Neuvojen tarpeellisuudesta
 |
| Kuva Ellen Karhulampi. Kirjan kansi Tuomo Parikka. |
Keigo Higashino: Namiyan puodin ihmeet. Japaninkielinen alkuteos Namiya Zakkaten no kiseki, 2012. Suomentanut Raija Porrasmaa. Kannen kuvitus CoMix Wave Films Inc. Kansi: Tuomo Parikka. 317 s. Punainen silakka, 2022.
Kirjaston kirja, kiitos kirjastolaitos.
" --- Miksi sekatavarakaupan omistajan oli ylipäätään autettava tuntemattomia ihmisiä heidän ongelmissaan? Takayuki toki tiesi, miten tähän tilanteeseen oli päädytty. Viikkolehtikin oli taannoin käynyt haastattelemassa hänen isäänsä, ja heti sen jälkeen avunpyyntöjen määrä oli kasvanut. Joukossa oli sisällöltään vakaviakin viestejä, mutta iso osa kirjeistä oli pilan päiten sepitettyjä, eivätkä selvästi kiusaamismielessä väsätyt kyhäelmät olleet myöskään harvinaisia. Erityisen selvä tapaus oli ollut kerta, jolloin yksi ja sama henkilö oli jättänyt yhden illan aikana yli 30 kirjettä. Sisällöltään viestit olivat täyttä hölynpölyä, mutta Yüji oli silti vastannut jopa niihin. --"
Kirjallisuussomeni on kuplinut myönteistä palautetta Keigo Higashinon kirjasta Namiyan puodin ihmeet. Kirjaa on kehuttu sen kekseliäästä juonesta ja hyvää mieltä tuottavasta tunnelmasta.
Kirja on kolmas Higashinolta suomennettu. Hän kirjoittaa myös dekkareita, mutta tätä kirjaa luonnehtisin lähinnä veijari- ja fantasiatarinan yhdistelmäksi tyylinään maaginen realismi tai fantastinen realismi, kuten olen tässä blogissa tyylisuuntaa kutsunut.
Kolme murtovarasta piiloutuu saaliineen autioituneeseen sekatavarakauppaan keikkansa jälkeen odottaakseen sopivaa hetkeä poistua pieneltä paikkakunnalta huomaamattomasti. Kauppa ei kuitenkaan ole mikä tahansa hylätty rakennus. Aika tuntuu käyttäytyvän siellä oudolla tavalla. Lisäksi kaverukset hämmästyvät puotiin merkillisesti yöaikaan saapuvia kirjeitä.
Käy selville, että kauppaa pitänyt vanha mies on ollut alueella ja jopa koko maassa kuuluisa halustaan auttaa ihmisiä. Ihmiset ovat kirjoittaneet hänelle huolensa ja hän on aina vastannut heille yrittäen parhaansa mukaan neuvoa, miten heidän kannattaisi suhtautua ongelmiinsa. Vastauksissa on saattanut olla huumoria, mutta mies on aina suhtautunut vakavasti kysyjien avuntarpeeseen, silloinkin kun avunpyyntöviesti on näyttänyt selvästi pilailutarkoituksessa lähetetyltä. Nyt kun mies ei ole enää vastaamassa, ryöstäjät päätyvät yrittämään vastata saapuneeseen avunpyyntöön. Ensin yhteen, sitten useampaan.
Ottaen huomioon vorojen vähäisen kirjoitustottumuksen ei ole kovin yllättävää, että vastausten suorasukainen ja töksähtelevän kärsimätön sävy hämmentää joitakin neuvojen kysyjiä. Lopulta kuitenkin neuvoissa on oma mielensä ja niiden vastaanottajilla on syytä olla niistä kiitollisia. Myös rikolliset ovat kiitollisia, sillä koskaan ennen ei kukaan ole pyytänyt heiltä neuvoa missään asiassa ja he saavat tuntea itsensä uudella tavalla tarpeellisiksi.
Sympaattinen kehystarina pitää sisällään kirjeiden lähettäjien elämäntarinoita ja takaumia sekatavarakauppias Yüji Namiyan elämään. Toisiaan pienesti tai isosti sivuavia tarinoita tuntuu olevan vähän liikaakin, niin että kirjaan syntyy hiukan sillisalaatin makua. Kustantaja kuvaileekin kirjaa takakansitekstissä palapeliromaaniksi, ja tämä tosiaan pitää paikkansa. Tietenkin tarinoinnin suurimmassa roolissa on se, millä tavoin avunpyytäjien saamat neuvot ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä.
Kirja ei minulla lähtenyt oikein vetämään siitäkään huolimatta, että sen idea on minusta mainio ja japanilainen kulttuuri lisää sen mielenkiintoisuutta. Raisa Porrasmaan japanin kielestä tekemä käännös tuntuu sujuvalta. Silti epäilen hiukan, olisiko kirjan japanin kielialueella saamassa suosiossa osansa kirjoitettujen kirjeiden sävyissä, joita ei ehkä ole niinkään helppoa kääntää suomeksi. Kun kirjoittamaan tottumattomat rikolliset ryhtyvät sijaistamaan avunpyyntökirjeisiin aikaisemmin huolella, kärsivällisyydellä ja sydämen sivistyksellä sekä kauniilla kalligrafialla vastannutta kauppiasta, syntyy tietenkin koominen kontrasti, josta ei minusta syystä tai toisesta saada kirjassa irti ihan sitä, mitä siitä olisi mahdollista saada. Tai ainakaan minä en tällä kertaa saanut.
Kirjan ydinajatus - se kuinka tarvitsemme toistemme apua ja kohtalomme ovat yhteen kietoutuneita sekä kuinka toisen auttaminen on molempia osapuolia eteenpäin vievä vuorovaikutustapahtuma - välittyy kyllä kirjasta hyvin. Samoin myös vanhan kauppiaan viisaus, että kokonaan neuvonsaajan omasta suhtautumisesta riippuu, millainen vaikutus neuvolla on hänen elämäänsä. Neuvo sinällään ei tee ketään onnelliseksi tai saa löytämään oikeaa suuntaa, joten siinä mielessä voisi jopa väittää, että on samantekevää, mitä avuntarvitsijalle vastaa, kunhan hän vain saa tilaisuuden katsoa tilannettaan myös jonkun toisen ihmisen silmin. Neuvoa kysytäänkin oman jo kenties alitajuisesti tehdyn ratkaisun selkeyttämiseksi.
Herra Yüji on henkilönä eräänlainen japanilainen vastine Alexander McCall Smithin botswanalaiselle Mma Ramotswelle ja hänen naisten etsivätoimistolleen; hän auttaa hyvästä sydämestään ja siksi, että ongelmat ja niistä ulospääsy kiinnostavat häntä. Lisäksi hänellä vaikuttaa olevan ystävä yläkerrassa - vai miksi muuten hänen puuhansa järjestyvät parhain päin?
Ajassa liikkumisen teema on minusta lähes aina kiehtova. Tarinassa eri vuosikymmenillä elävät ihmiset kommunikoivat kirjeiden välityksellä. Siinä samalla välittyy näkymiä japanilaiseen yhteiskuntaan ja elämään eri vuosikymmenillä. Aikamatkailun lisämauste on juonen kannalta tarpeellinen, jotta neuvoa kysyvien henkilöiden elämäntapahtumat hahmottuisivat pitkällä aikavälillä.
Japaniin sijoittuvana aikamatkailuteemaisena kirjana tälle kirjalle on sukua Toshikazu Kawaguchin romaani Ennen kuin kahvi jäähtyy.
Kirjasta jää näinä kylminä aikoina mieltä lämmittävä kokemus ihmisten välisestä yhteydestä ja välittämisestä. Tämä ja kirjan lempeä arvoituksellisuus varmasti selittävät kirjan saamaa suurta suosiota niin Japanissa kuin maailmallakin. Kirja on palkittu kotimaassaan arvostetulla Chuo Koron -kirjallisuuspalkinnolla.
Higashinoa kustantaa Suomessa pienkustantamo Punainen silakka, joka ainakin toistaiseksi on keskittynyt Higashino-suomennoksiin.
Lopuksi: suorastaan rakastin herra Namiyan tapaa vastata tyhjän paperin arvoitukseen viimeisenä työnään.
Muualla:
Keigo Higashino: Namiyan puodin ihmeet. Kirjavinkit 21.12.2022. Vinkkaaja Mikko.
Keigo Higashino: Namiyan puodin ihmeet. Kirsin kirjanurkka 24.10.2022
12.12.2023 Joulukalenteri: Keigo Higashino: Namiyan puodin ihmeet. Kirjasto, Tampereen korkeakouluyhteisö.
Elsa Lindström: Lastenkodin tulipalo, olympiaboikotti ja Beatles - arviossa Keigo Higashinon Namiyan puodin ihmeet. Kulttuuritoimitus 29.10.2022
Pirjo-Riitta (Piki) Kuusikko: Namiyan puodin ihmeet - koukuttava palapeli. Unien silta 14.10.2022
Helmet lukuhaasteessa 2024
kirja sopii kohtiin:
1. Kirjan nimessä on erisnimi
2. tehdään taikoja
7. rakastutaan
9. joku karkaa
13. suljettu tapahtumapaikka
20. julkaissut pieni kustantamo
29. valehdellaan
Kommentit
Lähetä kommentti