Kai Nieminen: Heräsin taas unesta. Basam Books, 2021. 85 s. Kansi: Taivo Org, Küpress OÜ.
Kustantajan arvostelukappale, kiitos.
-- en ole nähnyt ainoatakaan unta jossa olet lopullisesti kuollut
Rakkaus ja kuolema, runoilijoiden ikuiset aiheet, ovat harvoin niin konkreettisesti ja käsinkosketeltavasti läsnä ja yhdessä kuin Kai Niemisen uudessa runokokoelmassa.
Runot ovat arkista puhetta vastikään kuolleelle rakastetulle, paljasta kertomusta haparoivasta yksinolosta ja menetyksen kivun kanssa elämisestä. Rakastettu on poissa, mutta palaa uniin ja aamuisiin puolivalveen hetkiin, jolloin heräävän ympäriltä kuuluu hiljaisia liikahdusten ääniä, jotka hänen täytyy yhä uudelleen joka aamu oppia tunnistamaan merkeiksi talon elämästä, ei rakastetun.
Elämä täyttyy pienistä arkipäiväisistä tapahtumista ja unista, mutta myös puolison puolesta hoidettavista asioista, muistonäyttelyistä, veroilmoituksista.
- - miksi kaikki tulee väliimme, vie kaiken aikani niin etten ehdi puhua sinulle, kuunnella sinua --
Vähitellen kuitenkin löytyy myös lohduttavia asioita: musiikki, joka laimentaa tuskan suruksi, työ, ruuanlaitto, läheiset.
Runoista syntyy pitkä jatkumo, jossa tarkastellaan rakkauden ja rakastettuna olemisen ulottuvuuksia. Mitä kaikkea nähdyksi ja kuulluksi tuleminen ja yhteinen elämä on merkinnyt ja mahdollistanut, mitä siitä on jäljellä, kun "me" on lakannut olemasta.
Viime kädessä koko elämä muuttuu päättymättömäksi puheeksi rakastetulle.
-- olen pitänyt sinut ajan tasalla, senkin vainaja--
Kieli pysyttäytyy konkreettisessa, on riisuttua raportointia. Runojen minän tuntoja ei ole tarvetta tuoda esiin vertauskuvin, ne ovat paljaina nähtävissä.
Pitkät, vähävälimerkkiset säkeet ja lauseet, joille ei löydy pistettä kuvaavat päättymätöntä prosessia, jossa runot syntyvät. Prosessissa ei ole selkeitä välietappeja, uutta virkettä ei tule runosikermienkään vaihtuessa. Puheen ja kirjoituksen jatkuvuus on tärkein tyylipiirre, se lanka, joka pitää yllä yhteyttä aikaisempaan elämään ja ennen kaikkea kuulijaan, puolisoon.
Kokoelman koskettavuus on vereslihalla olevaa, puhdasta kipua, joka kuitenkin hahmottuu sanoiksi, muistiksi. Ehkä siinä on yksi kielen funktioista: pitää poissaolevat lähellämme.
Helmet-lukuhaasteessa 2022 kirja sopii mielestäni seuraaviin kohtiin:
5. Kirjassa sairastutaan vakavasti
12. Runokirja, joka on julkaistu viiden viime vuoden aikana
31. Kirjassa on jotain sinulle tärkeää
34. Kirjailijan nimessä on luontosana
43. Kirja sopii ainakin kolmeen haastekohtaan
47.-48. Kaksi kirjaa, joiden kirjoittajat kuuluvat samaan perheeseen tai sukuun (Kai Niemisen isä Pertti Nieminen on myös runoilija ja kääntäjä)
Kommentit
Lähetä kommentti