Siirry pääsisältöön

Tervetuloa uuteen kirjallisuusblogiin!

Yksityiskohta Édouard Vuillardin maalauksesta.



Satunnainen ohilukija kirjoittaa kirjoituksesta ja kirjoituksista enemmän tai vähemmän satunnaisesti, aivan niin kuin lukeekin.  

Lisääntynyt vapaa-aika tuo minulle enemmän mahdollisuuksia lukea kaikkea, mikä houkuttaa ja miellyttää, ja myös jakaa lukukokemuksiani. Aikaisemmin lukeminen on ollut enemmän tai vähemmän osa työtäni kirjastossa, nyt se on tärkeimpiä ja rakkaimpia huvituksiani ja sitä ohjailee vain oma seikkailunhaluni.

Mitä blogilta siis on odotettavissa? 

Seuraan uutta kaunokirjallisuutta sekä kotimaisen että käännöskirjallisuuden osalta. Luen jonkin verran myös alkukielillä englanniksi ja ruotsiksi. Klassikoihin palaan toistuvasti sekä uudistamaan aikaisempia lukukokemuksiani että lukemaan sitä, mikä on vielä jäänyt lukematta. Rakastan tehdä löytöjä kirjahyllyni perukoilta.

Lempilaatuni kirjallisuudessa on tiivis, kirkas proosa tai runous. Pidän erityisesti novelleista ja lyhytproosasta. Minut on lukijana helppo houkutella myös runsassanaisuuden pariin, mikäli teoksessa on siihen riittävästi täkyjä: hyvä lause, elävä kieli, kiinnostavat teemat pitävät minua myös pitemmän ilmaisun pauloissa, vaikken ominaislaadultani olekaan eeppisen vuon varrella haltioituja. 

Myös kirjallisuuden teoria ja kirjallisuutta käsittelevä esseistiikka kiinnostavat minua, erityisesti uusia kirjallisuuden muotoja ja ilmaisutapoja käsittelevä teoria.

Näillä eväillä: tervetuloa matkaseurakseni lukemaan ja ihmettelemään! Keskustelu ja kaikenlainen kyseenalaistaminen on ihan erityisen toivottavaa ja suotavaa. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Top10 kirjat (2024)

Vuoden 2024 Top10 Van Gogh: Piles of French novels, 1887 Laadin vuonna 2024 tekemieni postausten perusteella kotimaisen ja käännöskirjallisuuden Top10-listaukset. Listojen tarkoituksena on enemmänkin katsoa, mikä minua on kuluneena lukuvuonna puhutellut kuin rankata kirjoja paremmuuden mukaan. Kaikkihan tiedämme miten suhteellista paremmuus on.  Mitä listani sitten kertovat lukuvuodestani? Löysin Claire Keeganin ja Han Kangin sekä yhteiskunnallisilta näkemyksiltään että henkilökuvaukseltaan hyvin tärkeiltä tuntuvat kirjat. Molemmilta luin kaiken, mitä on käännetty. Keeganilta myös yhden alkukielisen kirjan, Early in the Day  . Valitsin kummaltakin kirjailijalta yhden kirjan listalle. Muita erityisen puhuttelevia, minulle uusia ulkomaisia kirjailijoita olivat Jon Fosse, Ane Riel, A.S. Byatt ja Hérve Le Tellier. Sen lisäksi listallani on vanhoja suosikkejani, joilta en suinkaan ole vielä lukenut koko tuotantoa.  Kirjojen nimistä on linkit niitä koskeviin blogijuttuihin. Ulk...

Tiina Harvia: Pappa ei muista

Papassa on muisteltavaa Tiina Harvia: Pappa ei muista. 174 s. Kansi: Iiris Kallunki. Momentum Kirjat, 2024. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. Kuva Ellen Karhulampi. Kirjan kansi Iiris Kallunki. "Papan lähellä muiden oli hyvä olla, mutta pappa tarvitsi myös paljon omaa rauhaa. Joka päivä hän vaelteli yksin omissa ajatuksissaan kotitilansa metsässä. Kahdeksankymmentäluvulla se ei ollut vielä trendikästä eikä sille ollut käsitettä. Pikemminkin pappa oli vähän outo." Ikääntyessä muisti ja sen oikut alkavat olla yhä enemmän moninaisen kiinnostuksen kohteena itse kullekin. Siinä yksi syy, miksi Tiina Harvian esikoisromaani kiinnosti minua. Pappa ei muista on kuvaus läheisen nopeasti etenevästä muistisairaudesta. Vakavasta aiheesta huolimatta kirjassa on paljon huumoria, sitäkin kun tapaa olla niissä tilanteissa, joihin muistin katoaminen saattaa ihmisen itsensä ja hänen lähipiirinsä. Vaatii kuitenkin rakastavaa ja kunnioittavaa suhtautumista pystyä kertomaan niistä tapahtumist...

Anni Kytömäki: Mirabilis

Luonnon kerrostumat meissä Kuva Ellen Karhulampi. Kirjan kansi Jenni Noponen. Anni Kytömäki: Mirabilis. Kannen suunnittelu Jenni Noponen. 688 s. Gummerus, 2024. Kustantajan arvostelukappale, kiitos. "Leonhard luetteloi lajeja ja järjestää kortistoa. Instituutin suojissa maailma on kunnossa, luonto nimilaputettu. Hän pitää siitä. Ulkona vallitsee kaaos, sekava verkko, jossa eliöt syövät ja lahottavat toisiaan, loisivat, suosivat, auttavat, tappavat muita ja omiaan. Luontoa ovat kaikki yhteiselon muodot, raakuus, rakkaus ja raadonsyönti. Hyllyillä ja laatikoissa otukset tyyntyvät lajinimiksi ja saavat tiiviin kuvauksen elinpaikastaan, ravinnostaan ja lisääntymistavoistaan. Kaiken takaa voi koettaa aavistaa elämän tarkoituksen, ja yleensä se on huomattavasti selkeämpi kuin ihmisellä, joka heiluu utuisten unelmien, täpärien onnistumisten ja hirveiden erehdysten välillä." Suomalaisten "löytöretket" ja Amurin siirtokunta Venäjän omistamilla alueilla Koillis-Aasiassa ovat ...