Marisha Rasi-Koskinen: Katariina

Heijastuksia Katariinasta

Marisha Rasi-Koskinen: Katariina. 263 s. Kannen suunnittelu: Satu Ketola. Avain 2011.

"Tullessamme ihmisiksi lakkaamme muistamasta, mitä aikaisemmin on tapahtunut. Meidät on rakennettu niin, jälkeenpäin se on helppo ymmärtää. Pian alan taas muistaa. Alkaminen on loppumista ja loppuminen on alkamista. Samalla hetkellä kun kaikki alkaa, se alkaa myös loppua. Niin kuin soittorasia. Niin kauan kuin kukaan ei vedä sitä, musiikki ei voi loppua. Kun musiikki alkaa, sen täytyy myös loppua."

Marisha Rasi-Koskinen rakentaa mielellään romaaninsa kuin kaleidoskoopeiksi, joissa asetelmat saattavat muuttua nopeasti ja kaikki on harvoin sitä, miltä se näyttää. Tämä pätee myös hänen 12 vuotta sitten ilmestyneeseen esikoisromaaniinsa Katariina, jossa romaanin keskeistä henkilöä Katariinaa katsellaan kuin heijastuksena eri henkilöiden silmin.

Katariinalla on monia rooleja, mutta kaikissa niissä hän jättää taakseen ihmetystä. Hänellä on kyky saapua ja poistua näyttämöltä näyttävästi ja jättää taakseen hämmentyneitä ja satutettuja ihmisiä, jotka pohtivat mikä on totta, mikä ei. 

Episodi episodilta, kuva kuvalta näky Katariinasta muuntuu: tarkentuu ja taas etääntyy ja pirstoutuu leikkitoverille, poikaystävälle jne. tavalla, jossa on jotakin epämukavalta tuntuvaa, pelottavaakin. Jännitys ja pelottavuus pysyttelevät tarinan pinnan alla ja juuri sen tuntumassa luoden salaperäistä valoa kerrontaan ja saaden lukijan teroittamaan hoksottimiaan. Onko joku vaarassa ja kenen pitäisi varoa ketä? 

Kirjan episodimainen rakenne korostaa lukijan päättelyn merkitystä erillisten kohtausten yhdistämisessä. Katariina haluaa tulla löydetyksi, siksi hän jättää kirjeitä eri paikkoihin; niiden johtolankoja seuraamalla hänet voisi löytää, vai voisiko oikeasti? 

Katoamiset ovat kirjan tarinassa keskeisiä, kuten myös yllättävät kohtaamiset. Ne vaikuttavat olevan myös Rasi-Koskisen koko tuotannon keskiössä. Niissä kiteytyy jotakin oleellista ja salaperäistä elämästä ja sen sattumanvaraisuudesta ja hauraudesta. Näihin tapahtumiin voi ripustaa kokonaisia yksilöllisiä ja henkilökohtaisia uskomusjärjestelmiä, mikä tekee niistä eräänlaisia ikkunoita ihmissielun syövereihin. Ne myös peilaavat ihmisen kehityskausien varhaisimpia pelkoja hylätyksi tulemisesta.

Lapsuus kaikessa haavoittuvuudessaan löytyy tämän kirjan ytimestä. Tavat, joilla suojelemme lasta itsessämme ja kaikki ne tavat, joilla olemme epäonnistuneet lapsen suojelemisessa. Itsessämme olevan lapsen, oman lapsen, jonkun muun lapsen ja lapsen, joka tavalla tai toisella on riippuvainen avustamme. Koulujen väkivalta, perheväkivalta ja lähellä olevien katseet, jotka eivät näe.

"Hän työntää pikkusiskoa ostoskärryissä. Siskon alta valuu märkää tummalle asfaltille. Läikkä höyryää. Hän työntää kärryjä nopeasti eteenpäin. Sisko haisee pissalta ja happamalta maidolta ja ihan vähän vereltä. Hajun täytyy levitä heistä kauas. Silti kukaan ei huomaa heitä."

Romaanin juonesta en ole halunnut sanoa paljoakaan. Ensinnäkin koska juuri juonen - tapahtumien ja henkilöhahmojen jatkumon - löytäminen on yksi kirjan lukijalle lankeavista tehtävistä, ja toiseksi, jokainen lukija varmasti hahmottaa tämän kirjan jatkumon omalla tavallaan. Se tekee kirjasta kiehtovan, mutta ei helpon kokonaisuuden.

Rasi-Koskisen tapa kirjoittaa on yhtä aikaa konkreettinen ja samalla syvälle katsova. Hän pääsee vaivatta sisälle ihmismieleen ja uskaltaa kohdata näkemänsä, jo tästä ensimmäisestä kirjastaan lähtien. Vaikka kielen jäntevä taipuminen karusta arkidialogista metaforiseen on helposti tunnistettava kirjailijan tyylipiirre, on kyky sommitella tarkoin leikkauksin ja siirtymin limittyvää tekstiä ehkä kokonaisuuden osalta vieläkin tunnistettavampi piirre. Tämän suhteen Rasi-Koskinen on ihan omassa sarjassaan suomalaisessa kirjallisuudessa.  

Muualla:

Järjellä ja tunteella -blogi.

Tapio Salomaa: Rikkinäisten lasten tarinat. Kiiltomato 29.10.2011

Helmet-lukuhaasteessa 2023

kirjan voisi liikaa juonta spoilaamatta sovittaa vaikkapa kohtiin:

6. Kirjan kansikuvassa on vaate tai kirjan nimessä on jokin vaate

20. Kirja kertoo naisesta, joka on matkalla

22. Kirja kertoo aiheesta, josta olet lukenut paljon (lasten pahoinvointi)

40. Kirjassa hylätään jotain