Siirry pääsisältöön

Rosa Liksom: Väylä


Rosa Liksom: Väylä. Like 2021. 266 s. Äänikirjan lukija: Anna Saksman.

Rosa Liksomin uusin romaani kuvaa Lapin sotaa nuoren, 13-vuotiaan tytön näkökulmasta. Isä on rintamalla sotimassa, alaikäiset veljet ovat lähteneet rintamalle vapaaehtoisina ja jääneet sille tielleen. Kotona ovat enää tyttö raskaana olevan äitinsä ja karjan ja kotieläinten kanssa, kun venäläiset ovat hyökkäämässä ja väestö lähtee saksalaisten tukemana evakkoon Ruotsin puolelle.

Setä ottaa huolehtiakseen äidin pääsystä Ruotsiin ja tyttö jää yksin ohjaamaan karjaa muiden, enimmäkseen keskenkasvuisten karjankuljettajien kanssa. Edessä on pitkä ja uuvuttava jalkapatikka. Nälkää, sairauksia ja sotatoimien pelkoakin suurempi hätä tytöllä on koko ajan äidistään, josta huolehtimisen isä on sotaan lähtiessään jättänyt hänelle. Sedän ja äidin tiet ovat eronneet kuulopuheiden mukaan jo heti Ruotsin puolelle päästyä.

Äiti ei ole niin kuin muut. Hän makaa vuoteessa päiväkausia eikä reagoi ympäristöönsä. Hän saattaa mennä jokeen hukuttautuakseen, jollei häntä pidetä silmällä. Tytön harteita painaa iso vastuu sekä äidistä että karjasta. Suhde äitiin on kipeä ja moni asia siinä askarruttaa tytön mieltä.

Vastuu karjasta on helpompi asia, sillä tyttö ei jää neuvottomaksi missään tilanteessa eläinten kanssa. Matkan aikana hän voi tuntea ylpeyttä siitä, että vaikka lehmät eivät ole tottuneet vaeltamaan pitkiä matkoja ja ympäristön tapahtumat pelottavat niitä, hän on kuitenkin hoitanut karjansa niin hyvin, että se luottaa häneen ja seuraa häntä. Lehmät eivät ole vain hyötyeläimiä vaan yksilöitä joka ainoa, romaanin henkilöitä. 

Lehmillä on nimensä, mutta tyttö itse on kirjassa nimeä vailla, pelkkä tyär, tytär. Tuskin tämän selkeämmin voisi ilmaista tytön asemaa perheessään, erityisesti äidilleen. Hän on äitinä äidilleen ja hoitaa maatilaa yksin sodan aikana, setä auttelee milloin ennättää. Kukaan ei huolehdi tytön tarpeista, eikä ole selvästi huolehtinut aikaisemminkaan.

Tytön voimanlähteenä on suhde luontoon ja eläimiin ja vahva unimaailma. Evakkomatkan aikana hän kertaa mielessään sedän kirjahyllystä lukemaansa kirjaa maapallon historiasta ja eläinten ja kasvien kehityksestä. Luonto ulottuu avaruuteen saakka ja vieraallakin maalla tähdet ovat tuttuja.

Kirjan ajallinen kaari kattaa vuoden pituisen jakson Lapin sodan alkuajoista sodan päättymiseen ja paluuseen hävitettyyn kotiin. Tyttö jättää lapsuuden taakseen ja alkaa ymmärtää, mistä perheen asioissa on kyse. Sodan menetysten ja kärsimysten jälkeen on uuden alun aika.

Liksom kuvaa suomalaisten pakolaisten vaiheita Ruotsin puolella ja sitä, kuinka heidät otetaan vastaan. Näännyttävää vaellusta kohti pakolaisleirejä karjalauman kanssa, ja kaikkensa menettäneiden ihmisten tuskaa ja häpeää. Karja on pakolaisten arvokkain omaisuus ja sen hyvinvointi on yhtä tärkeää kuin oma selviytyminen.

Meänkielinen kerronta on vivahteikasta ja maanläheistä. Erityisen hyvin siitä voi nauttia äänikirjana, kun Anna Saksman lukee niin, että ainakin minä huomasin kuunnellessani imeväni itseeni jokaisen hänen sanansa niin kuin olisin kärsinyt jostakin huomaamattomasta puutostilasta. Omaan maaperäänsä juurtuneen, elävän puheen puutostilasta.  

  




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Top10 kirjat (2024)

Vuoden 2024 Top10 Van Gogh: Piles of French novels, 1887 Laadin vuonna 2024 tekemieni postausten perusteella kotimaisen ja käännöskirjallisuuden Top10-listaukset. Listojen tarkoituksena on enemmänkin katsoa, mikä minua on kuluneena lukuvuonna puhutellut kuin rankata kirjoja paremmuuden mukaan. Kaikkihan tiedämme miten suhteellista paremmuus on.  Mitä listani sitten kertovat lukuvuodestani? Löysin Claire Keeganin ja Han Kangin sekä yhteiskunnallisilta näkemyksiltään että henkilökuvaukseltaan hyvin tärkeiltä tuntuvat kirjat. Molemmilta luin kaiken, mitä on käännetty. Keeganilta myös yhden alkukielisen kirjan, Early in the Day  . Valitsin kummaltakin kirjailijalta yhden kirjan listalle. Muita erityisen puhuttelevia, minulle uusia ulkomaisia kirjailijoita olivat Jon Fosse, Ane Riel, A.S. Byatt ja Hérve Le Tellier. Sen lisäksi listallani on vanhoja suosikkejani, joilta en suinkaan ole vielä lukenut koko tuotantoa.  Kirjojen nimistä on linkit niitä koskeviin blogijuttuihin. Ulk...

Tiina Harvia: Pappa ei muista

Papassa on muisteltavaa Tiina Harvia: Pappa ei muista. 174 s. Kansi: Iiris Kallunki. Momentum Kirjat, 2024. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. Kuva Ellen Karhulampi. Kirjan kansi Iiris Kallunki. "Papan lähellä muiden oli hyvä olla, mutta pappa tarvitsi myös paljon omaa rauhaa. Joka päivä hän vaelteli yksin omissa ajatuksissaan kotitilansa metsässä. Kahdeksankymmentäluvulla se ei ollut vielä trendikästä eikä sille ollut käsitettä. Pikemminkin pappa oli vähän outo." Ikääntyessä muisti ja sen oikut alkavat olla yhä enemmän moninaisen kiinnostuksen kohteena itse kullekin. Siinä yksi syy, miksi Tiina Harvian esikoisromaani kiinnosti minua. Pappa ei muista on kuvaus läheisen nopeasti etenevästä muistisairaudesta. Vakavasta aiheesta huolimatta kirjassa on paljon huumoria, sitäkin kun tapaa olla niissä tilanteissa, joihin muistin katoaminen saattaa ihmisen itsensä ja hänen lähipiirinsä. Vaatii kuitenkin rakastavaa ja kunnioittavaa suhtautumista pystyä kertomaan niistä tapahtumist...

Anni Kytömäki: Mirabilis

Luonnon kerrostumat meissä Kuva Ellen Karhulampi. Kirjan kansi Jenni Noponen. Anni Kytömäki: Mirabilis. Kannen suunnittelu Jenni Noponen. 688 s. Gummerus, 2024. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. "Leonhard luetteloi lajeja ja järjestää kortistoa. Instituutin suojissa maailma on kunnossa, luonto nimilaputettu. Hän pitää siitä. Ulkona vallitsee kaaos, sekava verkko, jossa eliöt syövät ja lahottavat toisiaan, loisivat, suosivat, auttavat, tappavat muita ja omiaan. Luontoa ovat kaikki yhteiselon muodot, raakuus, rakkaus ja raadonsyönti. Hyllyillä ja laatikoissa otukset tyyntyvät lajinimiksi ja saavat tiiviin kuvauksen elinpaikastaan, ravinnostaan ja lisääntymistavoistaan. Kaiken takaa voi koettaa aavistaa elämän tarkoituksen, ja yleensä se on huomattavasti selkeämpi kuin ihmisellä, joka heiluu utuisten unelmien, täpärien onnistumisten ja hirveiden erehdysten välillä." Suomalaisten "löytöretket" ja Amurin siirtokunta Venäjän omistamilla alueilla Koillis-Aasiassa ovat ...