Siirry pääsisältöön

Tervetuloa uuteen kirjallisuusblogiin!

Yksityiskohta Édouard Vuillardin maalauksesta.



Satunnainen ohilukija kirjoittaa kirjoituksesta ja kirjoituksista enemmän tai vähemmän satunnaisesti, aivan niin kuin lukeekin.  

Lisääntynyt vapaa-aika tuo minulle enemmän mahdollisuuksia lukea kaikkea, mikä houkuttaa ja miellyttää, ja myös jakaa lukukokemuksiani. Aikaisemmin lukeminen on ollut enemmän tai vähemmän osa työtäni kirjastossa, nyt se on tärkeimpiä ja rakkaimpia huvituksiani ja sitä ohjailee vain oma seikkailunhaluni.

Mitä blogilta siis on odotettavissa? 

Seuraan uutta kaunokirjallisuutta sekä kotimaisen että käännöskirjallisuuden osalta. Luen jonkin verran myös alkukielillä englanniksi ja ruotsiksi. Klassikoihin palaan toistuvasti sekä uudistamaan aikaisempia lukukokemuksiani että lukemaan sitä, mikä on vielä jäänyt lukematta. Rakastan tehdä löytöjä kirjahyllyni perukoilta.

Lempilaatuni kirjallisuudessa on tiivis, kirkas proosa tai runous. Pidän erityisesti novelleista ja lyhytproosasta. Minut on lukijana helppo houkutella myös runsassanaisuuden pariin, mikäli teoksessa on siihen riittävästi täkyjä: hyvä lause, elävä kieli, kiinnostavat teemat pitävät minua myös pitemmän ilmaisun pauloissa, vaikken ominaislaadultani olekaan eeppisen vuon varrella haltioituja. 

Myös kirjallisuuden teoria ja kirjallisuutta käsittelevä esseistiikka kiinnostavat minua, erityisesti uusia kirjallisuuden muotoja ja ilmaisutapoja käsittelevä teoria.

Näillä eväillä: tervetuloa matkaseurakseni lukemaan ja ihmettelemään! Keskustelu ja kaikenlainen kyseenalaistaminen on ihan erityisen toivottavaa ja suotavaa. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hanna Weselius: Pronominit

Hetki taivaalla Kirjan kansi Matti Ruokonen Hanna Weselius: Pronominit. 377 s. Kansi Matti Ruokonen, kannen kuvat iStock. WSOY 2025 Kustantajan sähköinen arvostelukappale, kiitos. "Kaikkialla, missä on ihmisiä, ilmassa risteilevät katseet, mielikuvat ja niihin kietoutuneet tunteet. Matkustamo on vaalea, muovinen ja yhdentekevä tila, mutta sen ilma on tiheää ja sakeaa, koska jokainen matkustaja on ottanut kaikki mielikuvansa ja tunteensa mukaan." Ollaan nousuun lähtevässä lentokoneessa. Määränpäänä on kansainvälinen lentokenttä, muuta tietoa matkustajilla ei ole.  Matkustajat katsovat Titanic-elokuvaa omilta näytöiltään. Käy ilmi, että ruokakärryyn ei ole pakattu ruokaa nimeksikään matkalle mukaan. Vettä ja punaviiniä sentään löytyy runsaasti. Lisäksi osa matkustamon penkeistä on peitetty tiiviillä, lattiaan saakka ulottuvalla pressulla eikä stuerttikaan tiedä, mitä pressujen alla on. Mielessä käyvät arvaukset muuttuvat matkan edetessä yhä synkemmiksi. Henkilöt on nimetty heid...

Emmi Itäranta: Lumenlaulaja

Louhen synty Kirjan kansi Jussi Kaakinen. Valokuva Ellen Karhulampi Emmi Itäranta: Lumenlaulaja. Graafinen suunnittelu Jussi Kaakinen. 410 s. Teos 2025. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. "Katselin, miten Synnytär käveli vastasyntyneessä maailmassa ja kultainen kimallus aaltojen alla osui hänen silmiinsä, kutsui häntä lähemmäs. Hän kurkotti kätensä mereen ja sulki sormensa hohtavan kiven ympärille: sen pintaan oli tarttunut auringonvaloa . Synnytär muovasi kivestä käsissään saaren. Sen karuun louhikkomaahan hän pudotti pisaran maitoa rinnoiltaan, ja pisara alkoi versoa kalliosta. Maanalaisessa pimeydessä se työnsi juurensa syvälle maan sydämeen asti, ja maan päälle se kasvatti korkean varren, pylvään, joka kiertyi ympäri yhdessä auringon kanssa. Pylvään pintaa peittivät kirjavat kuviot kuin linnunmunaa tai käärmeen suomuista ihoa." Pohjolan matriarkaalinen kylä on vauras. Siellä naiset käyttävät taikavoimaansa kylän yhteiseksi hyödyksi ja turvaksi ja miehet käyvät kauppaa,...

Elli Salo: Keräilijät

Jatkoa Tuntemattomalle, tavallaan Elli Salo: Keräilijät. 260 s / 4h 53min. Kannen kuva Pipsu Isola, kannen suunnittelu Piia Aho. Otava 2025. Äänikirjan lukija Karoliina Niskanen, suoratoistopalvelu " 'Periaatteessa tämä kuitenkin on ostettu siitä huutokaupasta, jossa näitä turvapaikanhakijoiden autoja myytiin. Bändit soittivat ja turistit ostivat minulta viisisataa makkaraa. Ne ajattelivat kunnassa, että tehdään niistä automarkkinoista vuotuinen tapahtuma, mutta nopeasti se tyssähti. Kalevi kertoi, että 1900-luvulla täällä myytiin pääkalloja turisteille matkamuistoiksi. Kaikki olivat niin tottuneita siihen, että ruumiita nousi esiin milloin mistäkin. Ihmisillä on hyvä sopeutumiskyky, kaikki turtuvat.' " Arkeologi Heini saapuu Läätteen kylälle tutkimaan sodan jälkeen alueelle jääneitä venäläisten sotilaiden merkitsemättömiä joukkohautoja. Hän on jo lukenut SKS:n arkiston muistitiedon keruuseen saapuneita tähän alueeseen liittyviä vastauksia. Majoituspaikakseen hän on v...