Merlin Sheldrake: Näkymätön valtakunta: miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme
Sienet - elämämme mahdollistajat ennen, nyt ja tulevaisuudessa
Merlin Sheldrake: Näkymäntön valtakunta: miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme. Alkuteos: Entangled Life. How Fungi Make Our Worlds, Change Our Minds and Shape Our Futures, 2020. 354 s. Suomentanut Ulla Lempinen. Kansi Jenni Noponen. Viite- ja lähdeluettelo. Gummerus 2024.
Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos.
"Sienirihmasto on elämänmuoto, jota ihmisen on vaikea ymmärtää eläimen mielikuvituksellaan."
"Toisin kuin eläinkehojen, sienen rajat ovat ennaltamäärittelemättömiä. Sienirihmasto on keho ilman ääriviivoja."
Päätellen siitä kuinka kauan sain odottaa tätä Merlin Sheldraken sieniä elämänmuotona käsittelevää kirjaa kirjaston varausjonossa, en todellakaan ole ainoa, jonka mielestä kirjan aihepiiri on kiehtova. Kun lisäksi on tilaisuus lukea aiheesta yleistajuisesti ja kirjoittaja on armoitettu, laajasti sivistynyt kulttuuriviitteiden, omakohtaisten tarinoiden ja elämää suurempien pohdintojen harrastaja, on tämän kirjan lukeminen Ulla Lempisen nautittavana suomennoksena melkoista herkkua. Kuitenkaan kirjassa ei menetetä sienitutkijan tiukkaa näkökulmaa ja perehtyneisyyttä - tieteellisestä tarkkuudesta kirjan lähes satasivuinen viite- ja lähdeluettelo pitävät huolen.
Panaman sademetsien sienten maanalaisia verkostoja väitöskirjassaan tutkineen Sheldraken suhtautuminen tutkimuskohteeseensa on ennakkoluulottoman innostunut ja luovia lähestymistapoja tutkimuksessa arvostava. Hänen omat luovat lähestymistapansa alkavat lapsuuden lehtikasoissa makoilusta ja opiskeluaikojen kiljukokeiluista ja muiden "historiallisten hiivajuomien" tuottamisesta ja nautiskelusta ja ulottuvat torajyväsieneen perustuvan LSD:n tutkimuskokeiluihin, joiden aikana hän pohtii sienimäistä olemassaoloa ja sulautuu olevaiseen. Muun muassa. Suhteellisuudentajuaan ja kriittisyyttään missään vaiheessa menettämättä.
Tutkijana Sheldrake on verkostoitunut (kuten sienitutkijalle sopiikin) ja pystyy kertomaan laajasti tutkimuskentän kehityksestä ja vaikuttajista perustuen myös omakohtaisiin kontakteihin ja yhteistyöhön.
Sienten vaikutus maapallon elinkelpoisuuteen on valtava. Ne ovat ikivanha elämänmuoto, joka on mahdollistanut kasvillisuuden synnyn maapallolle ja huolehtii edelleenkin kaiken kasvuston ja maaperän elinvoimaisuudesta monin hämmästyttävin tavoin muodostamalla kasvien ja puiden juurien kanssa sienijuuria eli mykorritsoja. Nykyisen sienitutkimuksen mukaan mykorritsat ovat paljon yleisempiä kuin aikaisemmin on oletettu ja lähes kaikkien kasvien juuristot liittyvät sienijuuriin tavalla tai toisella. Sienet vaikuttavat myös suoraan ihmiselämään. Jollei ihmiskunta olisi löytänyt hiivoja, joiden avulla valmistaa leipää ja olutta, eläisimme kenties vieläkin metsästäjä-keräilijöinä emmekä olisi koskaan siirtyneet maatalouden harjoittajiksi. Ihmiset myös hyödyntävät sieniä monin tavoin ruuan valmistuksessa ja säilytyksessä.
Vaikuttaa siltä, että mikäli ihmiskunta on selviytyäkseen aiheuttamastaan ympäristökatastrofista, se tulee tapahtumaan liittoutumalla sienien kanssa. Sienten kyky käyttää ravinnokseen mitä oudoimpia aineita - lähtien erilaisista ympäristösaasteista ja päätyen hermokaasuihin - on lähes käsittämätön. Näyttää siltä kuin sienet pystyisivät oppimaan käyttämään ravinnokseen lähes mitä tahansa. Sheldrake huomauttaa, että oikea sana kuvaamaan asiaa olisi luultavasti paremmin 'muistamaan' kuin 'oppimaan', sillä satoja miljoonia vuosia vanhana elämänmuotona, joka on selviytynyt maapallon suurista ekokatastrofeista jo useaan kertaan, sienillä on luultavasti jo valmiina perimässään lukuisia selviytymis- ja sopeutumiskeinoja, joita ne voivat tarvittaessa palauttaa uudelleen käyttöön.
Nykyhetken suurissa ympäristöongelmissa sienistä voi olla apua monella vielä tällä hetkellä tuntemattomalla tavalla. On havaittu jo, että tietyt homesienet parantavat mehiläisten selviytymistä merkittävästi; sienistä voidaan myös esimerkiksi tuottaa maatumiskelpoista rakennusainetta, nahan kaltaista tekstiilimateriaalia ja tekoihoa ihovaurioiden hoitoon. Portobello-herkkusienestä valmistettu materiaali on osoittautunut lupaavaksi litium-akkujen valmistusaineen korvaajaksi. Hiivat ovat bioteknologisia työkaluja, joita voi muokata tuottamaan lääkkeitä mitä erilaisimpiin sairauksiin insuliinista rokotteisiin. Nämä kaikki ovat esimerkkejä jo käytössä olevista sienten hyödyntämisen tavoista.
Kirjassa on monia hauskoja ja mielenkiintoisia anekdootteja sienten hyödyntämiseen liittyvistä havainnoista ja keksinnöistä:
"Benjamin Franklin ehdotti erään sienen tuottamaa hohdetta eli 'peikonkultaa' maailman ensimmäisen sukellusveneen kompassin ja syvyysmittarin valonlähteeksi (sukellusvene Turtle kehitettiin Yhdysvaltain vapaussodan aikana vuonna 1775)."
Saamme lukea tryffelien etsinnästä ja niiden (tryffelien, ei etsijöiden) seksielämästä, joka on varsin suoraviivaista verrattuna monien muiden sienten ällistyttävän monimuotoiseen seksielämään; siitä, miten kammottavilla tavoilla sienet metsästävät sukkulamatoja; miten taikasieniä (psilosybiiniä sisältäviä sieniä) on käytetty rituaaleissa; miten nopeasti sienirihmastot ratkaisevat pienoismalleissa nopeimman pääsyn Ikean uloskäynnille tavaratalon sisältä tai mallintavat uudelleen valtatieverkoston tietyllä maantieteellisellä alueella.
Ottaen huomioon sienten suuren merkityksen sekä maapallon historiassa että nykyisyydessä ja tulevaisuudessa samoin kuin sen, että erilaisia sienilajeja on tutkijoiden oletusten mukaan vielä tunnistamatta ehkä jopa miljoonia - on aika merkillistä, että maailman yliopistoissa ei ole vielä ainuttakaan sienitieteen laitosta. Alkuun luonnontieteet pitivät sieniä alkeellisina kasveina, mutta sienet eroteltiin kasveista kuitenkin jo 1960-luvulla.
1940-luvulla kirjan tietojen mukaan Albert Howard, yksi modernin luonnonmukaisen viljelyliikkeen perustajahahmoista, totesi: "Ihmiskunnan terveys ja hyvinvointi riippuvat mykorritsayhteistyön tehokkuudesta. --- Osaako ihmiskunta säätää toimintaansa niin, että sen tärkein omaisuus, maaperän hedelmällisyys, säilyy? Sen kysymyksen vastauksesta riippuu ihmiskulttuureiden tulevaisuus."
Sienet tarjoavat siis ihmiskunnalle monia mahdollisuuksia, vaikka onhan niillä toki myös myrkky- ja haittavaikutuksensa. Ne ovat materiaalia hajottamaan erikoistunut elämänmuoto, joka kykenee monin tavoin havainnoimaan maaperän tilaa ja parantamaan sitä.
Sheldrake pohtii kiehtovasti sienten omasta olomuodostamme poikkeavaa olemusta ja mahdollisuuksiamme ymmärtää sitä.
"Onko sienten ja limasienten kaltaisilla verkkoistuvilla elämänmuodoilla kognitio? Voiko niiden käyttäytymistä pitää älykkäänä? Jos muiden eliöiden älykkyys olisi erilaista kuin omamme, millaista se voisi olla? Huomaisimmeko sitä edes?"
Hän kokee sienten rihmastomaisen olomuodon haastavan ihmisen käsitteellisen kaksijakoisuuden; sienille asiat eivät ole joko-tai, vaan usein sekä-että.
"Kuvittele, että astuisit kahdesta ovesta sisään samanaikaisesti. Se tuntuu järjenvastaiselta, mutta sienet tekevät niin koko ajan. Tienhaarassa sienirihmojen ei tarvitse valita vain yhtä suuntaa. Ne haarautuvat ja kulkevat molempia reittejä."
Sienet haastavat käsitteellisiä työkalujamme ja omaksumiamme luokitteluja ja järjestyksiä. Tässähän tullaan lähelle humanistista rihmastoajattelua. (Kyllä, Gilles Deleuze mainitaan.) Tai pikemminkin humanistinen rihmastoajattelu on tässä alkusijoillaan. Tieteenalojen synkronia on mielenkiintoista.
"Sienet ovat muuttaneet käsityksiäni elämästä, ovat ne sitten olleet metsässä, laboratoriossa tai keittiössä. Sienet panevat pohtimaan luokittelujamme, ja niiden ajatteleminen saa maailman näyttämään toisenlaiselta. Tämä sienten voima innosti minut kirjoittamaan tämän teoksen. Olen yrittänyt nauttia sienimaailman kylkiäisenä syntyvästä monitulkintaisuudesta, mutta avointen kysymysten tilassa ei aina ole mukavaa. Siellä saattaa iskeä avaran paikan kammo ja lymyily pikavastausten pikkuhuoneissa alkaa houkuttaa. Olen yrittänyt parhaani mukaan pysytellä poissa niistä."
Kirjan lukeminen oli mielikuvitusta ja tiedonhalua kutkutteleva, hämmästyttäviä näköaloja avaava ja tulevaisuuden optimismiinkin houkuttava matka. Vaikka pienimuotoinen puutarhahoito on ollut lähellä sydäntäni kauan ja siinä on tullut vähän mietittyä maaperän ja kasvien ominaisuuksia, en ole koskaan katsonut jalkojeni alla levittäytyvää maaperää sellaisin silmin kuin tämä kirja opetti minut katsomaan.
"Oli huimaavaa ajatella, miten monia käsityksiä pitäisi tarkastella uudelleen, varsinkin kulttuurissamme hellittyjä identiteetin, vapauden ja itsenäisyyden ideoita. Tämä hämmennys on yksi syy, miksi mikrobitieteissä otetut edistysaskelet tuntuvat niin jännittäviltä. On vaikea keksiä mitään intiimimpää kuin meidän ja mikrobiemme suhde. Kaikki uusi tieto tästä yhteistyöstä muuttaa sitä, miten koemme kehomme ja ympäristömme. 'Me' olemme rajat ylittäviä ja luokituksia rikkovia ekosysteemejä, ja meidän minuutemme kumpuaa monisyisestä suhdevyyhdistä, josta olemme vasta pääsemässä perille."
Muualla:
Mikko Saari: Mieliin ja maaperään ulottuvat rihmastot - arviossa Merlin Sheldraken Näkymätön valtakunta. Kulttuuritoimitus 6.2.2024
Arla Kanerva: Sienillä voi parantaa masennusta ja rakentaa talon - Menestyskirja "räjäyttää tajunnan". HS 14.2.2024
Silvia Hosseini: Hurmaavaa mykologiaa. Näköala sienten jännittävään maailmaan avartuu. Suomen Kuvalehti 26.2.2024
Sienistä sekaisin - Näkymätön valtakunta. Mitä luimme kerran 29.1.2024
Eva Sundgren: Merlin Sheldrake (suom Ulla Lempinen): Näkymätön valtakunta (sienet). Maailmankirjat-verkkolehti
Helmet-lukuhaasteessa 2024
kirja sopii kohtiin:
11. Yksi neljästä elementistä (maa)
19. Suomi mainittu
35. Vietetään aikaa luonnossa
46. Kannen pääväri musta
49. Julkaistu 2024
Kommentit
Lähetä kommentti