutta näyttää olevani sydämellinen, omaavani hyvää tahtoa. Ja koetin taas kuunnella, sillä yleinen syyttäjä rupesi puhumaan minun sielustani. Albert Camus'n pienoisromaani Sivullinen on jättänyt lähtemättömän jäljen maailmankirjallisuuteen. Sen ilmestymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta ja suomennoksen ilmestymisestä 75 vuotta. Kirja ei ole juoniromaani. Juoni on yksinkertainen, ja se kerrotaan pääpiirteissään jo kirjan takakannessa: Algerissa asuva nu