Siirry pääsisältöön

Rikospaikka Tampere. 16 novellia

Karkkipussi dekkarien ystäville


Kuva: Ellen Karhulampi. Ostettavissa oleva kokoelma osana hotellin huonevarustusta, johon kuuluu myös hotellin ravintola Pajan Manserock-levy.
Kirjan kansi: Timo Ahola.


Rikospaikka Tampere. 16 novellia. Kansi: Timo Ahola. 269 s. CrimeTime-kirjailijaosuuskunta, 2022 (/2016)

Kirjan novellistit ovat: Tapani Bagge, Kari Häkämies, Seppo Jokinen, JP Koskinen, Tuomas Lius, Max Manner, Eppu Nuotio, Juha Numminen, Harri Nykänen, Outi Pakkanen, Markku Ropponen, Matti Rönkä, Christian Rönnbacka, Jarkko Sipilä, Antti Tuomainen, Jukka Valli.

Oma ostos Hotelli Tornista, kiitokset hotellille hienosta ideasta. Kirjaa löytyy 1 kpl Helsingin seudun kirjastoista.


"Juna pysähtyi Tampereen asemalle. Tuprutti lunta. Heräsin syvästä unesta ja katsahdin uteliaana ikkunasta ulos. Petyin, vai petyinkö sittenkään? Maisema ei ollut juurikaan muuttunut kolmessakymmenessä vuodessa. Ja mitä oikeastaan olin odottanut? Pilvenpiirtäjiä vai ilman kuljettajia liikkuvia älybusseja? Ei nyt sentään, tosin uusi Sokos Solo Torni -hotelli jökötti omissa korkeuksissaan. Vanhojen tiilirakennusten takana sen mosaiikkimainen figuuri sai aikaan urbaanin tunteen."

(Kari Häkämies: Sotakirjeenvaihtaja ja pormestari)


Jos minulta kysytään, dekkareita ja yleensä jännityskirjallisuutta ilmestyy Suomessa aivan liian vähän novellimuodossa. Kirjaksi koottuna siis. Tämä on yksi syy, miksi pidänkin tämän kokoomajulkaisun ideasta kovasti. Kirja koostuu eturivin jännityskirjailijoiden Tampereelle sijoittuvista novelleista, mikä on toinen hyvä idea.

Kirjan julkaisemisessa ovat olleet mukana Hotel Torni Tampere ja Tampereen kaupunki. Kerrankin raikas ja toimiva markkinointi-idea. Hotel Torni Tampere on järjestänyt Tampere-aiheisen jännitysnovellikirjoituskilpailun; kilpailun voittajanovelli on mukana kirjassa.

Tampereen Hotelli Tornissa myynnissä olevaa kirjaa löytyy huonevarustuksena, siinä kuin minibaarin tarjontaakin (ei nyt sentään jääkaapissa säilytettynä). Mukava yllätys yöpyjälle. Useammassakin kirjan novelleista tapahtumapaikkana on ainakin osittain samainen hotelli. 

Miljöö on lähes aina tärkeä elementti jännitystarinoissa ja näissä kirjan jutuissa kyllä Tampereella olo välittyy mukavalla tavalla. Jopa niin, että joskus Tampereella asuneena minua alkoi vaivata hienoinen koti-ikävä sinne. 

Novellien tyylikirjo on laaja, lähtien Tapani Baggen historiallisesta, vuoteen 1906 ajoittuvasta vallankumoukselliseen toimintaan liittyvästä dokumentoivan henkisestä novellista Yhden miehen vallankumous, jossa tapaamme mm Vladimir Iljits Leninin ja sekä Helsingissä että Tampereella iskevän vallankumouksellisen pienryhmän.

Kari Häkämiehen Sotakirjeenvaihtaja ja pormestari -novellissa puolestaan tavataan mm Espoon ja Turun kaupunginjohtajat kokoustamassa Tampereen pormestarin kanssa Tornissa. Tapaaminen päättyy kidnappaukseen, jossa ei oikein ainakaan ensivaikutelmalta vaikuta olevan mitään järkeä.

Seppo Jokisen Pahan miehen paluu kuvaa kolmenkymmenen vuoden jälkeen Tampereelle palaavaa miestä, jolla on kaupungista ikäviä muistoja. Ikävät muistot sattuvat odottamaan häntä Hotel Tornissa. Samantapainen paluu on aiheena myös Juha Nummisen Tunnustuksessa.

Kauhuelementtejä löytyy JP Koskisen Sorin noidasta ja Tuomas Liuksen Talossa Pispalanharjulla-novellista.

Poliisin päättelytyötä vanhan rikoksen ratkaisussa käsitellään Eppu Nuotion novellissa Täydelliset häät ja agenttimaailman ajatus- ja työskentelytapoja Antti Tuomaisen novellista Rakkaudesta se. 

Max Mannerin Leijonassa, Harri Nykäsen Pienessä pullapuodissa, Outi Pakkasen Väärillä raiteilla sekä Matti Röngän Kujakollissa painottuvat ihmiskuvaus ja ihmissuhteet.   

Markku Ropposen Aseveljet kuvaa surkuhupaista ryöstöä, jossa Donald Westlaken tyyliin eivät askartele kaikkein terävimmät ja hyväonnisimmat aivot, mutta sanailu on nautittavaa. Christian Rönnbackan Täydellinen ryöstö ja Jarkko Sipilän Pingviinin saunavuoro liikkuvat samassa aihepiirissä, mutta hiukan sofistikoidummissa ryöstö- ja petostavoissa.

Kokoelman päättää Hotel Torni Tampereen kirjoituskilpailun voittajan Jukka Vallin Neiti Vaahtera, tiivis psykologinen muotokuva.

On hauskaa huomata, kuinka mainiosti nämä pienimuotoiset teokset avaavat kirjoittajiensa tyylejä ja maailmoita. Novellit ovat kautta linjan tasokkaita, sellaisia, että niihin voi ajatella palaavansa vielä joskus toistekin, sillä jollakin tavalla novellimuoto nostaa esiin kirjoittajansa tyyliä hieman eri tavoin kuin romaani. 

Kirja on kuin kotimaisten dekkarien ystävän karkkipussi!


"Ihmiselämän perimmäinen epäjärjestys paistoi Sirkkelin ja Molvamaken kasvoilta kuin kuu yllämme, mutta itsepähän olin miehet valinnut."

(Markku Ropponen: Aseveljet)


Muualla:

Rikospaikka Tampere 16 novellia. Lukijan kirjahylly -blogi 4.8.2017.


Helmet-lukuhaasteessa 2024

kirja sopii kohtiin:

1. Kirjan nimessä on erisnimi

2. Kirjassa tehdään taikoja

7. Kirjassa rakastutaan

9. Kirjassa joku karkaa

11. Kirjan kannessa on yksi neljästä elementistä

13. Kirjan tapahtumapaikka on suljettu tai rajattu

15. Kirja, jolla on vähintään 3 tekijää

17. Kirjassa on ärsyttävä henkilöhahmo

20. Kirjan on julkaissut pieni kustantamo

23. Suomalainen dekkari tai salapoliisi- tai jännityskirja

29. Kirjassa valehdellaan

42. Kirjan nimessä on alaotsikko

43. Kirjalla ei ole päähenkilöä

















Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Top10 kirjat (2024)

Vuoden 2024 Top10 Van Gogh: Piles of French novels, 1887 Laadin vuonna 2024 tekemieni postausten perusteella kotimaisen ja käännöskirjallisuuden Top10-listaukset. Listojen tarkoituksena on enemmänkin katsoa, mikä minua on kuluneena lukuvuonna puhutellut kuin rankata kirjoja paremmuuden mukaan. Kaikkihan tiedämme miten suhteellista paremmuus on.  Mitä listani sitten kertovat lukuvuodestani? Löysin Claire Keeganin ja Han Kangin sekä yhteiskunnallisilta näkemyksiltään että henkilökuvaukseltaan hyvin tärkeiltä tuntuvat kirjat. Molemmilta luin kaiken, mitä on käännetty. Keeganilta myös yhden alkukielisen kirjan, Early in the Day  . Valitsin kummaltakin kirjailijalta yhden kirjan listalle. Muita erityisen puhuttelevia, minulle uusia ulkomaisia kirjailijoita olivat Jon Fosse, Ane Riel, A.S. Byatt ja Hérve Le Tellier. Sen lisäksi listallani on vanhoja suosikkejani, joilta en suinkaan ole vielä lukenut koko tuotantoa.  Kirjojen nimistä on linkit niitä koskeviin blogijuttuihin. Ulk...

Tiina Harvia: Pappa ei muista

Papassa on muisteltavaa Tiina Harvia: Pappa ei muista. 174 s. Kansi: Iiris Kallunki. Momentum Kirjat, 2024. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. Kuva Ellen Karhulampi. Kirjan kansi Iiris Kallunki. "Papan lähellä muiden oli hyvä olla, mutta pappa tarvitsi myös paljon omaa rauhaa. Joka päivä hän vaelteli yksin omissa ajatuksissaan kotitilansa metsässä. Kahdeksankymmentäluvulla se ei ollut vielä trendikästä eikä sille ollut käsitettä. Pikemminkin pappa oli vähän outo." Ikääntyessä muisti ja sen oikut alkavat olla yhä enemmän moninaisen kiinnostuksen kohteena itse kullekin. Siinä yksi syy, miksi Tiina Harvian esikoisromaani kiinnosti minua. Pappa ei muista on kuvaus läheisen nopeasti etenevästä muistisairaudesta. Vakavasta aiheesta huolimatta kirjassa on paljon huumoria, sitäkin kun tapaa olla niissä tilanteissa, joihin muistin katoaminen saattaa ihmisen itsensä ja hänen lähipiirinsä. Vaatii kuitenkin rakastavaa ja kunnioittavaa suhtautumista pystyä kertomaan niistä tapahtumist...

Anni Kytömäki: Mirabilis

Luonnon kerrostumat meissä Kuva Ellen Karhulampi. Kirjan kansi Jenni Noponen. Anni Kytömäki: Mirabilis. Kannen suunnittelu Jenni Noponen. 688 s. Gummerus, 2024. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. "Leonhard luetteloi lajeja ja järjestää kortistoa. Instituutin suojissa maailma on kunnossa, luonto nimilaputettu. Hän pitää siitä. Ulkona vallitsee kaaos, sekava verkko, jossa eliöt syövät ja lahottavat toisiaan, loisivat, suosivat, auttavat, tappavat muita ja omiaan. Luontoa ovat kaikki yhteiselon muodot, raakuus, rakkaus ja raadonsyönti. Hyllyillä ja laatikoissa otukset tyyntyvät lajinimiksi ja saavat tiiviin kuvauksen elinpaikastaan, ravinnostaan ja lisääntymistavoistaan. Kaiken takaa voi koettaa aavistaa elämän tarkoituksen, ja yleensä se on huomattavasti selkeämpi kuin ihmisellä, joka heiluu utuisten unelmien, täpärien onnistumisten ja hirveiden erehdysten välillä." Suomalaisten "löytöretket" ja Amurin siirtokunta Venäjän omistamilla alueilla Koillis-Aasiassa ovat ...